Näin yrittäjä Konsta Sappinen sijoittaa eläkepäivien varalle – Asiantuntija muistuttaa sudenkuopasta: ”Kannattaa laittaa jäitä hattuun”

Ruskon kunnassa asuva Insinööritoimisto SapAir Oy:n yrittäjä Konsta Sappinen on yksi heistä, jotka haluavat varmistaa riittävän eläketason vapaaehtoisilla sijoituksilla.  

– Kukaan meistä ei tiedä, saammeko tulevaisuudessa eläkettä ja minkä suuruista. Tällaisessa epävarmuudessa on pakko olla keinoja, joilla voi turvata eläketurvansa. Etenkin yrittäjänä, koska jos yrittäjä ei pidä eläkkeestään huolta, ei kukaan muukaan pidä. 

Sappinen on heti yrityksen perustamisesta lähtien säästänyt vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen, jonka verotuksessa vähennettävä enimmäisraja on ollut 5 000 euroa.  

Vuoden alusta voimaan tulleen lakimuutoksen mukaisesti verotuki kuitenkin poistuu siten, että uutta lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2027 toimitettavassa verotuksessa. Muutos on osa Petteri Orpon (kok) hallituksen keväällä 2024 päättämiä lisätoimia, joilla parannetaan julkisen talouden kestävyyttä. Lakimuutoksen perusteella vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja pitkäaikaisen säästämissopimuksen maksuja ei näin ollen voi enää ensi vuonna vähentää verotuksessa. 

Sappinen pitää eläkevakuutusta itselleen parhaiten sopivana vaihtoehtona siksi, että kuukausittaista säästösummaa voi vaihtaa ”lennosta”. 

– Voin muuttaa maksun suuruutta, jos kyseisenä kuukautena yrityksellä on ollut vähemmän laskutettavaa, eikä ylimääräisiä tuloja ole. Siinä mielessä pidän eläkevakuutusta yrittäjän kannalta joustavana vaihtoehtona, Sappinen kertoo.  

Hän vertaa sopimusta YEL-vakuutukseen, jossa vastaavaa maksujen muutosta ei voi tehdä. 

– Minulle sopii hyvin se, että jos itselleni maksama palkka on jonain kuukautena pienempi, myös eläkettä maksetaan siltä kuukaudelta vähemmän. Se tekee vapaaehtoisesta eläkesäästämisestä selvästi joustavampaa. 

Perintö tärkeässä roolissa 

Varallisuussuunnittelu Viisaus Oy:n osakas ja yrittäjä Antti Rusanen tekee työkseen suunnitelmia yrittäjien eläkevarallisuuden kartuttamiseksi. Hän on huomannut, että asia puhuttaa yrittäjien keskuudessa. 

– Eläketurva on ehdottomasti keskusteluissa esiin nouseva asia. Kaiken ikäiset tuntuvat ajattelevan sitä, vaikka toki nuorille yrittäjille eläkeasiat tuntuvat vielä kaukaisilta. Joka tapauksessa sijoittaminen on nyt houkuttelevampaa kuin ennen, Rusanen kertoo. 

Ikääntyneemmät yrittäjät pohtivat yhä useammin eläkevarojensa siirtymistä perillisille. Rusasen mukaan vapaaehtoinen säästäminen on tässä etusijalla, koska YEL-maksuihin pohjautuvaa eläkettä ei voi siirtää jälkipolville. 

– Vanhemmat yrittäjät hakevat sijoitussuunnitelmista turvaa. Ei välttämättä ajatella, että itse käytetään varat, kun jäädään eläkkeelle 10 vuoden päästä. 

Rusanen pitää vanhentuneensa ajatusmallina sitä, että sijoituksissa siirrytään varovaisemmalle linjalle silloin, kun eläkkeelle siirtyminen lähestyy. Jos sijoituksia on tarkoitus jättää perinnöksi, dramaattisia muutoksia sijoitussuunnitelmaan ei asiantuntijan mukaan ole tarvetta tehdä. 

Asiantuntijan tekemä suunnitelma sisältää muun muassa valitun riskitason, hajautuksen ja omaisuusluokat. Rusasen mukaan sijoitussuunnitelmassa listataan asiakkaan koko varallisuus kuten asunto- ja metsäomistukset sekä osakkeissa kiinni olevat varat. 

