Mikä auttaa, jos liiketoimintaympäristö on epävakaa?
Vaasan yliopistossa tehdyn uuden väitöstutkimuksen mukaan yrityksen kilpailutekijöiden tulee olla linjassa yrityksen strategian ja operatiivisen toiminnan kanssa varsinkin silloin, kun liiketoimintaympäristö on epävakaa.
Yrityksen kilpailutekijöiden tulee olla linjassa yrityksen strategian ja operatiivisen toiminnan kanssa varsinkin silloin, kun liiketoimintaympäristö on epävakaa. Mikäli yritys ei tässä onnistu, seuraukset voivat olla karut: markkina-aseman menetys ja jopa yrityksen kaatuminen.
Vaasan yliopistossa KTM Binod Timilsinan tekemä tuotantotalouden alan väitöskirja tarkastelee yrityksen keinoja luoda ja ylläpitää kilpailukykyistä toimintaa turbulentissa eli epävakaassa liiketoimintaympäristössä.
Nopeasti muuttuvat asiakastarpeet ja jatkuvasti muutoksessa oleva liiketoimintaympäristö ovat hankala yhtälö menestystä tavoitteleville yrityksille. Tänään tehdyt suunnitelmat voivat olla huomenna hyödyttömiä – eikä yritysjohto edes välttämättä huomaa tätä.
– Yrityksillä tulisikin olla kehittyneempi, joustavampi ja innovatiivisempi viitekehitys strategista suunnittelua, toimeenpanoa ja valvontaa varten, kannustaa Vaasan yliopistossa perjantaina väittelevä Timilsina.
Miksi sitten toiset yritykset menestyvät epävakaassa ympäristössä ja toiset eivät? Yritykset ovat valinneet saman kilpailutekijän – vaikkapa edullisen hinnan – mutta yritysten tuloksissa on tästä huolimatta iso ero.
– Ero menestyksessä saattaa johtua siitä, että yrityksen operatiivinen toiminta, strategiat ja valitut kilpailutekijät eivät ole linjassa toistensa kanssa, sanoo Timilsina.
Pk-yrityksen kannattaa keskittyä yhden sijaan moneen kilpailutekijään
Turbulentti ympäristö on toki haastava suurillekin yrityksille, mutta pienille ja keskisuurille yrityksille se voi olla hyvin vaikea. Epävakaa ympäristö voi tarjota suurille yrityksille haasteiden lisäksi myös mahdollisuuksia, mutta pk-yrityksille luvassa on yleensä lähinnä vain haasteita. Tämä saattaa mukaan johtua siitä, että pk-yrityksillä on yleensä vähemmän resursseja käytettävissään. Timilsinan väitöstutkimuksen mukaan epävakaan liiketoimintaympäristön haasteet voi kuitenkin voittaa.
– Pk-yritysten ainut mahdollisuus on muuttaa strategioitaan niin, että ne sopivat nopeasti muuttuvaan liiketoimintaympäristöön. Yhteen kilpailutekijään keskittyminen ei ehkä hyödytä. Eri kilpailutekijöitä yhdistävä strategia – esimerkiksi hinnan, laadun, nopeuden ja joustavuuden yhdistelmä – voi houkuttaa asiakkaita laajasti, hän sanoo.
Timilsina perustaa väitteen vuosina 2013–2015 tehdyn kyselytutkimuksen tilastolliseen analyysiin. Tutkimukseen haastateltiin satoja pk-yritysten johtajia Suomessa.
– Korrelaatio liiketoimintaympäristön, kilpailukyvyn ja yrityksen taloudellisen tuloksen välillä oli suurempi, kun yrityksellä oli monen eri kilpailutekijän strategia verrattuna yrityksiin, jotka olivat keskittyneet vain yhteen ensisijaiseen kilpailutekijään.
Walmartin opit pk-yritysten käyttöön
Timilsinan mukaan kustannus-hyötyanalyysi auttaisi yrityksiä tunnistamaan, mikä olisi arvoketjun (panos–prosessi–tuotos) kannalta optimaalisin yhdistelmä resurssivalintoja ja operatiivisia päätöksiä. Pk-yrityksillä onkin opittavaa esimerkiksi vähittäiskauppajätti Walmartin menestystarinasta.
– Walmart on hyvä esimerkki menestyksekkäästä liiketoimintamallista, jossa resurssivalinnat ja operatiiviset päätökset on sovitettu yhteen arvoketjussa kustannus-hyötyanalyysin avulla, sanoo Timilsina.
Binod Timilsina asuu Vaasassa. Hän on kotoisin Rautahatista, Nepalista, jossa hän syntyi vuonna 1979. Timilsinalla on insinöörin tutkinto tuotantotaloudesta Centria-ammattikorkeakoulusta sekä kauppatieteiden maisterin tutkinto Vaasan yliopistosta.
Tästä linkistä väitöskirjan pdf-versioon >>
Binod Timilsinan tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ”Gaining and Sustaining Competitive Operations in Turbulent Business Environment: What and How” tarkastetaan perjantaina 25.8.2017 klo 12 alkaen Vaasan yliopiston Fabriikki-rakennuksen luentosalissa F141.
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Jussi Heikkilä (Tampereen teknillinen yliopisto) kustoksena professori Josu Takala (Vaasan yliopisto).
