Nuoret kesätyöseteliläiset säntäävät pian Lapin työpaikoille tutustumaan ja tienaamaan – ”Nuorten työllistyminen valmistumisen jälkeen Lapin alueelle on hyvä yhteinen tavoite”

Lapin Yrittäjiin kuuluvan Rovaniemen K-Raudan talossa tulee tänä kesänä olemaan merkillepantavan nuorekas meininki. Se johtuu siitä, että pitkän linjan kauppias, Sirpa Rytilahti päätti tuttuun tapaansa rekrytoida kaksikymmentä vuosina 2002–2003 syntynyttä nuorta työntekijää. Se ei kuitenkaan olisi ollut mahdollista ilman yhteiskunnan tarjoamia tukia: kesätyöseteliä ja Tutustu ja tienaa -ohjelmaa.

– Näiden tukimuotojen avulla voimme helposti ja kustannustehokkaasti työllistää nuoria, joilla ei ikänsä puolesta usein ole mahdollisuutta työllistyä kesäksi. Meille he tulevat avustaviin myymälätöihin kahden viikon jaksoissa neljä kerrallaan. Työ sisältää kaikkea aina siivouksesta hyllytykseen, Sirpa Rytilahti kuvailee.

Työllistyvillä nuorilla on Rovaniemen kaupungin tarjoamat kesätyösetelit ja työsopimukset laaditaan valtakunnallisen Tutustu työelämään ja tienaa -sopimuksen mukaisesti. Se on peruskoulu- ja lukioikäisille suunnattu kesäharjoitteluohjelma, joka pyrkii edistämään nuorten mahdollisuuksia työllistyä kesäksi samalla tarjoten yrittäjille taloudellisesti kannattavan ja riskittömän ratkaisun nuorten lyhytaikaiseksi työllistämiseksi. Onnistuneen yhteistyön tuloksena kaikki voittavat.

– Työllistämiskynnys alenee kun taloudellinen riski pienenee. Itse haluan myös ihan oikeasti tutustuttaa nuoria työelämään ja työmaailman periaatteisiin. Näille nuorille kyseessä on usein ensimmäinen työpaikka ja itse olenkin ottanut heidän kanssaan sellaisen esikouluopettajan roolin, Sirpa Rytilahti naurahtaa.

Kesätyöseteliläisiä pikaisesti duuniin

Lapin alueella niin ELY-keskus, TE-palvelut, Rovaniemen kaupungin työllisyyspalvelut, Lapin alueen kunnat, Nuorten Ohjaamo, VMP Pikaduuni kuin Lapin Yrittäjät tekevät tiivistä yhteistyötä rakentaakseen yhä kestävämpää pohjaa paikallisten nuorten ja yrittäjien väliselle yhteistyölle. Monitahoisen, eri virastojen välisen tiimityön ydinajatuksena on tuoda työntekijöitä etsivät työnantajat ja työelämäkokemusta tarvitsevat nuoret yhteen. Yhtenä strategiana ovat kesätyösetelit.

– Nuorten työllistäminen kesäksi on yksi kaupungin työllisyyspalvelujen keskeisimmistä toimintamuodoista. Työllistämme joka kesä 16–17-vuotiaita nuoria paitsi kaupungille, myös yrityksiin kesätyösetelillä. Viime vuonna kesätyösetelillä työllistyi noin 570 nuorta ja lisäksi kaupungin kesätyöpaikkoihin noin 170 nuorta mikä on arviolta 56 % kyseisten ikäluokkien nuorista, Rovaniemen Elinvoimapalvelujen erityissuunnittelija Sanna Mäensivu kertoo.

Nuorten työnhakijoiden ja työnantajien kannustaminen kesätyösetelien hyödyntämiseen on vaatinut pitkällistä ja pontevaa pähkäilyä ja kauas kurkottelevaa koordinointia. Erilaisten rekrytointitilaisuuksien ja duunitreffien avulla nuoria ja yrittäjiä on pyritty saattamaan yhteen ja samalla tiedottamaan työllistymisen ja työllistämisen mahdollisuuksista. Mäensivun mukaan erilaisia työllistymismuotoja tukeviin rekrytointitapahtumiin on osallistunut vuositasolla noin tuhat kävijää, joista osa on ollut muitakin kuin nuoria työnhakijoita. Yrityksiä on ollut paikalla noin 70. Enemmänkin kävijöitä soisi silti olevan.

