Missä menet Kerava? Katsaus Keravan elinvoiman tunnuslukuihin
Keravan kaupungin Elinkeinopalvelujen kehityspäällikkö Olli Hokkanen koosti meille seikkaperäisen katsauksen Keravan elinvoiman tunnuslukuihin. Tutustu tilannekatsaukseen ja infograafiin.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Keravalla asui elokuussa 2023 yhteensä 38 112 asukasta. Kaupunkiin on suuntautunut reipasta muuttoliikettä. Keravan väkiluku on kasvanut vuoden 2023 alusta 436 asukkaalla, mikä tarkoittaa tässä vaiheessa vuotta jo 1,16 prosentin kasvua. Kokonaisnettomuutto on kasvattanut väkilukua reippaasti.
Muuttoliike Keravalle on ollut erittäin vilkasta huolimatta asumisen kallistumisesta tai rakentamisalan heikoista näkymistä. Keravan väestön on arvioitu jatkavan kasvamistaan myös tulevina vuosina. Kaupungin uuden väestösuunnitteen mukaan Keravalla asuu vuonna 2030 yhteensä 40 157 asukasta, ja vuonna 2042 asukkaita on jo 44 232. Pitkän aikavälin kasvuprosentti on 0,8.
Kestävän kasvun tavoitteet ja eri väestöryhmien tunnistetut asumistoiveet huomioiden kaupunki tekee parhaansa mahdollistaakseen uusien asuntojen rakentamisen. MAL-sopimuksen (Helsingin seudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus) asuntotuotantotavoitteesta kaupunki on tällä hetkellä jäljessä. Viime vuonna MAL-tavoite 514 uudesta asunnosta ylitettiin.
Rakennusalan ahdinko ja aloitettujen rakennushankkeiden romahdus kansallisella tasolla voi johtaa kunnissa pulaan asunnoista. Keravalla tämä riski voi realisoitua vuonna 2025 ellei merkittävissä rakennushankkeissa tapahdu edistymistä. Keravan kaupungin rakennusvalvonnan mukaan rakennus- tai toimenpidelupia kaupunki myönsi 1.1-26.9.2023 välisenä aikana 195. Lupien määrä on 35 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla aikavälillä vuosi sitten. Rakentamishankkeita lykätään johtuen maailmantilanteesta: syynä on etenkin epävarmuus ja kasvavat rakentamiskustannukset.
Lupiin liittyviä aloituskokouksia ja aloittamisilmoituksia on ollut Keravalla vähemmän kuluneena vuonna. Hankkeiden aloitukset Keravalla eivät ole kuitenkaan lykkääntyneet niin pahasti kuin naapurikunnissa tai pääkaupunkiseudulla.
Positiivisena asiana voidaan pitää sitä, että Keravalla on tällä hetkellä poikkeuksellisen hyvä tarjonta uusille asuntokohteille, esimerkiksi Anttilan talon tontin kaavasta ei tullut valituksia. Kiinteistön omistava OP-Henkivakuutus Oy:llä onkin nyt mahdollisuus edetä hankkeessaan, joka koskee uusien kerrostalojen rakentamista. Näille on mahdollista hakea rakennuslupaa. Omistusasuntojen osuudeksi on määritelty 80 prosenttia. Asuntomarkkinatilanne vaikuttaa keskeisesti hankkeen käynnistymiseen.
Myöskään Sarviniitynkadun asemakaavamuutoksesta ei tullut valituksia, joten Kesko ja YIT voivat vastaavasti edetä hankkeessaan koskien kuutta rakennettavaa asuinkerrostaloa omistusasumiskäyttöön.
Huolestuttavaa tällä hetkellä on uudiskohteiden myynti, sillä korkeat korot ovat saaneet ostajat ja sijoittajat kaikkoamaan asuntomarkkinoilta. Uusien hankkeiden myötä alueiden ostovoima tulee kuitenkin pitkällä aikavälillä kasvamaan ja edistämään Keravan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.
Keravan työmarkkinat
Mahdollinen asuntojen tarjonnan pudotus tulevaisuudessa ei olisi hyvä asia Keravan työmarkkinoiden näkökulmasta. Työvoiman liikkuvuus vaikeutuisi ja muuttomahdollisuudet Keravalle heikentyisivät. Keravan työmarkkinoilla on ollut kevään 2023 jälkeen muutoinkin havaittavissa merkkejä käänteestä heikompaan.
