Mikä mättää julkisten hankintojen kilpailutuksissa? Tutkimus paljasti epäkohdan

Kilpailu- ja kuluttajaviraston tuore tutkimus selvitti kilpailun merkitystä julkisissa hankinnoissa. Tuomas Hiilamon, Jan Jääskeläisen ja Willka Reyesin tekemässä tutkimuksessa päädytään siihen, että kilpailutilanne Suomen julkisissa hankinnoissa on huolestuttavan heikolla tasolla.

”Kilpailu julkisissa hankinnoissa on Suomessa yleisesti ottaen niin vähäistä, että merkittäviä säästöjä voisi saavuttaa kilpailua lisäämällä. Suomessa mediaanitarjousmäärä on kolme, mikä tarkoittaa, että puolet hankinnoista saa kolme tai vähemmän tarjousta. Aikaisempien tutkimusten mukaan noin viittä tarjousta voidaan pitää toivottavana tarjousmääränä”, raportissa kerrotaan.

Petteri Orpon (kok) hallituksen ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi velvoittaa kilpailuttamaan uudelleen kaikki hankinnat, jotka ovat saaneet vain yhden tarjouksen. 

Raportin kirjoittajat huomauttavat, ettei julkisen sektorin säästötoimia ole tarkoituksenmukaista kohdentaa hankintojen kilpailutuksen toteuttamiskustannuksiin, sillä tämä voisi lisätä tarjoajien osallistumiskustannuksia ja sitä kautta vähentää kilpailua.

– Tutkimus osoittaa, että kilpailua julkisissa hankinnoissa on hälyttävän vähän. Samanaikaisesti kuitenkin pyritään saavuttamaan merkittäviä säästöjä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Tämä on ristiriitaista, Suomen Yrittäjien johtaja Harri Jaskari sanoo.

Jaskarin mukaan merkittävää julkisen talouden tasapainottamista ei saavuteta ennen kuin Suomessa toteutetaan julkisen sektorin oman tuotannon kustannusten leikkaaminen vertailukelpoisesti yksityisen sektorin kanssa.

– Vasta tämä luo vankan pohjan sille, mitä kannattaa tehdä itse ja mitä kannattaa kilpailuttaa.

Kritiikkiä in house -yhtiöille

Hiilamon, Jääskeläisen ja Reyesin mukaan kilpailutilanne on parempi isoissa hankinnoissa. Alueellisesti tarkasteltuna kilpailussa on parantamisen varaa koko Suomessa, mutta heikoin tilanne on tutkimuksen mukaan harvaan asutuissa kunnissa.

”Mitä kauempana kunnallinen hankintayksikkö on kaupungista, sitä heikompaa kilpailu on. Samankokoisissakin kunnissa on kuitenkin keskenään eroja ja kaikissa aineiston kunnissa osa kilpailutuksista saa vain yhden tarjouksen”, tutkimusraportissa kerrotaan.

Jaskari pitää tärkeänä julkisen sektorin omien yhtiöiden suojatun aseman lopettamista mahdollisimman nopeasti.

– Suomen kokoisessa maassa ei voi olla kaksia markkinoita: in house -yhtiöiden sisäiset markkinat ja avoimet markkinat. Nykyinen tilanne vähentää oleellisesti kilpailua ja nostaa hintoja, hän kommentoi.

”Varovaisuus ei paranna laatua”

Tutkimuksen mukaan sote-palveluissa annettujen tarjousten mediaani on 4 kappaletta.

– Suomessa on kuitenkin yli 18 000 sote-alan yrittäjää. Myös naapurikuntien välillä on suuria eroja tarjousmäärissä, mikä kertoo tehostamisen tarpeesta. Jotkut osaavat tehdä tarjouspyynnöt niin, että tarjouksia tulee riittävästi. Toiset taas tekevät tarjouksiin sellaisia kriteereitä, että vain yksi tai kaksi yritystä pystyvät vastaamaan vaatimuksiin.

Jaskari muistuttaa, että julkiset hankinnat voivat olla merkittävä innovaatiopolitiikan väline.

– Tarjouspyyntöjä tekevät pitävät oikeusriitojen välttämistä tärkeämpänä kriteerinä kuin laadun parantamista. Tämän kaltainen varovaisuus ei paranna laatua ja vie Suomea eteenpäin.

Tutkimuksen tehnyt kolmikko huomauttaa, että analyysi keskittyy pääasiassa sote-uudistusta edeltäneeseen aikaan.

”Sote-uudistus voi tarjota uusia mahdollisuuksia hankintakentällä, kun hyvinvointialueet mahdollistavat hankintojen toteuttamisen suuremmassa mittakaavassa ja erikoistuneemmalla osaamisella”, raportissa kerrotaan.