– Kesätyösetelin tunnettuudessa on vielä kehitettävää etenkin paikallisten yritysten keskuudessa. Siinä missä osa työnantajista on hyödyntänyt sitä jo useita vuosia, on paljon myös niitä, joille tukimuoto ei ole tuttu ja jotka eivät tiedä tästä ainutlaatuisesta mahdollisuudesta, Mäensivu sanoo.

VMP Pikaduunin Rovaniemen projektikoordinaattori Moona Naakka (kuvassa vas.), Rovaniemen Elinvoimapalvelujen erityissuunnittelija Sanna Mäensivu ja Lapin TE-palveluiden johtaja Tiina Keränen tietävät, että työtä on vielä tehtävänä työnantajien ja työntekijöiden yhteen saattamisen saralla Lapissa.

Valtakunnallisesti toimiva VMP Pikaduuni on perustettu työtä tarjoavien yrittäjien ja nuorten yhteen saattamiseksi kesätyösetelimahdollisuutta hyödyntäen. Kärkitavoitteena on kasvattaa kesätyösetelin käyttöastetta maanlaajuisesti. Lapissa hanke hyödyntää Rovaniemen kaupungin kesätyöseteliä.

– Pikaduuni toimii siten, että nuorten työllistäminen rahoitetaan kesätyösetelillä ja työnantajalta saadulta maksulla, jota vastaan me hoidamme kaikki työnantajavelvoitteet yrittäjien puolesta. Siten pyrimme osaltamme madaltamaan myös työllistämiseen liittyvää kynnystä, VMP Pikaduunin Rovaniemen projektikoordinaattori Moona Naakka kertoo.

Avainsanat: työllistyminen ja työllistäminen

Lapin TE-toimisto tarjoaa yrittäjille ja työnantajille monenlaisia tukia rekrytoinnin helpottamiseksi. Taloudellisten tukien saralla yksi keskeisimmistä tukimuodoista on TE-toimiston työnantajalle myöntämä palkkatuki. Käytännössä se tarkoittaa taloudellista tukea työttömän henkilön palkkakulujen kattamiseksi.

– Palkkatuki voidaan myöntää silloin, jos työttömällä henkilöllä on puutteita osaamisessa tai työtehtävissä selviytymiseen vaikuttava vamma tai sairaus, jonka seurauksena työttömyys on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä. Palkkatuen myöntäminen lähtee työttömän työnhakijan palvelutarpeesta ja työttömyyden kesto vaikuttaa tuen määrään ja kestoon, Lapin TE-palveluiden johtaja Tiina Keränen selventää.

Palkkatuesta kopin ovat ottaneet muun muassa Kemin Yrittäjät. Lapin Yrittäjien paikallisyhdistyksellä on nimittäin jo kahden vuoden ajan ollut riveissään vahvan ammattitaidon omaava toimistotyöntekijä juuri TE-toimiston myöntämällä palkkatuella.

– Palkkatuki vaikutti erinomaiselta ratkaisulta. Sen avulla saimme mahdollisuuden tutustua työntekijään ja kartoittaa osaamista. Toimistotyöntekijän avulla paikallisyhdistyksen hallitus on voinut myös keskittyä vaikuttamiseen ja edunvalvontaa ihan eri tavalla kuin ennen. Varmasti tällainen tuki on hyödyllinen jatkossakin, Kemin Yrittäjien varapuheenjohtaja Henrik Brehmer kommentoi.

Lisäksi esimerkiksi työkokeilu ja työolosuhteiden järjestelytuki ovat TE-toimiston tarjoamia palveluja, joista moni Lapin alueella toimiva työnantaja voisi hyötyä. Tarjoamalla työkokeilumahdollisuuden, yrittäjä pääsee tutustumaan henkilöön ja jatkossa kyseeseen voi tulla vaikkapa palkkatuki. Keränen kertoo, että työkokeilu koskee työnhakijoita, jotka miettivät ammatinvalintaa tai vaihtoa tai ovat palaamassa työmarkkinoille.

