Helsinki ja Sarastia
Helsingin tavoin moni muukin kaupunki on jättänyt kilpailutuksen väliin. Kuva: Getty Images

Yrittäjät vaatii Helsingin palkkasotkun syynä olevan hankintalakikikkailun lopettamista – Taustalla epämääräinen in house -järjestely

Yrittäjät esittää lain täsmentämistä siten, ettei hankintalain kiertäminen ole enää jatkossa mahdollista.

Helsingin kaupunki hankki hankaluuksia aiheuttaneen palkkajärjestelmän kuntaomisteiselta Sarastialta ilman kilpailutusta. Kyseessä ei ole ainutkertainen tapaus, sillä moni muukin kunta on toiminut samoin. Asiasta uutisoi Kauppalehti. Suomen Yrittäjät vaatii, että Kuluttaja- ja kilpailuvirasto (KKV) tutkii kuntien ja hyvinvointialueiden päätökset kiertää kilpailutukset ostoillaan julkisyhtiöiltä.

Jos kunta ostaa palvelun, sen on hankintalain perusteella järjestettävä kilpailutus, jossa edullisimman kriteerit täyttävän tarjouksen tehnyt yritys valitaan palvelun tuottajaksi. Kilpailutusta ei lain mukaan ole pakko järjestää, jos kunta hankkii palvelun sidosyksiköltä eli käytännössä kunnan omistamalta yhtiöltä. Tästä käytetään nimeä in house -järjestely.

Omistussuhde voi näissä tapauksissa olla varsin nimellinen. Kauppalehti kertoo tapauksista, joissa kunta on hankkinut vain alle 1000 euron omistuksen yhtiöstä. Lehden mukaan näissä tapauksissa riittää, että kunta omistaa yhtiöstä vain yhden osakkeen.

Sarastia Oy on kuntien ja julkisyhteisöjen omistama yhtiö, josta Helsinki omistaa 0,04 prosenttia. Tämän osuuden kaupunki sai viranhaltijapäätöksen jälkeen noin 5 500 eurolla.

– Nämä valtakunnalliset in house -yhtiöt kilpailevat keskenään ja esimerkiksi kuntien omien henkilöstö- ja taloushallintokeskusten kanssa, Kauppalehden haastattelema Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen kommentoi.

Yrittäjät: Hankintalain kiertäminen lopetettava

Kauppalehden haastattelussa Tomi Voutilainen kertoo, että osittain in house -yksiköt omistavat toinen toisiaan ja muodostavat verkoston keskenään.

Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija Henrik Wickström painottaa, että vaihtoehtoisiakin toimintatapoja on.

– Isot järjestelmäinvestoinnit pitää resursoida kunnolla. Onnistunut hankinta edellyttää huolellisen markkinavuoropuhelun, joka auttaa ymmärtämään hankkeen laajuuden ja markkinoilla tarjolla olevan osaamisen. Yrittäjät esittää, että hankintalain kiertäminen kilpailutusten välttämiseksi lopetetaan. Lakia asiassa on tarvittaessa täsmennettävä.

Timo Kivistön ja Veli-Matti Virolaisen tekemän tutkimuksen mukaan verorahoilla ostetaan tavaroita ja palveluita vuosittain noin 52 miljardilla eurolla. Kilpailutuksen ulkopuolelle jäävien sidosyksikköhankintojen määrä on 15 miljardia euroa.

”Miksi kikkailu on mahdollista?”

Oikeusoppineet ovat julkisuudessa arvioineet, että in house -yrityksillä kierretään hankintalakia. Yrittäjien asiantuntija kannattaa avoimen keskustelun jatkamista.

– On hyvä, että Helsingin palkanmaksunongelmien yhteydessä käydään myös keskustelua julkisomisteisista yhtiöistä. On syytä kysyä kriittisesti, onko tämä enää hankintalain mukaista, kun kunta tai hyvinvointialue voi ostaa pienen osakkuuden ja näin kiertää hankintalakia, Wickström sanoo. Hänen mukaansa järjestely heikentää yritysten toimintaedellytyksiä.

– Jos Suomi haluaa olla yritysystävällinen maa, miksi tällainen kikkailu on mahdollista? Mikäli moni julkinen toimija turvautuu in house -järjestelyihin, järjestelyitä ei ehkä katsota yhtä kriittisesti. Siinä piilee myös riskinsä. Tässä puhutaan veronmaksajien rahojen käytöstä. Nyt tämä järjestely tällaisenaan ei ole läpinäkyvä.

Wickströmin mukaan moni muukin hyvinvointialue on päättänyt luottaa Helsingin tavoin ilman kilpailutusta Sarastian palveluihin hyvinvointialueen palkanmaksussa. Liikevaihdoltaan Sarastia on yksi Suomen viidestä suurimmasta taloushallintoyhtiöstä.

Muita kiinnostavia aiheita

Pauli Reinikainen