Hanna Sarkkinen
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas) perustelee kolumnissaan YEL-uudistusta. Kuva: Valtioneuvosto
2.8.2022 klo 10:22
Uutinen

Ministeri Sarkkinen: YEL-uudistus on pieni muutos – Taustalla huoli veronkorotuksista

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen kommentoi YEL-uudistusta tuoreessa kolumnissaan.

Eduskunnan käsittelyssä oleva yrittäjän eläkelain uudistus on ehtinyt herättää runsaasti keskustelua viime päivinä.

Hallitus antoi kesäkuussa eduskunnalle esityksen yrittäjän eläkelain uudistamisesta. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas) avaa ministeriön kolumnissaan lakiuudistuksen taustoja.

YEL-uudistuksen pohjana on paitsi vuonna 2017 sosiaali- ja terveysministeriössä käynnistetty työryhmätyö yrittäjän eläkevakuutuksen kehittämiseksi, myös hallitusohjelman kirjaus, jossa päätettiin selvittää keinoja yrittäjän sosiaaliturvan parantamiseksi. Olemme aikaisemmin kertoneet myös Finanssivalvonnan käynnistämästä kyselystä, jonka jälkeen eläkevakuutusyhtiöt ovat täsmentäneet YEL-työtulon määrittämistä.

Kolumnissaan Sarkkinen pitää uudistusta kohtuullisen vähäisenä.

”Kyseessä on melko pieni muutos suhteessa voimassaolevaan lainsäädäntöön. Valitettavasti julkisuuskeskustelussa on muodostunut virheellinen käsitys, jonka mukaan työtulon määritys perustuisi esityksessä vain toimialan kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkkaan ja voisi sitä kautta johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin. Pitkään jatkuneen valmistelun kuluessa ei ole löytynyt mitään yksiselitteistä kriteeriä, johon työtulo olisi perusteltua kytkeä, eikä esityksessä myöskään ehdoteta säädettäväksi mediaanipalkkaa ainoaksi tällaiseksi tekijäksi”, Sarkkinen kirjoittaa.

”YEL-työtulo voi olla mediaanipalkkaa matalampi”

Ministeri huomauttaa, että uudistuksen jälkeen laissa on tarkoitus säätää ”myös muista tiedoista, jotka eläkelaitos ottaa huomioon työtuloa vahvistaessaan”. Näitä olisivat Sarkkisen mukaan tiedot yrittäjän ammattitaidosta, kokemuksesta sekä muusta yrittäjätoiminnan laadusta ja laajuudesta. ”Selvityksenä voidaan ottaa huomioon esimerkiksi tietoja yritystoiminnan kausiluonteisuudesta tai ympärivuotisuudesta, koko- tai osapäiväisyydestä, työntekijöiden määrästä, liikevaihdosta tai muista seikoista, joilla voi olla merkitystä työpanoksen taloudellisen arvon määrittämisessä”, kolumnissa kirjoitetaan.

Näitä tietoja olisivat ministerin mukaan muun muassa viikkotyötuntien määrä, yritystoiminnan harjoittaminen sivutoimisena kokoaikaisen palkkatyön ohella sekä saadut tai arvioidut vuotuiset työkorvaukset. Yrittäjä voi lisäksi itse antaa selvityksen omasta yritystoiminnastaan.

”YEL-työtulo voidaan siis vahvistaa myös toimialan kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkkaa matalammaksi tai korkeammaksi. Perusteluissa on todettu, että esimerkiksi yrityksen laskutustietojen perusteella työpanoksen arvo voisi olla myös mediaanipalkkaa matalampi”, Sarkkinen jatkaa blogissa. Hänen mukaansa työtulon määritelmä ei muutu nykyisestä.

”Lisäpainetta sopeutustoimiin”

Sarkkinen perustelee YEL-uudistuksen tarvetta sillä, että työtuloa ei ole tähän asti arvioitu työpanoksen mukaisesti ja yrittäjän työtulo on vahvistettu ainoastaan yrittäjän ilmoituksen mukaisena.

”Työtuloa ei myöskään ole tarkistettu säännöllisesti, vaikka on selvää, että työuran aikana työtulot voivat muuttua. Tämä on johtanut ilmiöön, jossa työtulon taso ei ole aina vastannut todellista työpanosta ja ansioita, ja tähän puuttumista myös Finanssivalvonta on edellyttänyt”, hän kirjoittaa.

Alivakuuttaminen on jättänyt Sarkkisen mukaan monen yrittäjän sosiaaliturvan liian alhaiselle tasolle, mikä on ongelma myös talouden näkökulmasta.

”Valtionosuus YEL-järjestelmään on kasvanut merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Vuonna 2010 valtionosuus oli 96,6 miljoonaa euroa ja määrä on kasvanut vuoteen 2020 mennessä 349 miljoonaan euroon. Jos alivakuuttamiseen ei puututa, tulee valtionosuus edelleen kasvamaan voimakkaasti tulevina vuosikymmeninä. Tämä aiheuttaa lisäpainetta valtion talouden sopeutustoimiin ja veronkorotuksiin”.

Pauli Reinikainen