– Useimmiten työkokeiluun osallistuva saa työttömyysetuuden ja kulukorvauksen. Tällöin työnantajan on myös oltava valmis ohjaamaan ja opastamaan työntekijää, Keränen huomauttaa.

Tietyissä tapauksissa TE-toimisto myöntää myös niin kutsuttua työolosuhteiden järjestelytukea. Sitä voidaan myöntää työvälineiden hankintaan tai työpaikan muutostöihin enintään 4000 euroa henkilöä kohden silloin kun kyse on osatyökykyisen henkilön palkkaamisesta.

ELY-keskuksen tarjoamat, yrityksen kehittämiseen tarkoitetut konsultointipäivät ovat olleet suureksi avuksi Kemin Yrittäjien varapuheenjohtajanakin vaikuttavan Henrik Brehmerin oman yrityksen, Bombus Oy:n toiminnalle. ”Aiomme hyödyntää konsultointipäiviä jatkossakin”, hän tietää.

Mutta entä jos raotetaan verhoa taloudellisten tukimuotojen taakse? Sieltä paljastuu laaja kirjo erilaisia työllistämistä helpottavia palveluja työnantajien tueksi: TE-toimisto esittelee työnhakijoita työnantajille ja tekee työtarjouksia työhön sopiville työnhakijoille ja TE-palvelujen verkkosivuston kautta yritys voi helposti jättää avoimen työpaikkailmoituksen. Kansainvälisiä työnvälityspalveluja on puolestaan tarjolla niille työnantajille, jotka ovat valmiita ulottamaan rekrytointiprosessin kotimaan rajojen ulkopuolelle.

– Myös erilaisia työllistämishankkeita toteutetaan säännöllisesti. Yhdessä Lapin kuntien ja ELY-keskuksen kanssa meillä on paraikaa työn alla Osaajia Lappiin -pilottihanke. Pieniä yrityksiä rekrytointiprosessissa tukeva Työnantajaksi -palvelu on puolestaan paraikaa uudelleen kilpailutuksessa, Keränen mainitsee.

Rekrykoulutus on niin ikään aivan oma lukunsa. Se on yritysten tarpeiden mukaan räätälöitävä ja valtion sekä yrityksen rahoituksella toteutettava työllistämiseen liittyvien tietojen ja taitojen kasvattamiseen keskittyvä koulutus. Rekrykoulutus on ratkaisuna erityisen toimiva ja oikealla paikallaan silloin, kun yrityksen tarvitsemaa osaamista ei selvästikään ole tarjolla työmarkkinoilla.

– Työnantajille ja yrittäjille suunnattuja tukimuotoja on siis tarjolla todella paljon. Koko meidän olemassaolomme ydin on se, että tehtävämme on saada työt ja tekijät kohtaamaan, Keränen korostaa.

Viranomainen yrittäjän kumppanina

Ydinasiasta on pidetty Lapin TE-toimistossa tiukasti kiinni – ja pidetään edelleen. Yhteistyö muun muassa Lapin Yrittäjiin kuuluvien yrittäjien kanssa on aktiivista minkä myös Rovaniemen K-Raudan kauppiaat ovat saaneet omakohtaisesti kokea.

Rytilahdet eivät ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Viimeisten vuosien aikana he ovat hyödyntäneet aktiivisesti yhteiskunnan tarjoamia tukia työntekijöiden palkkauksessa. Tällä hetkellä talossa työskentelee neljä työntekijää TE-toimiston palkkatuella ja pian tiimiin saapuu viideskin tekijä. Palkkatuella toimivat työntekijät ovat K-raudan leivissä pääsääntöisesti läpi kesän.

