KKV:lla on käsittelyssä myös toinen Sarastia-tapaus: ”Suomessa pitää miettiä lainsäädännön selkiyttämistä”
Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtajan mukaan kilpailuttaminen saatetaan laiminlyödä ajan säästämiseksi.
Uutisoimme tiistaina Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) esityksestä, jonka mukaan markkinaoikeuden tulisi päättää ennenaikaisesti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Sarastia-hankinnan sopimuskauden. KKV katsoo, että hankinnat olisi pitänyt kilpailuttaa. Virasto toivoo markkinaoikeudelta selventävää ohjeistusta siihen, miten sidosyksikköhankintoja tulisi tehdä. Olemme aikaisemmin uutisoineet kyseisistä in house -järjestelyistä täällä.
KKV:n esitys on merkittävä, sillä sidosyksiköiden toimintaa ei ole arvioitu vastaavalla tavalla aikaisemmin. KKV voi esittää sidosyksiköille seuraamuksia, mutta lopullinen päätösvalta asiassa on markkinaoikeudella.
– Keskeisintä on se, miten määräysvallan käsite tulkitaan. Tähän tarvitaan markkinaoikeuden ratkaisu. Olemme katsoneet, että Vantaalla ja Keravalla ei ole todellista, hankintaan vaadittavaa määräysvaltaa Sarastiassa. Tästä toivomme linjausta, KKV:n pääjohtaja Kirsi Leivo kommentoi Yrittajat.fille.
Leivo osallistui keskiviikkona paneelikeskusteluun Kunnallisjohdon seminaarissa Lahdessa. Paneelikeskustelussa olivat Leivon lisäksi mukana Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus, Arife Oy:n yrittäjä Ali Giray, Kustos ry:n hallituksen puheenjohtaja Lasse Koskivuori, Lindström Oy Finlandin Pasi Saarinen ja Yrittäjien johtaja Harri Jaskari.
”Keskeisintä on se, miten määräysvallan käsite tulkitaan. Tähän tarvitaan markkinaoikeuden ratkaisu.”
Kirsi Leivo, KKV
Sarastia on kuntien ja hyvinvointialueiden omistuksessa oleva talous- ja henkilöstöhallintoon keskittyvä yritys, joka aloitti toimintansa vuonna 2019. Sen jälkeen yritys on kasvanut nopeasti.
– Olemme havainneet, että kehitys on johtanut siihen, että alun perin pienistä sidosyksiköistä on kasvanut valtakunnallisia. Aikaisemmin ne palvelivat vain yhtä tai useampaa naapurikuntaa, Leivo jatkaa.
Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että esimerkiksi Sarastialla on satoja omistajia, jotka ovat kuntia tai hyvinvointialueita.
KKV ryhtyi selvittämään hankintaa elinkeinoelämän järjestöjen EK:n, Suomen Yrittäjien, Keskuskauppakamarin ja Perheyritysten liiton marraskuussa laatiman toimenpidepyynnön perusteella.
”Kilpailutus koetaan hankalaksi”
Lain mukaan hankinta- ja sidosyksiköitä ei tarvitse kilpailuttaa, jos hankintayksiköllä (eli kunnalla tai hyvinvointialueella) on määräysvalta sidosyksikköön.
Säädöksen taustalla on EU-lainsäädäntö, jolla pyritään vaikuttamaan siihen, että verovaroja käytetään mahdollisimman tehokkaasti.
”Toimivassa markkinassa olisi toivottavaa, että markkinoita hyödynnetään.”
Kirsi Leivo, KKV
Kirsi Leivon mukaan Suomessa on vähän kansallista oikeuskäytäntöä siitä, mitä oma määräysvalta hankintayksiköiden ja sidosyksiköiden välillä käytännössä tarkoittaa. EU-lainsäädännön mukaan suoralla omistusosuudella ei ole merkitystä määräysvaltaan.
– Kyse on siitä, milloin on kustannustehokasta, että julkinen sektori järjestää itse palvelutuotannon ja koska puolestaan järkevää, että palvelu ostetaan yksityiseltä sektorilta. Silloin kun markkinat toimivat hyvin, olisi yleensä toivottavaa, että markkinoiden kilpailullisuutta hyödynnetään.
Leivon mukaan hankintojen kilpailuttaminen saatetaan laiminlyödä esimerkiksi siksi, että se koetaan hankalaksi.
– Voi myös olla, että se koetaan aikaa vieväksi. Koetaan helpommaksi ostaa suoraan sidosyksiköltä. Kilpailutusvelvoitetta kuitenkin kierretään silloin, jos ostetaan sidosyksiköltä, joka ei ole omassa määräysvallassa.
Hän toivoo, että Suomessa olisi lisää tutkimustietoa siitä, miksi kilpailutuksia ei haluta tehdä.
Elinkeinoelämän järjestöt kiittävät Sarastia-päätöstä
Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari ja Perheyritysten liitto ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä KKV:n päätökseen.
– KKV:n päätös vahvistaa uskoamme markkinatalouteen ja yrittäjyyden Suomen elinvoimaa vahvistavaan voimaan, Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan johtaja Harri Jaskari sanoo.
– Kyseessä on ensimmäinen merkittävä päätös, jossa hyvinvointialueiden ilman markkinaehtoista kilpailutusta harjoittamat in house –hankinnat otetaan syyniin. Se on avaus laajempaan, kriittiseen tarkasteluun ilmiössä, joka on haitannut yksityistä elinkeinotoimintaa, EK:n kilpailuasiantuntija Annaliisa Oksanen lausuu.
– Kilpailuviranomainen on päätöksessään arvioinut, etteivät Sarastiaan luodut päätöksentekorakenteet täytä hankintalain määräysvaltaa koskevia edellytyksiä. Järjestöt arvioivat tilannetta samalla tavalla, Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola puolestaan arvioi.
– Odotamme kiinnostuneena markkinaoikeuden ratkaisua. Tärkeintä on, että markkinat toimivat, ja tervettä, taloutta ja tehokkuutta vahvistavaa kilpailua syntyy, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen kommentoi.
Käsittelyssä ainakin yksi uusi tapaus
KKV:lla on Leinon mukaan käsittelyssä ainakin yksi vastaava tapaus, joka liittyy samaan ongelmaan ja jolla on kytkös Sarastiaan.
– Asioiden vieminen markkinaoikeuteen on hidas reitti selkeyttää oikeuskäytäntöä. Siksi Suomessa pitäisi harkita kansallisen lainsäädännön selkiyttämistä. Sidosyksikkösääntelyä pitäisi selkiyttää.
Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan johtaja Harri Jaskari on aiemmin kritisoinut in house -yhtiöiden toimintaa.
– Sarastia on vain jäävuoren huippu. Sarastian tyyppisiä keinotekoisia järjestelyjä on Suomessa kymmeniä. Arviomme mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden kikkailu monopolisoi tukipalveluiden markkinaa yli 15 miljardin euron arvosta, Jaskari arvioi viime marraskuussa.
Vinkkaa meille juttuaihe!
