Näiden alojen toimijoita toivotaan mukaan jälleenrakentamiseen Ukrainassa – “Myös pk-yritykset tervetulleita”

– Ukrainan jälleenrakentamisen suunnittelu aloitettiin Suomessa puolisen vuotta sitten, kertoo Business Finlandin johtaja Reijo Kangas.

Mukana valmistelussa ovat muun muassa Team Finland -verkostoon kuuluvat Business Finland, ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeríö, EK, Finnvera ja Ely-keskus. 

Myös suuri joukko yrityksiä on ilmaissut kiinnostuksensa osallistua Ukrainan uudelleen rakentamiseen.

– Suomi haluaa olla hyvissä asemissa, kun jälleenrakentaminen alkaa, Kangas sanoo.

Minkä alojen yrityksiä kaivataan mukaan?

Jälleenrakentamisen ytimessä on se, mitä Ukraina kertoo tarvitsevansa. EK on kartoittanut aloja, joilla toimivien suomalaisyritysten asiantuntemusta ja apua voidaan tarvita jälleenrakentamisessa, kun sota päättyy.

Näitä aloja ovat muun muassa telekommunikaatio, energiaratkaisut (esimerkiksi kaukolämpö, ydinvoimakonsultaatio ja älykkäät sähköverkot), rakentaminen (esimerkiksi koulut ja asuntomoduulit), suunnittelutyö (esimerkiksi sillat ja erikoissairaalat), vähähiiliset teollisuuden laitteet ja koneet (esimerkiksi kaivosteollisuus), vesi- ja jätehuolto ja terveysteknologia (esimerkiksi erikoissairaalat ja sairaalalaitteet).

EK koordinoi yhteistyötä suomalaisen elinkeinoelämän ja Suomen viranomaisten kanssa sekä osaltaan myös Ukrainan elinkeinoelämän suuntaan.

– Jälleenrakennusprojektit ovat tulevaisuudessa suuria. Siksi toivomme mukaan yrityksiä, joilla on kokemusta kansainvälisistä markkinoista ja erityisestä idän markkinoista. Tervetulleita osaajia ovat niin suuret firmat kuin pk-yrityksetkin, Kangas sanoo.

Team Finland -erityisasiantuntijan, ulkoministeriön Itä-Euroopan ja Keski-Aasian yksikössä työskentelevän Oskari Laukkasen mukaan suomalaisten asiantuntijoiden tarjonta vastaa hyvin Ukrainan tarpeita.

– Jälleenrakentamisessa päästään pitkälle samalla osaamisella, jota Suomi on jo ennen sotaa tarjonnut Ukrainaan. Näitä aloja ovat esimerkiksi jäte- ja vesihuolto, energiasektori, koulutus ja koulujen rakentaminen, Laukkanen sanoo.

Mihin ottaa yhteyttä, jos haluaa mukaan?

Mitä yrityksen pitää tehdä, jos haluaa tulla mukaan jälleenrakentamisen suunnitteluun? Kankaan mukaan tuhansilla suomalaisyrityksillä on jatkuva liiketoimintasuhde Finnveran, Ely-keskuksen tai Business Finlandin kanssa. Kangas kannustaa, että normaalin asioinnin yhteydessä yritys voi ilmaista näille tahoille kiinnostuksensa.

Team Finland on perustanut Ukraina Deskin, jossa kerätään asiakkuudenhallintarekisteriin jälleenrakentamisesta kiinnostuneiden suomalaisyritysten nimiä ja osaamista. Lisäksi deskissä kootaan Ukrainasta tulevia tarjouspyyntöjä sekä hoidetaan yleistä viestintää.

Suomalaista ja kansainvälistä rahoitusta

Parhaillaan Team Finland kokoaa ja kehittää erilaisia rahoitusratkaisuja, joiden turvin suomalainen elinkeinoelämä pystyy osallistumaan jälleenrakentamiseen.

