YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Miten tehdään oikeaoppinen verovalitus?
Moni yritys, yhdistys, säätiö tai yksityishenkilö on havainnut verotuksessaan virheen, johon voi olla syytä hakea muutosta. Mutta miten laatia hyvä ja menestyksekäs verovalitus? Asianajaja Torsti Lakari kehottaa asianomaisia perehtymään omissa verovalituksissaan tarkasti siihen, millaisia vaatimuksia on ylipäätään mahdollista esittää ja millaisia valituksen perusteluiden tulee olla. Artikkelin kirjoittaja Lakari on Eversheds Asianajotoimiston verotukseen ja yhtiöoikeuteen erikoistunut veroryhmän vetäjä.
Vaatimusten esittäminen selkeästi valituskirjelmässä on erittäin tärkeää. On hyvä muistaa, että pelkkä vaatimus ei yleensä vielä sellaisenaan menesty, vaan se on myös perusteltava huolellisesti.
Vaatimusten perusteluosassa käydään läpi asiaan liittyvät keskeiset tapahtumat ja olosuhteet. Sen jälkeen viitataan siihen, minkä lainkohdan nojalla muutoksenhakija katsoo vaatimustensa olevan perusteltuja. On etu, jos oikeuskirjallisuudesta löytyy muutoksenhakijan näkemyksiä tukevia kannanottoja. Valituskirjelmissä kannattaa viitata myös aihepiiriin liittyvään oikeuskäytäntöön, mikäli sellaista löytyy. Ennakkopäätökset vastaavan kaltaisissa asioissa tukevat esitettyjä vaatimuksia ja ovat siten eduksi.
Verovalitukseen on lukuisia syitä
Verovalituksessa voi olla kyse esimerkiksi hyväksymättä jätetystä vähennyksestä, tuloon tehdystä lisäyksestä tai peitellyn osingon verotuksesta. Käytännössä muutoksenhakija pyrkii siihen, että oikaisuvaatimuksen tai valituksen avulla maksettavaksi määrätyn veron määrä alenisi. Mikäli Verohallinto on määrännyt verovelvolliselle veronkorotusta, veroriidoissa vaaditaan yleensä veronkorotuksen poistamista tai sen määrällistä alentamista.
On myös mahdollista vaatia liitännäisvaatimuksena verojen täytäntöönpanon kieltämistä. Mikäli vaatimus menestyy, riidanalaista veron määrää ei voida ulosmitata niin kauan kuin oikaisuvaatimusta tai valitusta vielä käsitellään. Veron täytäntöönpanon kielto voidaan joskus antaa myös osittaisena. Silloin verovelvollisen omaisuutta saa ulosmitata, mutta ei myydä.
Valittajan kannattaa muistaa, että mikäli oikaisuvaatimus tai valitus ei menesty, riidanalaisille veroille juoksee koko ajalta korko silloin, kun verot ovat olleet valitusprosessin ajan kokonaan tai osittain maksamatta. Usein onkin turvallisinta ja edullisinta maksaa verot ja saada ne muutoksenhaun menestyessä korkoineen takaisin.
Menettelytavallakin on merkitystä
Oikaisuvaatimus tai valitus on aina jätettävä lakiin perustuvaan määräaikaan mennessä. Kannattaa lisäksi huomioida, että jo verotuspäätösten yhteydessä annetaan valitusosoitus. Jo siitä ilmenee varsin tarkkaan, mitä seikkoja, kuten esimerkiksi verovelvollisen ja asian yksilöintitiedot, muutoksenhakukirjelmään tulee sisällyttää sekä muutoshakemuksen määräaika.
Kun verotuspäätökseen haetaan muutosta, muutoshakemus eli oikaisuvaatimus pitää toimittaa Verohallinnolle ja osoittaa verotuksen oikaisulautakunnalle. Jos oikaisulautakunnan päätökseen halutaan hakea muutosta, on seuraava muutoksenhakuaste verovelvollisen kotikunnan mukaan määräytyvä hallinto-oikeus. Mikäli ratkaisu ei vielä tässäkään vaiheessa tyydytä, voidaan muutosta hakea vielä korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Korkein hallinto-oikeus tekee kuitenkin ensin päätöksen siitä, antaako se asiassa valitusluvan. Tästä syystä korkeimmalle hallinto-oikeudelle kirjoitetaan valituksen lisäksi valituslupahakemus.
Mikäli korkein hallinto-oikeus ei myönnä valituslupaa, jää hallinto-oikeuden päätös lopulliseksi.
On hyvä huomioida, että oikaisuvaatimuksen tekeminen verotuksen oikaisulautakuntaan on maksutonta, mutta hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus perivät käsittelymaksun, jos verovelvollisen valitus ei menesty.
Suullinen veroasioiden käsittely ja oikeudenkäyntikulujen korvaaminen mahdollisia
Veroasiat käsitellään pääsääntöisesti kirjallisesti. Hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kuitenkin mahdollista vaatia asian käsittelyä suullisesti, jolloin voidaan nimetä todistajia kuultaviksi. Kullekin todistajalle on syytä ilmoittaa todistusteema eli mistä seikoista häntä kuultaisiin. Suulliset käsittelyt eivät ole vielä kovin yleisiä, mutta niiden määrän toivotaan lisääntyvän. Myös oikeudenkäyntikulujen korvaamista voidaan vaatia hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa, mutta oikaisulautakuntavaiheen käsittelyyn mahdollisesti liittyviä oikeudenkäyntikuluja ei korvata.
Teksti: Torsti Lakari
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 15.11.2022