Keravalla avoimia työpaikkoja oli tarjolla vielä runsaasti alkuvuodesta, esimerkiksi helmikuussa 2023 oli avoinna 813 työpaikkaa. Nyt on tultu kuitenkin selvästi alas avoimien työpaikkojen määrässä. Vastaavaa kehitystä on tapahtunut esimerkiksi naapurikaupungissa Vantaalla. Elokuussa avoimia työpaikkoja oli tarjolla Keravalla enää 255, mikä oli lähes puolet vähemmän kuin vuosi sitten. Keravalaisten työllistyminen onkin vaikeutunut, minkä voi huomata työttömien työnhakijoiden maltillisesti kasvavana määränä, esimerkiksi alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli elokuussa 210, mikä oli 30 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
Keravan kaupunki on ollut erityisen huolissaan keravalaisista nuorista ja ulkomaalaisista. Työttömyyden haasteeseen on vastattu vuoden 2024 loppuun kestävällä Vantaa-Keravan työllisyyden kuntakokeilulla. Lisäksi Keravan elinkeinopalvelut on edistänyt yhteistyökumppaneidensa kanssa ulkomaalaisten yrittäjyyttä ja työllistymistä, esimerkiksi ukrainalaisten työllistämisestä kiinnostuneita yrityksiä lähestyttiin elokuussa. Niin ikään paikallisten yritysten osaamistarpeita on pyritty entistä paremmin ja systemaattisemmin ennakoimaan yhteistyössä oppilaitosten kanssa.
Keravan työvoimapohja alle 20 000
– kohti työllisyysaluetta
Työllisyyden kuntakokeilut ovat antaneet hyvän pohjan tehtäville rakenteellisille muutoksille ja uudistuksille. Työttömyyden ja työllisyyden haasteisiin vastaamiseksi Vantaa-Keravan työllisyyden kuntakokeilulla on ollut tärkeä rooli laboratoriona: saadut opit ja hyviksi todetut käytännöt asiakkaiden ohjaamiseksi työhön ja koulutukseen eivät ole menneet hukkaan.
Työllisyydenhoidon ja elinkeinoelämän toimijoiden kasvavat odotukset ovat nyt suuntautuneet TE-palvelut 2024 – uudistukseen, etenkin valmisteltaviin työllisyysalueisiin. Ne ottavat järjestämisvastuulleen julkiset työvoimapalvelut vuoden 2025 alussa. Kunnat voivat toki järjestää nämä palvelut myös itse, mikäli niiden työvoimamäärä on vähintään 20 000 henkilöä. Jos työvoimamäärä alittaa 20 000 henkilöä, kunnan on muodostettava toisen tai useamman kunnan kanssa työllisyysalue.
Keravan kaupunki on kartoittanut vaihtoehdot työllisyysalueen muodostamiseksi, sillä Keravan työvoimapohja jää 18 875:een. Lopullisesta valittavasta mallista, jota valtion suuntaan esitetään, päättävät luottamushenkilöt. Yksi vaihtoehdoista on ollut hakea valtiolta poikkeuslupaa oman työllisyysalueen muodostamiseksi. Tämän vaihtoehdon edellytykset selvitettiin konsultin kanssa perusteellisesti kevään ja kesän aikana: Keravan kaupunginvaltuuston velvoittamana ehdittiin laatia jo alustava suunnitelma työvoimapalveluiden järjestämiseksi.
Vanha viisaus pätee kuitenkin edelleen: kuntien välisessä yhteistyössä on voimaa. Syyskuun 2023 puolivälistä lähtien Kerava on tehnyt Sipoon kanssa valmistelutyötä koskien yhteistä työllisyysaluetta.
Huomattavaa on, että työnantajapalvelut ovat TE-palvelut 2024 -uudistuksessa osa, jolla on kiinteä suhde kuntien elinkeinopalveluihin. Työllisyysalueen valmistelun yhteydessä on korostettu Keravan elinkeinopalveluiden ja työnantajapalveluiden välistä tiivistä yhteistyötä sekä toimintojen joustavaa räätälöintiä työnantajien tarpeisiin.
Keravan elinkeinopalveluiden ylläpitämään infograafiin ”Katsaus Keravan elinvoiman tunnuslukuihin” pääset tutustumaan tästä linkistä.
