YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Näin laadit tekstin tekoälyllä niin, että se ei näytä tekoälyn laatimalta – Asiantuntijan vinkit
Tekoälyekspertti kertoo, miten tekoälyä kannattaa ohjeistaa.
Käytätkö tekoälyä yrityksesi tiedotteiden laatimiseen? Joissain tapauksissa tekoälyn kädenjälki voi näkyä tekstissä liikaakin. Asiantuntija myöntää ongelman.
– Jos käy ilmi, että teksti on tehty enimmäkseen tekoälyllä, se voi olla monelle vastaanottajalle häiritsevää, tekoälykonsultti ja innovaatiovalmentaja Antti Törrönen sanoo. Hän on kuullut esimerkistä, jossa yrityksen johto oli pyytänyt työntekijöitä mieluummin lähettämään ajatuksensa ranskalaisilla viivoilla kuin tekoälyn muodostamana vastauksena.
– Voi olla, että vastaanottaja haluaa mieluiten faktat faktoina ennemmin kuin että tekoäly muotoilee niistä tekstin, johon se on kenties keksinyt jotain lisäyksiä. Sellainen voi vähentää luottamusta viestin luotettavuuteen, Törrönen huomauttaa.
Törrönen myöntää, ettei aina osaa kertoa, onko tekstissä käytetty tekoälyn apua. Joitakin tunnusmerkkejä hän kuitenkin listaa. Yksi niistä on pitkä ajatusviiva, jota esimerkiksi ChatGPT suosii lähes kaikissa vastauksissa.
– Voi toki olla, että ihminen itsekin käyttää ajatusviivaa. Lukiessa se on kuitenkin yksi merkki, joka saa sen tuntumaan tekoälyn tekemältä.
Muita tekoälylle tyypillisiä rakenteita ovat muun muassa erilaiset listaukset ja tekstin lihavoinnit. Myös oikeinkirjoituksessa saattaa edelleen olla puutteita, etenkin jos käytössä on maksuton versio kielimallista.
Nämä merkit voivat paljastaa tekoälyn tekemän tekstin
Kaavamainen rakenne
Tekoäly jäsentelee artikkelin aina saman kaavan mukaan: johdanto, varsinainen käsittelyosa ja loppupäätelmät. Sujuva kirjoittaja rakentaa juttunsa ilman vastaavia johdatteluja.
Lattea kieli ja itsestäänselvyydet
Kieli on loogista, mutta latteaa ja kielikuvat ovat fraaseja. Jos teksti sisältää paljon geneerisiä ja kuluneita ilmaisuja tyyliin ”Tämä on tärkeä askel eteenpäin” tai ”Tulevaisuus näyttää valoisalta”, on mahdollista, että sen takana on tekoäly.
Väärä tai olematon informaatio
Tekoäly voi hallusinoida, eli tuottaa vakuuttavaa tekstiä, joka ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi verkkosivun sisältö saattaa nopealla lukemisella tuntua järkevältä, mutta tarkempi tarkastelu kuitenkin paljastaa outoja rinnastuksia tai johtopäätelmiä, jotka eivät pidä paikkansa. Tekoälyn kirjoittamat virkkeet voivat myös olla sisällöllisesti onttoja, eli sanahelinää, joka ei tarkoita mitään.
Juhlallinen sävy
Tekoälyn tuottama teksti voi kuulostaa siltä kuin se olisi kirjoitettu puheeksi amerikkalaiselle yritysjohtajalle, joka lausuu sanansa hurmoksellisella paatoksella.
Puuttuvat tunteet ja vivahteet
Vaikka tekoäly pystyy jäljittelemään tunteita jossain määrin, sen tuottamasta tekstistä puuttuu usein aito tunne ja vivahteet. Tekoälyn kirjoittama teksti voi tuntua kylmältä tai liian neutraalilta, koska se ei kykene ilmaisemaan tunteita tai mielipiteitä samalla tavalla kuin ihminen.
Lähde: Netprofile
Näin tekoäly täydentää tekstiä
Esimerkiksi tiedotetta laativa yrittäjä saattaa huomata, että tekoäly saattaa lisätä tekstiin ”täytettä”, jotta kokonaisuus näyttää sen mielestä paremmalta. Taustalla on Törrösen mukaan tekoälyn opetusvaiheen tapa.
