YEL-uudistus
Eläkevakuutusyhtiöt rauhoittelevat YEL-uudistuksesta aiheutuneita pelkoja. Kuva: Getty Images
1.8.2022 klo 15:22
Uutinen

Eläkevakuutusyhtiöt rauhoittelevat YEL-pelkoja: ”Jos yrittäjältä tulee oikeampi tieto, käytämme tietenkin sitä”

Eläkevakuuttajien mukaan harkinnanvaraisuus YEL-työtulon määrittämisessä säilyy jatkossakin.

Keskustelua herättäneen YEL-uudistuksen lähtölaukaus oli Finanssivalvonnan työeläkeyhtiöille lähettämä kysely vuoden 2020 lopussa ja seuraavan vuoden alussa. Tuolloin yhteydenoton sai myös Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.

– Finanssivalvonta tiedusteli käytäntöjä YEL-työtulon vahvistamisessa uusien vakuutusten kohdalla. Yhteydenotto ei tullut täysin yllätyksenä, koska YEL-työtulon tasosta oli käyty jo tuolloin paljon keskustelua siitä näkökulmasta, onko yrittäjän sosiaaliturva jäänyt jälkeen, Elon yksikönjohtaja Harri Kangaskoski kertoo. Hän kuitenkin myöntää, ettei itse odottanut Finanssivalvonnan tarttuvan asiaan siinä vaiheessa.

Suomen Yrittäjät on ilmaissut huolensa YEL-uudistukseen, joka on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Tänään keskustan kansanedustaja Markus Lohi lupasi, että puolue huomioi Yrittäjien esitykset lain muuttamisesta.

– Teemme tarvittavia korjauksia pykäliin ja tulkintaan liittyviä täsmennyksiä perusteluihin valiokuntakäsittelyssä, kun olemme kuulleet asiantuntijatahoja. Emme halua, että yrittäjä joutuu kohtuuttomaan tilanteeseen eläkemaksujen kanssa, Lohi sanoo tiedotteessa.

Yrittäjät ajaa muutosta, joka takaisi tapauskohtaisen, yrittäjän omaan arvioon perustuvan tiedon huomioimisen YEL-työtulon määrittelyssä etenkin silloin, kun kyse on aloittavasta yrityksestä.

”Paljon väärää tietoa”

Eläketurvakeskuksen tilastojen perusteella yrittäjän työtulot ovat laskeneet viime vuosina, mutta samaan aikaan merkittävä osa hoitaa vakuuttamisvelvollisuutensa tunnollisesti ja säätää YEL-työtulonsa oikealle tasolle.

”Keskusteluissa liikkuu aika paljon väärää tietoa.”

Tiina Nurmi, Ilmarinen

– YEL-uudistus on herättänyt paljon pelkoja, mikä on harmittanut itseäni. Keskusteluissa liikkuu aika paljon väärää tietoa, Ilmarisen vakuutus- ja eläkejohtaja Tiina Nurmi sanoo.

Työeläkeyhtiö vahvistaa yrittäjän työtulon käytössään olevien tietojen perusteella. Etenkin alittavan yrityksen kohdalla tiedot tulevat lähes kokonaan yrittäjältä itseltään, koska rekisteritietoja ei ole vielä tarjolla. Tämä ei tule Nurmen mukaan muuttumaan jatkossakaan.

– Harkinnanvaraisuus ei ole katoamassa mihinkään. Uudistuksessa kritiikkiä on herättänyt mediaanipalkka, mutta sen lisäksi otamme YEL-työtulon määrittämisessä huomioon monia muitakin asioita kuten yrittäjän työpanoksen määrän, ammattitaidon ja toiminnan laajuuden sekä mahdollisen sivutoimisuuden. Yrittäjällä on aina oikeus antaa lisätietoja asiaan.