– Vakituistakin työtä saattaa joskus poikia. Esimerkiksi huhtikuun alussa vakinaistimme yhden viime kesänä talossa olleen palkkatukilaisen. Hän tuli lomittajaksi tänäkin kesänä. Totesimme hänet hyväksi työntekijäksi ja kun paikka aukeni, pystyimme tarjoamaan hänelle vakinaisen työpaikan, Sirpa Rytilahti iloitsee.

Alun perin Sirpa Rytilahti muistaa saaneensa vinkkiä yhteiskunnan tarjoamista tukimuodoista kollegoilta, muiden alojen yrittäjiltä sekä yrittäjäjärjestöltä. Kokeiluun jäi nopeasti koukkuun – eikä vähiten siksi, että systeemi oli tehty mahdollisimman sujuvaksi niin työntekijän kuin työnantajan osalta.

– Nykyään hakemukset tehdään pitkälti sähköisesti, mikä on todella vaivatonta. TE-toimisto on ollut meille yrittäjille erinomainen kumppani nuorten työllistämisessä. Joustavuutta on löytynyt ja neuvoja annettu. Nykyään hyödynnän TE-toimiston palveluja entistä enemmän rekrytoinnin tukea, Rytilahti kertoo.

Myös Brehmerin oma, Lapin Yrittäjiin lähes koko olemassaolonsa ajan kuulunut, vaatteiden vähittäismyyntiin erikoistunut Bombus Oy on hyötynyt yhteiskunnan tarjoamista tukimuodoista. Brehmer mainitsee erityisen tärkeänä tukimuotona ELY-keskuksen tarjoamat, yrityksen kehittämiseen tarkoitetut konsultointipäivät.

– Näitä konsulttipäiviä olemme käyttäneet hyödyksi useampaan otteeseen. Ne olivat ratkaisevia esimerkiksi verkkokaupan hankintavalmisteluissa ja hankkeen rahoituksen varmistamiseksi. Lisäksi sukupolvenvaihdos toteutettiin samantyyppisen konsultoinnin avustuksella. Tätä mahdollisuutta tulemme varmasti käyttämään uudestaan, hän toteaa.

Katse tulevaisuuteen

Rovaniemellä nuorten työllistämisen ja tukimuodoista työnantajille tiedottamisen saralla ilmenevät puutteet ja kehittämistarpeet on tiedostettu ja niihin pyritään puuttumaan jatkossa entistä tehokkaammin.

Mäensivun mukaan esimerkiksi erilaisia yrittäjyyden muotoja tullaan kartoittamaan kesätyöllistämisen saralla tarkasti ja pitkänäköisesti. Hänen nähdäkseen tärkeintä on olla hyvissä ajoin perillä siitä, millä tavoin työmaailma ja työllistymisen prosessit tulevat muuttumaan ja miten muutoksissa voidaan pysyä mukana.

– Työllistämisen tulisi olla yritykselle mahdollisimman helppoa ja siihen me yritämme löytää ratkaisuja eri viranomaisten kesken. Työllistämisen tukien saralla on kuitenkin vielä paljon tehtävää, hän tietää.

Jatkosuunnitelmia on jo vireillä. Viranomaistahot yhdessä esimerkiksi Lapin Yrittäjien kanssa pyrkivät edelleen madaltamaan kynnystä paitsi työnantajina toimivien yrittäjien ja nuorten työnhakijoiden, myös yrittäjien ja viranomaisten välillä. Matala kynnys ja tiivis yhteistyö voidaan nähdä onnistuneen työllistymisen ja työllistämisen edellytyksenä. Monessa kohdassa on myös onnistuttu.

– Olemme todella ylpeitä siitä, että elinkeinoelämän kanssa kehitetty yhteistyö on lähtenyt Rovaniemellä näin hienosti käyntiin, ja yrittäjät osallistuvat aktiivisesti yhteistyöhön. Nuorten työllistyminen valmistumisen jälkeen Lapin alueelle on hyvä yhteinen tavoite, Mäensivu summaa.

