Näillä keinoilla krääsärallia Kiinasta aiotaan suitsia – ”Tilanne on kestämätön”

Suomalaisten kuluttajien verkkotilaukset pääasiassa Kiinassa toimivilta halpatuotteiden valmistajilta ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina. Vuonna 2025 Suomeen saapui 40,5 miljoonaa halpatuontitilausta.

Asiaa pohtinut valtiosihteeri Mika Nykäsen johtama työryhmä luovutti maanantaina työministeri Matias Marttiselle ja ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalalle raportin ratkaisuista halpatuonnin ongelmiin. 
 
Työryhmän raportin mukaan halpatuontiin voidaan puuttua tehokkaammalla tullisääntelyllä, markkinavalvonnalla ja tuottajavastuulla. Hallitus käynnistää raportin pohjalta välittömästi tarkemman lainsäädännön valmistelun.

– EU:n ulkopuoliset toimijat kiertävät velvoitteita, mikä vaikeuttaa rehellisesti toimivien yritysten toimintaa ja reilua kilpailua. Tuoteturvallisuudesta ja laadusta ei pidä tinkiä Suomeen vyöryvän krääsän nimissä. Meillä täytyy olla kaikille yhteiset pelisäännöt, ja siksi viemme eteenpäin niin kansallisia kuin EU-tason toimia, työministeri Matias Marttinen sanoo. 

– Tuoteturvallisuudesta, ympäristövastuusta ja muista yhteisistä pelisäännöistä piittaamaton halpaverkkokauppa on hyvin ongelmallista ympäristön ja esimerkiksi jätehuoltojärjestelmämme kannalta, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala painottaa.

Euroopan komission tarkastuksessa 84 prosenttia testatuista tuotteista sisälsi EU:ssa terveydelle vaaralliseksi luokiteltuja kemikaaleja.

”Valmistelu käyntiin välittömästi”

EU:ssa tulee jo tänä vuonna voimaan muutoksia, jotka nostavat edullisten verkkokauppaostosten tuontikustannuksia. Heinäkuussa 2026 poistuu 150 euron tullittomuusraja, ja pienille lähetyksille tulee kolmen euron kiinteä tullimaksu. Lisäksi myöhemmin tänä vuonna on tulossa käyttöön kahden euron käsittelymaksu paketeille.

Suomen Yrittäjien asiantuntija Sanna Lempiäinen pitää erittäin tärkeänä, että hallitus laajentaa tullin mahdollisuuksia puuttua pakettiralliin.

Raportin mukaan halpatuonnin valvontaa voitaisiin lisätä, mutta lähetysten suuren määrän vuoksi valvonnan lisääminen ei kuitenkaan sinänsä ratkaise ongelmaa. Raportissa todetaan, että tarkastuksia etämyynnin tullivarastoissa voitaisiin lisätä. Kansallisesti puolestaan voitaisiin käynnistää suuriin verkkoalustoihin kohdistuva markkinavalvonnan yhteistyöprojekti ja tukea EU-komission käynnissä olevia tutkintoja. 

– On erittäin tärkeää, että lainsäädännön valmistelu aloitetaan välittömästi. Suomalaisten yritysten kilpailukyky vaatii nopeita toimia. Tilanne on yrityksille kestämätön, Lempiäinen sanoo.

– EU:n päätöksenteko on usein hidasta. Halpatuontiin on löydetty useita ratkaisuja, kuten verkkokauppa-alustojen vastuu. Nämä pitäisi nyt oikeasti laittaa ripeästi toteen EU:ssa. On myös varmistettava, että pakettirallin hillitsemistoimia ei voida kiertää toisen jäsenmaan kautta.

Raportissa nousi esille myös tuottajavastuu, joka velvoittaa valmistajat ja maahantuojat järjestämään tiettyjen tuotteiden kuten sähkölaitteiden ja pian myös tekstiilien jätehuollon ja vastaamaan sen kustannuksista. Raportin mukaan tulisi pikaisesti selvittää tullin mahdollisuuksia periä tuottajavastuun kustannuksia, joihin EU:n ulkopuolinen etäkauppa ei juuri osallistu.

– On erittäin tärkeää, että hallitus pyrkii velvoittamaan kiinalaisyhtiöt maksamaan lähetysten tuottajavastuumaksut eli kierrätyskulut Suomessa, Lempiäinen sanoo.

Suomen Yrittäjät kiittää sitä, että ministerit nostivat tiedotustilaisuudessa esiin myös kuluttajien oman vastuun. 

– Nyt tarvitaan suomalaisilta vastuunkantoa omista valinnoistaan. Kunkin meistä on huolehdittava siitä, että hankitut tuotteet eivät aiheuta terveysriskejä tai kuormita ympäristöä. Kotimaiset yritykset toimivat vastuullisesti, joten kuluttajan valinta on lopulta se, tukeeko hän kotimaista osaamista ja yrittäjyyttä, Lempiäinen jatkaa.