Mielipide: Miksi on tärkeää, että meillä on tasa-arvoisempi hankintalaki?

Suomi on tekemässä tärkeän hankintalain uudistuksen. Tämä uudistus koskee sitä, kuinka parhaiten käytämme julkisia varoja, edistämme kilpailua ja luomme mahdollisuuksia pienille ja keskisuurille yrityksille koko maassa.

Kun kunta, hyvinvointialue tai muu julkinen toimija on valinnan edessä, tuottaako palvelu itse – omalla henkilöstöllä tai in-house-yhtiön kautta – vai ostaako se yksityiseltä toimijalta, tarvitaan läpinäkyvä ja systemaattinen vertailu kustannuksista, laadusta ja kriteereistä. Valintaa ei saa tehdä rutiininomaisesti, esimerkiksi olettamalla, että oma- tai in-house-tuotetut palvelut ovat aina halvempia, luotettavampia tai laadukkaampia.

Jos halutaan tehdä hyvin perusteltu päätös hankinnasta, on tunnettava oman tuotannon kustannukset ja mitä ne sisältävät. Jos hankintayksiköltä puuttuu yksityiskohtainen analyysi yksikkökustannuksista, eli mitä palvelu tai suoritus maksaa, kun kaikki kulut lasketaan mukaan (palkat, tilat, hallinto, sosiaalikulut, IT-järjestelmät, kehitys/innovaatio ja muut yleiskustannukset), on todennäköisesti vaikeaa vertailla tarjouksia keskenään ja myös omaan tuotantoon. Jos toimintaa harjoitetaan monessa paikassa, voi olla ratkaisevaa tietää, miksi kustannukset ovat alemmat tai korkeammat eri paikkakunnilla.

Jotta voidaan tehdä kustannustehokkaita ja kestäviä päätöksiä, on valmistelutyö tehtävä. Halvin hinta harvoin voi olla ainoa kriteeri hankinnassa. Hyvän tuloksen saavuttamiseksi hintatiedot tulisi ottaa huomioon laatukriteerien valossa: oikea laatu oikeaan hintaan, toimitettuna sinne, missä sitä tarvitaan, silloin kun sitä tarvitaan. Tarjouksen laskija voi, annettujen kriteerien valossa, mukauttaa tarjouksensa tilaajan tarpeisiin ja toiveisiin. Hänen on myös varmistettava, että tarjottu hinta kattaa kaikki kustannukset ja antaa marginaalin kehitykselle, lainojen lyhennyksille, veroille ja voitolle.

Markkinavuoropuhelun ja yhteistyön avulla voidaan lisätä kaikkien osapuolten ymmärrystä hankinnasta ja saavuttaa parempia tuloksia. Jakamalla suuria hankintoja pienempiin osiin voidaan käyttää useita toimittajia, mikä vähentää riippuvuutta yhdestä yrityksestä. Vuoropuhelu, yhteistyö ja vuorovaikutus useiden toimijoiden kanssa luovat tietysti työtaakkaa virkamiehille, mutta jos lopulta onnistutaan luomaan lisäarvoa, se lienee vaivan arvoista.

On keskeistä, että päätökset tehdään avoimesti ja oikeudenmukaisin pelisäännöin, ei vain yritysten vaan myös veronmaksajien näkökulmasta. Nyt kun Suomessa on säästötalkoot, kaikkien on käytettävä myönnetyt eurot vastuullisesti, huolellisesti ja harkiten. Pk-yrityksen arkeen kuuluu pohtia ja miettiä, kuinka ”minun” rahani (yrityksen varat) käytetään parhaiten: epäonnistuminen voi olla erittäin kallista jopa yrittäjän henkilökohtaiselle taloudelle. Toivottavasti julkiset virkamiehet käsittelevät budjettivaroja samalla huolellisuudella ja harkinnalla. Todennäköisesti samanlaista ahdistusta ei tunneta, kun rahat eivät ole ”omia” ja henkilökohtainen talous ei ole yhtä riippuvainen onnistuneesta lopputuloksesta. Kuitenkin ne ovat kansalaisten verovaroja, ja siksi hankintalainsäädäntöä on tarkistettava, jotta markkinat avautuvat, pelisäännöt ovat oikeudenmukaisempia ja läpinäkyvyys yhteiskunnassa lisääntyy.

Magnus Sundell
Toimitusjohtaja ja perustaja, Oy Black Label Bytes Ab
Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät, puheenjohtaja