– ChatGPT:tä on opetettu preferoimaan vastauksia, joista ihmiset pääsääntöisesti pitävät. Opetusvaiheessa ihmiset ovat lukeneet kielimallin antamia vastauksia ja kertoneet, millainen vastaus heidän mielestään on hyvä tai huono. Opetuksessa on käytetty tiedotteita, jotka ovat laajan ihmisjoukon mielestä onnistuneita.
Aikaisemmin tekoälyn antamista vastauksista saattoi aistia ”amerikkalaismaista” tyyliä eli erilaisia anglismeja. Törrösen mukaan tämä on kuitenkin vähenemään päin etenkin maksullisissa kielimalleissa.
– Anglismit ovat peruja siitä, että tekoälyä on opetettu enimmäkseen englanninkielisellä datalla. Sitä ei ole alun perin opetettu eri kielille.
Asiantuntijan mukaan käyttäjän pitäisi aina olla valmentaja, joka voi aina uudelleen ja uudelleen pyytää tekoälyä tekemään vielä paremman version.
Näin laadit onnistuneen tekstin
Törrönen opastaa käyttäjiä antamaan tekoälylle riittävästi dataa tekstin tueksi, jotta se joutuisi ”arvailemaan” mahdollisimman vähän. Hän itse tekee yleensä ensin raakaversion ja antaa sen tekoälylle.
– Kirjoita ensin oma versiosi ja anna sen jälkeen tekoälylle muutama tiedote esimerkeiksi siitä, millaisella tyylillä ja rakenteella toivoisit oman tiedotteen tehtävän. Esimerkiksi kannattaa valita tiedotteita, joita käyttäjä itse pitää onnistuneina.

Asiantuntijan mukaan käyttäjän pitäisi aina olla valmentaja, joka voi aina uudelleen ja uudelleen pyytää tekoälyä tekemään vielä paremman version.
– Käyttäjä voi pyytää kielimallilta taulukon, jonka toisessa sarakkeessa on alkuperäinen tiedoteversio ja toisessa sarakkeessa parannettu versio. Tämän jälkeen voi edelleen pyytää parannuksia yksittäisiin kohtiin tai lauseisiin. Käyttäjä voi myös pyytää tekoälyä pohtimaan tekstiä toimittajan näkökulmasta, jos kyseessä on medialle lähetettävä tiedote.
”Käyttäjä voi tehdä itsestään ansioluettelon, jonka voi antaa tekoälylle. Sen jälkeen tekoälyä voi pyytää käyttämään siitä oleellisia kohtia.”
Antti Törrönen, tekoälykonsultti
Näin lisäät persoonallista otetta
Tiedote voi olla sitä onnistuneempi, mitä enemmän siinä on persoonallista otetta. Persoonallisuutta voi saada esimerkiksi kertomalla ydinviestin yrittäjän oman tarinan kautta.
– Tärkeintä olisi tehdä yrittäjän tarina erillisenä niin, että käyttäjä miettii itsestään kiinnostavia yksityiskohtia. Käyttäjä voi tehdä itsestään ansioluettelon, jonka voi antaa tekoälylle. Sen jälkeen tekoälyä voi pyytää käyttämään siitä oleellisia kohtia. Tekoälyn kanssa voi myös keskustella, jolloin käyttäjälle saattaa avautua kokonaan uusia näkökulmia.
Kun varsinainen teksti on valmis ja käyttäjä on siihen tyytyväinen, tekoälyä voi pyytää laatimaan otsikkoehdotuksia. Niissä voi korostaa tekstin (tiedotteen) kiinnostavuutta media-alan ammattilaisen silmissä.
Törrönen muistuttaa, että kaiken lähtökohtana onnistuneen tekstin luomisessa on käyttäjän oma tietämys.
– Missä tahansa asiassa tekoälyä käytetäänkään, hyväkään kielimalli ei korvaa käyttäjän omaa asiantuntemusta.
Vinkkaa meille juttuaihe!
Pauli Reinikainen
pauli.reinikainen@yrittajat.fi