15.6.2017 klo 18:02
Uutinen

Mitä hyötyä hallitusammattilaisesta on pk-yritykselle? Katso video

Hallitusammattilainen tuo yritykseen ulkopuolista asiantuntemusta ja laajempaa markkinanäkemystä. Kokenut hallituspartneri Reijo Tauriainen kertoo videolla, mitä hyötyä ulkopuolisesta hallitusjäsenestä on.

Varsin moni pk-yritys hakee yrityksen ulkopuolelta vahvistusta hallitukseensa. Maaliskuisen Kauppakamarien PK-hallitusbarometrin mukaan yli 40 prosentilla vastaajayrityksistä oli vähintään yksi ulkopuolinen hallituksen jäsen.

Technopolis Oyj:n talousjohtaja (heinäkuuhun asti) Reijo Tauriainen haluaa edistää kasvuyritysten menestymistä hyödyntämällä pitkäaikaista kokemustaan talousjohtajuudesta pörssiyhtiössä ja tarjoaa apuansa kasvuyritysten käyttöön. Juttu jatkuu videon alapuolella.

Kuinka kokenut hallitusammattilainen voi kasvattaa yrityksen omistaja-arvoa?

– Kasvun pitää olla hallittua. Se kasvu-ura pitää rakentaa ja asettaa tavoitteet sen mukaisesti sekä laatia kannustinjärjestelmä henkilökunnalle. Pitää resurssoida riittävästi. Kasvuyrityksessä on tyypillistä, että resurssointi on kasvua jäljessä, tarkoittaa sitä, että kasvuyrityksen talous on tiukoilla.

Hän painottaa, että kansainvälistä liiketoimintaa varten kaikki toiminnot pitää rakentaa kasvu mielessä. Muun muassa dokumentoinnin rakentaminen sellaiseksi, että se kestää sijoittajien due diligence -arvioinnit tai mahdollisen toimialakaupan.

Selkeä roolitus auttaa niin hallitusta kuin omistajaa

Kun pk-yritys ottaa häneen yhteyttä ja kysyy mukaan hallitustyöhön, Tauriainen selvittää ensin muutaman asian yrityksestä.

– Yrityksen maine, omistajien tavoitetila ja tahtotila sekä yrityksen taloudellinen asema. Ja se, mikä on tärkeää, onko tarkoitus kasvaa ja minne päin on tarkoitus kasvaa. Lisäksi avainhenkilöiden resurssit ja se onko oikea joukkue palkattuna.

Kokeneen hallitusammattilaisen mukaan hallituksen ja operatiivisen johdon selkeän roolituksen aikaansaamiseksi omistajien tahtotila kannattaa kirjata omistajastrategiaan.

– Tahtotila kannattaa selventää avainhenkilöstölle ja henkilöstölle, jotta kaikki suuntaavat tavoitteensa oikeaan suuntaan. Kirjallinen osakassopimus omistajan tahtotilasta ei ole välttämätöntä.

Hallituspaikasta hyötyä myös ammattilaisen työnantajalle

Tauriaisen mukaan Suomessa voitaisiin kannustaa aktiiviseen hallitusammattilaisuuteen.

– Yrityksissä työskenteleville ammattilaisille annettaisiin mahdollisuus 1-2 hallituspaikan ottoon. Paitsi, että se kehittäisi kohdeyritystä, se toisi myös uusia ajatuksia työnantajayritykseen.

Hän on tällä hetkellä hallituksen jäsen seuraavissa yrityksissä: Suomen Hoivatilat Oyj, Temotek Oy, Temotek Palvelut Oy, Uros Oy ja Osuuskunta PPO. Lisäksi hän on hallituksen puheenjohtaja Nordic Option Oy:ssä (ent. Teknoventure Oy) .

Vuonna 2011 aloittanut Uros Oy teki viime vuonna 43 miljoonan euron liikevaihdon, kasvua edellisvuodesta kertyi 1 200 prosenttia.

Paljonko hallituksen jäsenille maksetaan

KTT, Tuuli Ikäheimonen on kartoittanut pk-yrittäjien näkemyksiä ja kokemuksia hallitustoiminnasta.

– Pk-yrityksiin menevillä hallitusjäsenillä on aito tarve auttaa pk-yrittäjiä. Heillä oli vahva hyvän palauttamisen malli siinä taustalla.

Miten pk-yrittäjät suhtautuvat hallitusammattilaisten palkkioihin?

– Tutkimuksessa ei tullut esille, että maksu olisi este. Ennen kuin asiasta on puhuttu, yrittäjällä voi olla ennakkoluuloja siitä, että hallitusten jäsenten ottaminen olisi kallista. Mutta he, jotka olivat selvittäneet, eivät pitäneet sitä kalliina.

Kauppakamareiden PK-hallitusbarometrissa puolet vastaajista ei maksanut hallituspalkkioita. Selitys löytyy siitä, että pk-sektorilla hallituksen jäsenet ovat usein omistajayrittäjiä.

Niissä yrityksissä, joissa palkkioita maksetaan, puheenjohtajan vuosipalkkion mediaani on 6 000 euroa ja jäsenen 3 800 euroa. Maaliskuussa julkistettuun kyselyyn vastasi vajaa 1170 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Vastaajayritykset olivat pääasiassa pk-yrityksiä.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi