”Mitä jos juot minibaarin tyhjäksi”, kysyi hotellivirkailija Nina Honkaselta, jolla ei ole luottokorttia – Luottotietojen puuttuminen ei estä uutta alkua jatkossa

Eduskunta hyväksyi huhtikuun alussa lain, jonka mukaan niin yksityishenkilöiden kuin yrittäjän ja yritysten mahdollisuutta päästä eroon maksuhäiriömerkinnöistä nopeutetaan, kun velka on kokonaan maksettu.

Aiemmin maksuhäiriömerkintä on näkynyt velallisen tiedoissa vähintään kahden vuoden ajan siitä huolimatta, että velka olisi jo maksettu. Maksuhäiriömerkinnät poistuvat jatkossa kuukauden kuluessa siitä, kun velka on suoritettu. Uudet maksuhäiriömerkinnät eivät myöskään enää pidennä vanhojen säilytysaikoja, sillä jokainen merkintä käsitellään omanaan.

Suomen Yrittäjät on kannattanut ja ajanut uudistusta vahvasti.

Tieto lakimuutoksesta sai kirjailija Nina Honkasen purskahtamaan itkuun viime kesänä, kun kuuli tekeillä olevasta muutoksesta.

– Tuntui, että vihdoin joku ymmärtää. Se, että viimeisen maksuerän jälkeen luottotietojen saamiseen meni pari vuotta altistaa ihmisen helposti kierteeseen, jossa menettää ne uudelleen, Honkanen sanoo.

Honkanen joutui vanhempiensa lainojen maksajaksi vuonna 1989. Aiemmin velattomat yrittäjävanhemmat olivat ottaneet lainaa pankin suosituksesta, ja tyttären nimi oli takaajana. Pankinjohtajan mukaan kyse oli vain muodollisuudesta eikä takaaja kuulisi asiasta sen koommin. Tilanne muuttui Honkasen isän kuoleman sekä laman myötä, ja Honkanen menetti luottotietonsa.

Viimeisen erän velastaan hän maksoi tämän vuoden huhtikuussa uusimman Sinisiä Unia -kirjansa ennakoista. Kirja julkaistiin kaksi viikkoa sitten, ja se kertoo ihmisistä ja kokemuksista, jotka ovat muovanneet kertojanaisesta sellaisen kuin hän on.

Noloja tilanteita

Velkataakka on muovannut Honkasta. Hän ei ole voinut 33 vuoteen ottaa lainaa tai saada luottokorttia. Netti- ja puhelinliittymät ovat aikuisten lasten nimissä.

Luottotietojen puuttuminen on johtanut arjessa kummallisiin ja inhottaviin tilanteisiin. Esimerkiksi hotellihuoneen varaus on vaikeaa ilman luottokorttia.

– Minua on kutsuttu puhujaksi johonkin tilaisuuteen ja olen yöpynyt hotellissa. Kun en ole voinut jättää luottokortin tietoja respaan, minulta on kysytty, ketä laskutetaan, jos juon minibaarin tyhjäksi. On satoja aivan arkisia tilanteita, jotka eivät ole kaikille samoja ja niissä ei aina viitsisi lähteä avaamaan, mistä oma yhteiskuntakelvottomuus johtuu, saati sitä, ettei minibaari kiinnosta, Honkanen kertoo.

Häpeä on tunne, joka kulkee velallisen mukana tilanteissa, joita luottokortillinen ihminen ei tule edes ajatelleeksi.

Kohtalotovereita löytyy

Honkanen on kertonut takausvelallisen todellisuudesta vuosikausia, ja vuonna 2005 hän kirjoitti aiheesta romaanin, Joka kymmenes vuosi.

– Se oli ensimmäinen 90-luvun lama-ajasta kirjoitettu kaunokirjallinen teos, mikä oli yllätys itsellenikin. Palautetta tulvi ovista ja ikkunoista: ’Kiitos, kun kerroit, miten näihin tilanteisiin voi joutua. Enää ei hävetä, kun kävelen kadulla’. Kymmenet tuhannet joutuivat pankkienkin tekemien virheiden maksumieheksi, Honkanen toteaa.

Honkasen lisäksi moni takaaja on saanut jälkikäteen kuulla, että nimeään ei kannata laittaa mihinkään papereihin. Silloin hänen on tehnyt mieli kysyä, mitä kysyjä tekisi 18-vuotiaana, kun pankinjohtaja kannustaa allekirjoittamaan ja auttamaan vanhempiaan?

– Yrittäjäperheessä lainojen takaaminen voi olla myös initiaatioriitti, joilla sitoutetaan uusi sukupolvi perheyritykseen. Ehkä sitä on vaikea ymmärtää, ellei perheessä ole yrittäjiä, Honkanen pohtii.

Välillä Honkasta väsyttää olla laman mannekiini. Oman kokemuksen jakaminen kohtalotovereiden, mutta myös muiden kanssa on tärkeää. Kollektiivinen muistaminen auttaa asettumaan ahdingossa olevien asemaan.

Hän kertoo parin vuoden takaisesta tilaisuudesta Säätytalolla, minne Honkanen oli pyydetty puhumaan. Paikalla oli myös eräs ministeri.

– Sain häneltä jälkikäteen viestiä, jossa ministeri kertoi liikuttuneensa kuullessaan, miten pitkä häntä lama-ajan seurauksilla voi olla ja ettei ole aiemmin ymmärtänyt sitä mittakaavaa, millä tuon ajan päätökset ovat vaikuttaneet.

Ensimmäinen omistusasunto

Honkanen on toiminut koko uransa freelancerina, ei yrityksen tai toiminimen kautta. Oman lapsuuden perheen lisäksi suvussa on paljon yrittäjiä, ja sitä kautta jatkuvan työntekemisen eetos on tuttu. Kirjailijantyö on Honkasen mukaan samanlaista.

Viimeisen vuoden aikana Honkanen on juuri ilmestyneen kirjan lisäksi käsikirjoittanut elokuvaa ja tv-sarjaa. Toukokuun alun pari päivää ovat puoliso Hannu-Pekka Björkmanin kanssa hankitussa kakkoskodissa Viitasaarella ensimmäinen vapaa sitten viime kesän.

Lakimuutoksen ansiosta Honkanen pystyy ottamaan puolet talolainasta omiin nimiinsä.

Luottokortin hankkimisesta Honkanen ei ole vielä varma, mutta takauslainasavotta on nyt ohi. Hän kuvaa luottotietojen saamista surrealistiseksi ajatukseksi.

– Olen selvinnyt kohtuullisen hyvin siihen nähden, että olen maksanut yhden kivitalon verran toisten velkoja samalla, kun itse olen omistanut polkupyörän, kirjoja, huonekalut ja vaatteeni. Luottotiedoton on yhä jonkinlaisen kakkoskansalaisen roolissa. Rahaan liittyy yhteiskuntakelpoisuuden määritelmä, ja jos rahaa ei ole, se nähdään ihmisen omana vikana. Onneksi ystävät ovat nähneet minut, eivätkä perheeltämme puuttunutta materiaa, Honkanen sanoo.

Korona vaikutti entisestään

Vuoden 2020 lopussa noin 43 000 yrityksellä oli maksuhäiriömerkintä.

Korona on myös vaikuttanut voimakkaasti yrittäjien ja yritysten maksukykyyn. Moni yritys on kamppaillut tilapäisten maksuvaikeuksien kanssa, mikä on johtanut maksuhäiriömerkintään.

–  Yritysluottotietojen osalta merkittävän osan muodostavat trattaan perustuvat merkinnät. Trattaperintä on erittäin ankara yrityksille, koska lyhyessä ajassa yritys voi saada perinnän seurauksena maksuhäiriömerkinnän ilman viranomaisarviota. Senkin vuoksi on tärkeää, että myös yritysten maksuhäiriömerkintöjen tallennusaikoja kohtuullistetaan, Suomen Yrittäjien lakiasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo.

Muutos tulee voimaan kuluvan vuoden aikana.

Työtä riittää vielä

Uuden säädännön vaikutukset koskettavat niitä, jotka voivat suoriutua kaikista veloistaan nopeastikin.

Suomen hallitus linjasi kevään 2021 puoliväliriihessä, että on syytä selvittää tarve säätää pienyritysten oikeudesta saada elinkeinon harjoittamisen kannalta välttämättömät palvelut. 

Linjaus on erinomainen ja vastaa siihen huoleen, jota Suomen Yrittäjät on pitänyt viime aikoina esillä. Selvitys on käynnistettävä heti. Tämän kirjauksen tavoite on, että yrittäjän peruspalvelut olisivat saatavissa myös silloin, kun yrittäjällä on luottotiedoissa merkintä.

–  Kaikki yrittäjät, yritykset tai yrittäjäksi haluavat eivät kykene heti tai kovin lyhyelläkään aikavälillä suoriutumaan kaikista veloista siten, että maksuhäiriömerkinnät poistettaisiin rekisteristä. Siksi on tärkeää, että tämä selvitys aloitetaan heti, Toivonen sanoo.

Lue myös Kaksi yrittäjää kertoo: Myös konkurssista voi selvitä – ”Koronakriisissäkin kannattaa muistaa, ettei tämä ole kenenkään syy”