Me onnellisimmat

Työpaikkailmoitusten yleisin hakukohde on ”osaaja”. Koululaisemme ovat pudonneet Pisa-tornin huipulta ja siksi pakollista oppivelvollisuutta on pidennetty. Tulevaisuuden hakijapulaan on syytä varautua, sillä baby-boomereiksi näyttävät yltävän vain valtioneuvoston jäsenet. Hyvä, että edes he. Mistä ja millaisia hakijoita koemme tarvitsevamme? Toki nykyisten työelämässä olevien hyväkuntoisten osaajien työntekoaikaa ainakin osa-aikaisina on jossain määrin jatkettavissa. Joka tapauksessa uusia tekijöitä tarvitaan.

Muuttoliikkeet

Kirjassa Grand Hotel Europa kirjailija Ilja Leonard Pfeijffer käsittelee myös pakolaiskysymystä: ”Luulen, että kuka tahansa on valmis auttamaan ihmistä hädässä, mutta kuka tahansa pelästyy, kun sadat tuhannet tulevat koputtamaan hänen ovelleen saadakseen apua.” Vähän myöhemmin kirjassa otetaan mukaan hollantilaisille tuttu vesi vertauskuvaksi. ”Vettä on mahdoton pysäyttää. Jos annamme veden virrata vapaasti, sen voima voi olla tuhoisa, mutta jos onnistumme johtamaan sen uomiin ja hallitusti pelloillemme, se on elämän ja rikkauden lähde. Muuttoliikkeen patoaminen on yhtä mahdotonta.”

Pfeijffer on varmasti siinä oikeassa, että Eurooppa harmaantuu ja toisaalta tulijoita riittää. Kotiseudulta lähtöön riittää syyksi paremman elintason tavoittelu. Onhan Suomestakin muutettu paremman elämän toivossa niin Amerikkaan, Australiaan kuin Ruotsiinkin.

Uutta tunkua syntyy parhaillaan myös sodan jaloista pakenevista ukrainalaisista. Tätä kirjoittaessani voin vain toivoa, että sota saadaan loppumaan ja ukrainalaiset saisivat jatkaa rauhassa maansa ja demokratiansa rakentamista. Sodan seurauksena oman ryhmänsä muodostavat Venäjältä lähtevät maansa nykymenoon tyytymättömät emigrantit.

Ennestään Eurooppaan ja Suomeenkin tulijoita olisi muun muassa Afrikasta, Afganistanista, Isis-leireiltä ja kiintiöpakolaisia eri katastrofialueilta.

Huippuosaajat

Usein haikaillaan Suomeen joko saksalaisia diplomi-insinöörejä tai intialaisia huippumatemaatikkoja. Etelä-Afrikan Pretoriassa syntynyt ja koulunsa käynyt Elon Musk halusi rakentaa sähköautoja ja muutti synnyinmaastaan Yhdysvaltoihin. Eipä edes vahva autoteollisuuskeskittymä Saksa kelvannut maavaihtoehtona. Kaliforniaan piti päästä.

Katja Boxbergin ja Samppa Vilkunan toimittamassa kirjassa Päätös on haastateltu maamme eturivin yritysjohtajia. Heistä Mårten Mickos on yksi harvoista menestyneistä suomalaisista yritysjohtajista Piilaaksossa. ”Suomessa ei pääse syntymään yksisarvisten kaltaisia yrityksiä ja valtavia menestyksiä, koska täällä ei käytännössä voi tehdä kaikkia kuviteltavissa olevia päätöksiä ja siten hyväksyä rohkeammin ihmisten erilaisuus ja luopua liiasta tasapäistämisestä. Isot menestystarinat ja mahdollisuudet syntyvät yhteiskunnissa ja ryhmissä, joissa sallitaan ihmisten poikkeavuus.” Häntä säestää nobelistimme Bengt Holmström: ”Poikkeaviin yksilöihin ei olla valmiita panostamaan, vaan halutaan mieluummin tasapäistää ja pyrkiä kaikille yhtäläisiin menestymismahdollisuuksiin. Siitä todennäköisesti seuraa tasapaksuja tuloksia.”

Toivottavasti Tampereen Työväen Teatterissa parhaillaan esitettävä musikaali Matilda lisää suvaitsevaisuutta myös älypäitä kohtaan. Päähenkilö Matildahan tulee toimeen jopa venäläisten mafiosojen kanssa.

Ulkomaisten huippuosaajien tänne saamisessa voisi olla hyvänä täkynä se, että omat huippuosaajamme pysyisivät Suomessa (ja palaisivat tänne), eivätkä vuotaisi aivoineen ulkomaille. Kaivattujen korkeatasoisten osaajien kehittyminen huipulle vaatii yleensä tiimejä, joissa osaamista on jo ennestään.

Tomaatinpoimijat

Työperäisessä maahanmuutossa saattaa olla ongelma, että kotouttaminen jää melko olemattomaksi. Kun mennään suoraan töihin, kukaan ei välttämättä ole kertomassa, miten suomalainen yhteiskunta toimii. Aihetta käsitteli Helsingin Sanomat 13.3.2022 raportoimalla Närpiöön muodostuneesta vietnamislaisten kasvihuonetyöntekijöiden yhteisöstä. Rikostutkinnan myötä Närpiössä avautui laaja vyyhti työperäiseen maahanmuuttoon kytkeytyvistä sosiaalista ongelmista: pienistä palkoista, asuntopulasta, syrjäytymisestä. 700 asukkaan käyttämää vietnamia puhutaan Närpiössä enemmän kuin suomea. Alan vaihto on vaikeaa, jos ei osaa edes toista kotimaisista kielistämme.

Kun maahanmuuttajat eivät pääse mukaan uuden asuinmaansa yhteisöihin, siitä seuraa usein jengiytymistä ja yhteiskunnalle kalliiksi tulevaa syrjäytymistä. Paha juttu on, jos ei ole mitään järkevää tekemistä, kuten kiinnostavaa opiskelumahdollisuutta tai työpaikkaa eikä edes harrastusta.

Muutamia ehdotuksia

Suomessa tarjolla olevia koulutusmahdollisuuksia pidetään huomattavan korkeatasoisina ja kustannustasoltaan edullisempina kuin monessa muussa maassa. Valitettavasti nykyään suuri osa täällä opiskelleista ulkomaalaisista lähtee valmistuttuaan muualle töihin, joko kotimaahansa tai jonnekin kolmanteen maahan. Mielestäni suomalaisia oppilaitoksia pitäisi tuntuvasti palkita, jos opiskelija jää Suomeen töihin. Tämä lisäisi myös oppilaitosten yhteyksiä työelämään, ja varmaankin motivoisi kyvykkäitä hakijoita.

Eräissä autoritäärisissä valtioissa edellytetään kansalaisilta ensisijaista uskollisuutta isänmaalleen. Heidän mahdollisesta osallistumisestaan tutkimusprojekteihin saattaa seurata, että salaisuudet säilyvät, mutta tietäjäpiiri kasvaa.

Suomalaisen työelämän pitäisi ottaa paremmin selvää, mitä ulkomaisissa oppilaitoksissa on opetettu ja opittu. Ulkomaisessa opinahjossa suoritettua tutkintoa saatetaan vähätellä jopa silloinkin, kun työpaikan hakija on suomalainen.

Kokemukseni mukaan suomalaisten ulkomainen työ- ja opiskelukokemus avartaa näkymiä ja luo mahdollisuuksia hyviin työsuhteisiin myös maahamme muuttaneiden kanssa. Toivon, että koronan jälkeen sekä koululais- että opiskelijavaihto elpyvät.

Maabrändiä edelleen kiillotettava

Maamme sijainnissa ja ilmastossa on myös myönteisiä puolia. Tänne kannattaa esimerkiksi rakentaa datakeskuksia energiakustannusten perusteella. Matkailulla on hyvä muokata laajojenkin kansalaispiirien mielikuvaa maastamme.

Suomessa pitäisi laajemmin pystyä korkeatasoiseen ohjelmatuotantoon, jonka ulkomaiseen levitykseen menevät sarjat loisivat maabrändiä. Kaikkia kanavia on käytettävä musiikkiammattilaisten, kimiräikkösten ja joukkueurheilijoiden lisäksi. Uskon, että myös turvallisuuspoliittisilla ratkaisuillamme on vaikutusta osaajien rekrytointiin meidän onnellisimpien joukkoon.