Näin eläkepomo uudistaisi YEL-järjestelmää – ”Kyse ei ole helposta harjoituksesta”

Selvityshenkilö Jukka Rantala kartoittaa parhaillaan yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämistarpeita. Rantalan tehtävänä on selvittää muun muassa nykyisen työtulomäärittelyn ongelmia ja etsiä vaihtoehtoisia tapoja niiden ratkaisemiseksi. Selvityksen odotetaan valmistuvan marraskuun lopussa, ja sen jälkeen edessä on jatkovalmistelu.

Yrittäjien suurimman eläkevakuuttajan, työeläkeyhtiö Elon toimitusjohtaja Carl Pettersson muistuttaa, että edessä on aikaa vievä prosessi.

– Monen mielestä uudistamisen pitäisi tapahtua nykyistä ripeämmin, ja itse prosessikin hoituisi varmasti todella helposti. Tällaisessa tilanteessa joudun toppuuttelemaan nopeatempoisimpia. Koska YEL-järjestelmän uudistamisessa pitää ottaa huomioon eri näkökulmia ja yrittäjyyden muotoja, kyse ei ole helposta harjoituksesta, Pettersson kirjoittaa Elon verkkosivuilla julkaistussa blogissa.

– Nyt tarvittaisiin reippaita uudistuksia yrittäjän eläkejärjestelmään. Tähtäin pitää olla siinä, että yrittäjän eläkejärjestelmä on pitkässä juoksussa omilla jaloillaan seisova järjestelmä, joka nauttii yrittäjien luottamusta, hän jatkaa kirjoituksessaan. 

Pettersson tarjoaa blogissaan kolme ehdotusta YEL-järjestelmän uudistamiseksi.

Petterssonin mukaan ”nyt on aika saada YEL-maksujen rahastointi liikkeelle ja tehdä näkemyksellisiä avauksia siitä, miten rahoitamme alkupääoman”. Hän muistuttaa, että tällä hetkellä yrittäjät maksavat järjestelmään merkittävästi vähemmän rahaa kuin siitä maksetaan eläkkeinä ulospäin.

Toiseksi eläketurvan pitää Petterssonin mukaan perustua todellisiin ansioihin

– Järjestelmä ei tunnu yrittäjien mielestä joustavalta, ja liian moni heistä ei ymmärrä työtulon määräytymisen perusteita. Nykyisin käytössä oleva työtulon käsite on monimutkainen, eikä siinä tunnisteta riittävästi esimerkiksi liiketoiminnan vaihteluita. Välillä yrityksessä menee hyvin, välillä taas on vaikeampia kausia. Nämä vaihtelut näkyvät kyllä yrittäjän tilipussissa, mutta eivät riittävästi YEL-maksun suuruudessa, hän kirjoittaa.

– Meidän pitää kehittää järjestelmä, jossa YEL-maksujen taso olisi helppo määritellä mahdollisimman reaaliaikaisten ansiotietojen pohjalta.

Kolmantena Pettersson kantaa huolta yrittäjien työkyvyn parantamisesta.

– Järjestelmätasolla olisi ratkaistava, mikä taho tukee yrittäjiä heidän työkykynsä parantamisessa ja miten yrittäjille voitaisiin tarjota keinoja työkykyongelmien taklaamiseen. Tämä olisi paitsi inhimillisesti niin myös taloudellisesti järkevää. Käytännössä yrittäjillä pitäisi olla mahdollisuus jonkinlaisiin varhaisen tuen prosesseihin eli keinoihin reagoida, kun oma työkyky alkaa heikkenemään, ja peli tulisi jotenkin puhaltaa poikki.

Carl Petterssonin blogin voi lukea täällä.