Yritykset voivat hakea rahoitusta esimerkiksi Business Finlandilta. Firmat voivat muodostaa ryhmiä, jotka hakevat yhdessä vaikkapa Group Explorer -rahoitusta.

Yksi rahoitusinstrumentti on Finnpartnershipin liikekumppanuustuki.

– Sen avulla suomalaisyritykset voivat muodostaa pitkäaikaisia kumppanuuksia ukrainalaisyritysten kanssa, Laukkanen kertoo.

Hänen mukaansa useat yritykset ovat osoittaneet kiinnostusta liikekumppanuustukea kohtaan.

– Ukrainalainen työvoima ja suomalainen teknologiaosaaminen ovat hyvä yhdistelmä. Ukrainalle on hyvin tärkeää, että maa rakennetaan paikallisella työllä, Laukkanen sanoo.

Muitakin rahoitusinstrumentteja on suunniteltu kuten Ukraina-riskin huomioon ottava vienninrahoitus.

Laukkasen mukaan kansainvälisillä rahoituslaitoksilla kuten Maailmanpankilla ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankilla (EBRD), on tulevaisuudessa merkittävä rooli Ukrainan jälleenrakentamisessa ja rahoituksen kanavoinnissa maahan. Team Finland -verkosto pyrkii neuvomaan, kuinka suomalaisyritykset voivat päästä mukaan näiden rahoituslaitosten hankkeisiin.  

Jälleenrakentamiseen uppoaa satoja miljardeja euroja

Kaiken kaikkiaan Ukrainan jälleenrakentaminen maksaa eri arvioiden mukaan satoja miljardeja euroja, ja se voi kestää jopa vuosikymmeniä. Tositoimiin päästään vasta kun sota on päättynyt.

– Tällä hetkellä seuraamme, mitä Ukrainassa tapahtuu ja kuinka rauhanprosessi aikanaan käynnistyy, Reijo Kangas sanoo.

Oskari Laukkasen mukaan tämä aika on hyvä käyttää Ukrainan markkinoiden ja liiketoimintakumppanien kartoittamiseen.

– Jos lähdemme liikkeelle vasta kun sota on ohi, on liian myöhäistä, hän sanoo.

Lahjoituksena perheasuntoja, muuntajia ja lämpölaitoksia

Vaikka jälleenrakentamista päästään urakoimaan kunnolla vasta sodan päätyttyä, on Suomesta lähetetty mittavat määrät erilaista apua Ukrainan akuutteihin tarpeisiin. Lahjoituksia ovat tehneet sekä Suomen valtio että yritykset.

Esimerkkinä lahjoituksista ulko- ja sisäministeriö ovat toimittaneet Kiovaan laadukkaita, konttipohjaisia perheasuntoja 200:lle kotinsa menettäneelle ukrainalaiselle ja kymmenen kappaletta suojattuja majoitustiloja pelastustoimelle.

– Myös energiasektorin lahjoitukset Suomesta ovat olleet merkittäviä. Olemme niissä Euroopan kärkimaita. Ukrainaan on lähetetty esimerkiksi muuntajia, joita sodassa tuhottiin paljon viime talvena, Laukkanen sanoo.

Yrittäjät.fi uutisoi helmikuussa keravalaisesta Höyrytys Oy:stä, joka lahjoitti Ukrainaan miljoonan euron arvosta lämpö- ja höyrylaitoksia.

Laitteisto pystyy lämmittämään 150–200 kerrostaloa, ja lahjoituksesta on apua vuosiksi eteenpäin. Kalustoa voidaan käyttää muun muassa sairaaloiden, kauppojen, tehtaiden, palvelukeskusten ja virastojen, lämmitykseen.

Lämpö- ja höyrylaitokset auttavat maata sekä akuuteissa tarpeissa sodan aikana että pahasti rampautuneen energiajärjestelmän jälleenrakentamisessa sodan päätyttyä.