– Kaikki ei pidä olla kiinni osakkeissa. Likvidiä varallisuutta on silti oltava riittävästi, Rusanen sanoo.  

Likvidillä varallisuudella tarkoitetaan esimerkiksi arvopapereita ja korkosijoituksia. Ne helpottavat perinnönjaon suunnittelua. 

Suunnitelmassa määritellään sijoittamisen tavoite ja muun muassa se, onko varoja tarkoitus realisoida eläkkeellä. Yrittäjän omat mielenkiinnon kohteet otetaan Rusasen mukaan aina huomioon. 

– Oleellista on varmistaa, että eläkkeellä on riittävästi tuloja, jotta arkinen toimeentulo varmistuu. Samalla on mietittävä, millaisia riskejä asuntovarallisuuteen liittyy, jotta rahaa on tarpeeksi remonttikulujen kattamiseen. 

Antti Rusasen mielestä yrittäjän kannattaisi miettiä sijoituksia eläkevarallisuuden kartuttamiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mielellään jo silloin, kun työura on alkamassa. Hän kehottaa yrittäjää miettimään myös sitä, kannattaisiko sijoittaminen osakeyhtiön nimissä. 

– Se voi olla fiksua silloin, jos yrityksen toiminnasta kertyy varallisuutta, jota yrittäjä ei tarvitse omassa arjessaan. Etuna on verosuunnittelu, sillä kun sijoitukset jätetään yrityksen sisälle, niistä ei tarvitse maksaa veroa. 

Mutta kannattaako yrittäjän maksaa sijoitussuunnitelman tekemisestä asiantuntijalle? 

– Toki sijoittaminen on helppoa omatoimisestikin. Meidän tehtävämme on huomioida asiakkaan kokonaisvarallisuuden tilanne. Teemme henkilökohtaisen suunnitelman, jossa ei suositella yksittäisiä tuotteita kuten tiettyjä rahastoja, Rusanen sanoo. 

Asiantuntijan neuvoilla voi olla rahanarvoista merkitystä esimerkiksi tilanteessa, jossa sijoitussalkun sisältö on turhan yksipuolinen. Varat ovat voineet keskittyä liikaa tietyille markkina-alueille tai toimialoihin. Rusanen mainitsee esimerkkinä puolustussektorin, joka on ollut suosittu viime aikoina. 

– Silloin, kun jokin sektori kuumenee, kannattaa laittaa jäitä hattuun ja miettiä muita vaihtoehtoja. Puolustussektorilla arvostustasot ovat tällä hetkellä erittäin korkealla. Viisas sijoittaminen ei ole pelkästään tuoton hakemista.  

Rusanen on laatinut itselleen suunnitelman, jossa sijoitukset kohdistuvat asuntoihin, metsään, osakkeisiin ja pieneltä osin myös kultaan. 

– Koen, että riskit ovat näin tehokkaasti hallinnassa. 

Sijoituksia ilmastosektoriin

Konsta Sappinen on määritellyt sijoituskohteikseen kolme rahastoa, jotka hän on valinnut itse. Ne koostuvat ilmastoindeksirahastosta ja top25-rahastosta, joka sijoittaa maailman tunnetuimpiin yhtiöihin. 

– Olen pyrkinyt valitsemaan rahastot ajatellen sitä, mikä on tämän hetken trendi sijoittamisessa. Ilmasto on sellainen ja moni yritys satsaa siihen. Toistaiseksi se on ollut hyvä sijoituskohde. 

Sappisen eläkevakuutuksessa olevat varat on määritelty nostettaviksi 70 ja 85 ikävuoden välillä. 

– Pidän eläkevakuutuksen hyvänä puolena sitä, että vaikka menehtyisin ennen varojen nostamista, sijoittaminen ei mene hukkaan vaan varat siirtyvät kuolinpesälle eli lapsille tai puolisolle. Minulle on tärkeää, että rahat siirtyvät eteenpäin. 

Vapaaehtoista sijoittamista on Sappisen kohdalla ajanut eteenpäin kriittinen suhtautuminen YEL-vakuuttamiseen ja etenkin YEL-maksujen määräytymisperusteisiin.  

– Mielestäni YEL on tällä hetkellä epäoikeudenmukainen yrittäjän kannalta. En ymmärrä, miksi se on tehty niin hankalaksi, että maksu on suoritettava jonkun ulkopuolisen tekemän arvion mukaan.