Mika Tannerin tiluksilla jylisee historiallisia panssarivaunuja, joita halutaan isoihin elokuvatuotantoihin – Yksi asia yllättää asiakkaat

Neuvostoliiton 1960-luvulla käyttöön ottaman BMP-1-panssarivaunun jylinä kantaa kauas.

– Ihmetystä asiakkaiden keskuudessa aiheuttaa yleensä se, miten pehmeästi iso vaunu kulkee ja kuinka nopea se on. Esimerkiksi BMP-1 voi edetä parhaimmillaan 65 kilometriä tunnissa, pornaislainen yrittäjä Mika Tanner, 53, kertoo.

Tanner on maanviljelijä ja Mil-Safarit Oy:tä pyörittävä yrittäjä, jonka asiakkaat haluavat tulla kokeilemaan, miltä tuntuu ajaa panssarivaunulla tai armeijakäytössä olleella kuorma-autolla. BMP-1 on vain yksi lukuisista Tannerin hankkimaan kalustoon kuuluvista tankeista. Suomessa kyseistä tankkia käytettiin vuosina 1982–2004 muun muassa panssarijääkäreiden kuljettamiseen.

Tannerin ja hänen puolisonsa Mari Tannerin yrityksestä kertoi äskettäin Tekniikka&Talous -lehti.

Tannerin kalustosta löytyy myös muita tunnettuja panssarivaunumalleja kuten taisteluvaunu T-55, joka on niin ikään suunniteltu Neuvostoliitossa. Sittemmin kyseisestä vaunusta on tullut yksi maailman eniten käytetyistä lajissaan. Suomi hankki vaunuja itänaapurista ennen ja jälkeen kylmän sodan.

Yrittäjä on onnistunut hankkimaan vaunuja muun muassa Puolasta, Tsekistä ja Ruotsista. Suomen Puolustusvoimista vaunuja ei ole saanut lukuun ottamatta Charioteer-museovaunua, jota Suomen armeijassa käytettiin 50- ja 60-luvuilla.

– Pääosa Puolustusvoimien hylkäämistä vaunuista on mennyt romuraudaksi tai museoihin. 2000-luvun alussa Suomi hylkäsi paljon neuvostovaunuja. Voi olla, että niiden kauppasopimus on estänyt myymästä kalustoa kolmansille osapuolille, Tanner kertoo Yrittajat.fille.

Tykkejä ja erilaisia armeija-käytössä olleita autoja Tanner on ostanut pääasiassa armeijan huutokaupoista, joita järjestetään pari kertaa vuodessa. Tällä hetkellä vaunuja ei enää helpolla saa myöskään Keski-Euroopan maista, koska valtaosa niistä on lahjoitettu Ukrainaan.

”Tykkäsin ajaa maastoajoneuvoilla ja jossain vaiheessa huomasin, että armeijan autot ovat erittäin maastokykyisiä. Siitä se idea lähti.”

Mika Tanner, yksinyrittäjä

Vaunuja esillä Sisu-elokuvassa

Tanner perusti yrityksensä vuonna 2006 toiminimenä. Sittemmin se muuttui osakeyhtiöksi, jonka hän omistaa yksin. Tankeilla ajellaan Tannerin omilla tiluksilla. Kalustoa hän säilyttää kahdessa isossa hallissa.

– Mekaniikka ja tekniikka ovat kiinnostaneet minua aina. Olen maanpuolustushenkinen, mutta en reserviläisharrastaja. Tykkäsin ajaa maastoajoneuvoilla ja jossain vaiheessa huomasin, että armeijan autot ovat erittäin maastokykyisiä. Siitä se idea lähti. 

Ensimmäinen Tannerin hankkima auto oli Sisu A-45, myös Proto-Sisuna tunnettu kaksiakselinen maastokuorma-auto. Nyt kalusto on kasvanut noin sataan ajoneuvoon, joista kymmenkunta on panssarivaunuja. Osa ajoneuvoista on toisen maailmansodan ajoilta. Niitä Tanner on tarjonnut rekvisiitaksi sotaelokuviin. Kalustoa on ollut käytössä muun muassa uusimmassa Tuntemattomassa sotilaassa sekä Jalmari Helanderin Sisu-elokuvassa. Tanner hoitaa elokuvatuotannoissa kaluston kuljetuksen sekä tarvittavat muutostyöt kuten maalauksen. Elokuvakäyttöön hänellä on tarjota myös palaneita autoja.

Kaluston ostamiseen käytettyä rahamäärää Tanner ei tarkalleen tiedä.

– Arvo on tällä hetkellä sadoissa tuhansissa euroissa. Ei näitä ole tarkoitus myydä.

Tanner pyrkii huoltamaan ja kunnostamaan kaikki omistamansa autot ja vaunut itse. Se on toistaiseksi onnistunut, sillä varaosia on ollut tarjolla hyvin.

– Hinnat ovat kallistuneet Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Laakereita saa helposti, ja aika harvoin tarvitsen koneiden huoltamisessa mitään spesiaalia. Jos uusin panssarivaunun moottorin hihnan, sen ei tarvitse olla BMP-1:n hihna vaan tarvikeosa riittää.

Koulutukseltaan Tanner on kone- ja metalliteknikko. Isoin hänen tekemänsä remontti on T55:n männän vaihtaminen. Sitä varten koko moottori piti ottaa irti ja purkaa.

– Olen pikkupojasta saakka rassannut koneita ja autoja. Ei siinä ole paljon eroa, onko työn alla panssarivaunu vai traktori. Tarvittaessa suomenkielisiä oppaita löytyy melko helposti, koska Suomessa on käytetty vastaavia laitteita.

Aseet poistettu käytöstä

Tannerin yritys järjestää asiakkaille kuten yrityksille ja polttariporukoille esimerkiksi maastokuorma-auto- ja panssarivaunusafareita, joissa asiakkaat pääsevät itse ajamaan vaunulla ja armeijan kuorma-autolla. Isoille ryhmille hän järjestää leikkimielisiä joukkuekilpailuja kuten taitoajoa ja värikuula-ammuntaa. Jokainen armeijan käytössä ollut asejärjestelmä on deaktivoitu Suomen lain mukaan, eli ampumaan niillä ei pääse. Yhdessä Tannerin ilmatorjuntatykissä on tosin värikuula-ase, jonka kanssa voi käyttää tykin optiikkaa ja veivejä.

Tanner on huomannut, että Ukrainan sota on lisännyt kiinnostusta sotahistoriaan ja vanhaan sotakalustoon. Hän pyrkii kertomaan asiakkailleen paikallisesta historiasta: Pornaisissa oli aikanaan sotavankeja ja desantit hyppäsivät alueelle laskuvarjoilla.

Mutta mitä yrittäjä etsii kokoelmiinsa seuraavaksi?

– Juuri nyt en aktiivisesti etsi mitään. Toisessa maailmansodassa käytössä ollut T-34-vaunu kyllä vähän kiinnostaisi.