”Yrittäjää kuullaan jatkossa tarkemmin”

Julkisessa keskustelussa moni yrittäjä on kavahtanut mediaanipalkan merkitystä YEL-työtulon määrittämisessä ja pelännyt, ettei yrittäjän oma ääni enää kuulu jatkossa yhtä hyvin työtulon määrittämisessä. Nurmi kehottaa suhtautumaan asiaan rauhallisesti.

– Yrittäjältä itseltään kysytään tietoja jatkossa vielä nykyistä tarkemmin, jotta voimme säätää työtulon oikealle tasolle, hän sanoo.

Hänen mukaansa uudistuksessa on kyse ennen kaikkea nykyisen lainsäädännön täsmentämisestä.

– Tarkoituksena on määritellä YEL-työtulo oikealle tasolle, mikä on jokaisen työeläkeyhtiön vastuulla. Eläketurvakeskuksessa tehdyn yrittäjäkyselyn mukaan osa yrittäjistä määrittää työtulonsa liian alhaiselle tasolle pelkästä tietämättömyydestä. Meidän toiveemme lakiuudistukseen on se, että jokainen työeläkeyhtiö pystyisi määrittämään työtulon mahdollisimman yhdenmukaisesti yhtiöstä riippumatta.

Työeläkeyhtiöiden toimintaa määrittävät jo nykyisin suositukset, jotka pohjautuvat Eläketurvakeskuksen työtulo-ohjeistukseen ja toimialakohtaisiin mediaanipalkkoihin. Nyt nämä suositukset täsmentyvät.

– Jatkossa saamme enemmän tietoa virallisista lähteistä. Jos yrittäjältä itseltään tulee oikeampi tieto, käytämme tietenkin sitä, Nurmi jatkaa.

Työeläkeyhtiöiden toimintaa määrittävät jo nykyisin suositukset, jotka pohjautuvat Eläketurvakeskuksen työtulo-ohjeistukseen ja toimialakohtaisiin mediaanipalkkoihin. Nyt nämä suositukset täsmentyvät.

Elon Harri Kangaskoski on samoilla linjoilla.

– Mediaanipalkasta voidaan poiketa, jos yrittäjän yksilölliset perusteet ovat riittäviä. Esimerkiksi silloin, jos toiminta on osa-aikaista tai liikevaihto osoittaa, että toiminta on hyvin pienimuotoista. Mediaanipalkka on raami, eikä sitä sovelleta kaikille.

”YELiä ei pidä mieltää sijoitukseksi”

Kangaskoski muistuttaa YEL-järjestelmän eduista, joita kaikki yrittäjät eivät hänen mukaansa tule ajatelleeksi.

– Yrittäjän kannattaa huomioida, että YEL turvaa myös puolisoa ja omaa perhettä sekä turvaa lesken ja alaikäisten lasten tilannetta kriisin kohdatessa. Lisäksi YEL vaikuttaa vanhempainrahojen suuruuteen. Verotuksen kannalta positiivinen asia on, että YEL-vakuutusmaksut ovat kokonaan verovähennyskelpoisia ja vakuutuksen verohyödyn voi jakaa tarvittaessa myös puolisolle.

YEL-järjestelmän hyödyt voivat jäädä osalta yrittäjiä huomioimatta, sanoo Elon Harri Kangaskoski.

YEL-järjestelmään on Suomessa leivottu ”korkoa korolle” -efekti, joka toimii niin, että kun eläkkeisiin tehdään indeksikorotus, korotettua tasoa nostetaan jälleen seuraavana vuonna.

Osa yrittäjistä turvautuu esimerkiksi eläkevuosien varalta sijoittamalla osakkeisiin tai erilaisiin rahastoinstrumentteihin. Kangaskoski pitää varautumista aina positiivisena, mutta hänen mielestään vapaaehtoisilla sijoituksilla tai vakuutuksilla ei pitäisi toimia lakisääteistä vakuutusta vastaan.

– Vakuutus otetaan aina omaksi ja läheisten turvaksi, eikä se ole sijoitustuote. Monesti YEL kuitenkin mielletään sijoitustuotteeksi.

Pauli Reinikainen