Mielipidekirjoitus: Työn perässä päästävä Suomeen
Ylimitoitettu byrokratia sekä kohtuuttomat kieli- ja muut vaatimukset estävät pätevien ja sopivien maahanmuuttajien pääsyn Suomeen. Heitä tarvitaan sekä työntekijöinä että yrittäjinä.
Meillä Pohjois-Karjalassa tarvitaan pikaisesti mm. 24 kokkia, 28 siivoojaa, 10 tarjoilijaa, 17 rakennustyöntekijää ja maalareita.
Maahanmuuttajien lupaprosessi voi olla perusteltu joillekin tulijoille. Työn perässä Suomeen hakeutuvat on kuitenkin syytä nähdä kokonaan toisessa valossa kuin turvapaikanhakijat. Suomen romahtanut syntyvyys ei auta turvaamaan työvoiman tarvetta, ja siksi tarvitsemme maahanmuuttajia.
Oleskelulupien käsittelyajat ovat viime aikoina venyneet kohtuuttoman pitkiksi. Työnantajan kannalta on katastrofi, jos halutun ja valitun työntekijän lupaprosessi kestää puoli vuotta tai jopa pidempään, mahdollisen työntekijän perheen oleskeluluvista ja niiden käsittelyjen pituudesta puhumattakaan.
Yrittäjäjärjestön mielestä työvoiman saantia ei pidä hankaloittaa saatavuusharkintapykälillä. Vaikka lain tarkoitus on ollut hyvä, siitä on muodostunut este pätevien ja halukkaiden työntekijöiden palkkaamiseen.
Yrittäjäksi voi pyrkiä Suomeen kahta tietä: niin sanotuille start up -yrittäjille räätälöity, nopeampi lupaprosessi kestää yleensä vain pari kuukautta, mutta muiden yrittäjien lupien saanti voi kestää jopa vuoden. Pitää muistaa, että kyse voi olla pätevistä osaajista, joilla on jo kokemusta yritystoiminnasta Suomen ulkopuolelta.
Heillä on usein mielessään Suomen lisäksi muitakin vaihtoehtoja, joihin he ovat tervetulleita – mutta onko meillä varaa torjua heidät?
Joustavampaa kotoutumista
Suomi kouluttaa maahantulijoita vaikean kielemme kiemuroihin. Kielitaito on tärkeä myös kotoutumisen kannalta. Mutta näiden prosessien joustava yhdistäminen ei ole vielä sillä tasolla kuin pitäisi.
Osassa ammatteja muut taidot voivat olla vielä tärkeämpiä kuin suomen kielen taito. Monilla työpaikoilla puhutaan jo englantia enemmän kuin suomea: ei siis tarvita täydellistä suomen kielen taitoa, jotta työnteko onnistuisi.
Nykyisin maahanmuuttaja odottaa ensin pitkään oleskelulupaa, sitten hän pääsee kielikoulutukseen, ja vasta sen jälkeen hän voi hakea esimerkiksi ammattikoulutukseen.
Oleskelulupien saanti perheelle ja perheenyhdistämisen prosessi on puolestaan oma ja vaikuttaa oleellisesti henkilön kotoutumiseen ja motivaatioon!
Perheenyhdistämisprosessin vaatimukset voivat pahimmillaan erottaa perheenjäsenet toisistaan todella pitkäksi aikaa, jolloin tilanteesta kärsivät kaikki perheenjäsenet ja prosessi on henkisesti raskas. Aikaa kuluu vuosia, vaikka kyse olisi jo aiemmin samaa ammattia harjoittaneista maahanmuuttajista! Sujuvammalla prosessilla heidät saataisiin nopeammin työelämään tai omaa yritystä pyörittämään – sen sijaan että he odottavat kotona toimettomina.
Maahanmuuttajille olisi erityisen tärkeää voida yhdistää kotoutumiskoulutukseen osa-aikainen työnteko tai yrittäjyys, sillä usein elämäntilanne vaatii sitä. Elämä ei ole joko tai vaan sekä että!
Ali Giray
Pohjois-Karjalan Yrittäjien hallituksen jäsen
Suomen Yrittäjien maahanmuuttajayrittäjyyden verkoston puheenjohtaja