FAKTA

Yhteiskunnan tuet Lapin alueen työnantajille työllistämisen tueksi:
Rovaniemellä ELY-keskus, TE-palvelut, Rovaniemen kaupungin työllisyyspalvelut, Nuorten Ohjaamo, VMP Pikaduuni sekä Lapin Yrittäjät pyrkivät yhteistyössä luomaan kohtaamisen mahdollisuuksia työllistymisen ja työllistämisen tueksi. Toimintamuotoina mm. säännölliset rekrytointitapahtumat ja duunitreffit sekä erilaiset (niin taloudelliset kuin ei-taloudelliset) tukimuodot.

Rovaniemen kaupunki

Kaupungin kesätyöpaikat ja kesätyösetelit. Tarjoaa vuosittain 16–17 -vuotiaille nuorille kuukaudeksi kesätöitä kaupungin omissa yksiköissä. Tukee nuorten oma-aloitteista kesätyönhakua kesätyösetelillä. Kesätyötukeen on oikeutettu aina kaksi ikäluokkaa kerrallaan. Vuonna 2019 kaupungin kesätöiden hakijoiksi ovat oikeutettuja vuonna 2002 ja 2003 syntyneet koululaiset, opiskelijat tai opiskelunsa aloittavat nuoret. Työttömyysturvaan oikeutetulle nuorelle ei voida myöntää kaupungin kesätyötukea. Tänä vuonna Rovaniemen kaupunki työllistää 170 nuorta. Palkka on 744 €/kk ja työpäivän pituus on 6 h. Nuoret valitaan hakijoiden joukosta arpomalla.

Kesätyöseteli:

Hyödynnettävissä kesätyössä muulla työnantajalla kuin kaupungilla. Työnantaja voi olla yritys, yhdistys, säätiö tai seurakunta. Työnantajalla täytyy olla Y-tunnus. Työnantajan ei tarvitse olla rovaniemeläinen. Jos haet kaupungin kesätyöpaikkaa, mutta et tule valituksi, saat automaattisesti postissa kesätyösetelin. Kesätyösetelin saavat kaikki hakukelpoiset nuoret, jotka hakevat seteliä määrättynä hakuaikana.

Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto):

TE-toimiston palvelut yrityksille: Kyllä löytyy -kampanjan esittely. Vuosittain runsaasti kesätöitä alle ja yli 18-vuotiaille nuorille sekä koulutetuille aikuisille. * Haussa olevat, työnantajien ilmoittamat kesätyöt löytyvät TE-toimiston Avoimet työpaikat -palvelusta. Palkkatuki: Keskeinen tukimuoto työttömien henkilöiden työllistymisen tueksi. Työllistämispalkkio: TE-toimiston myöntämä kiinteä, 4000 euron suuruinen kertapalkkio toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden solmimisen edistämiseksi.

Työllistämispalkkio:

Työllistämispalkkio on TE-toimiston myöntämä kiinteä 4000 euron kertapalkkio, jonka tavoitteena on kannustaa työnantajia solmimaan toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita palkkatukijaksojen alkaessa tai jaksojen aikana. Palkkio myönnetään de minimis -tukena. Työllistämispalkkiota kokeillaan ajanjaksolla 1.1.- 30.6.2019. TE-toimisto voi myöntää työllistämispalkkion elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle, jolle on myönnetty palkkatukea aikaisintaan 1.9.2018 seuraavasti: sellaisen työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin, joka on ollut työtön 12 kuukautta välittömästi palkkatuen myöntämistä edeltävän 14 kuukauden aikana tai 24 kuukautta edeltävän 28 kuukauden aikana tai palkkatuen myöntämisen perusteena on henkilön vamma tai sairaus, joka alentaa tuottavuutta olennaisesti sekä pysyvästi tai pysyväisluonteisesti tarjolla olevassa tehtävissä. Työsuhde on solmittu toistaiseksi voimassa olevana heti palkkatuetun työn alkaessa tai se on muutettu määräaikaisesta toistaiseksi voimassa olevaksi palkkatukijakson aikana. Palkkiota voi hakea toimittamalla työllistämispalkkiosopimus TE-toimiston kirjaamoon postitse. Palkkiota haetaan TE-toimistolta kolmen kuukauden kuluessa sen kalenterikuukauden päättymisestä, jonka aikana toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on tehty. Työsuhteen on oltava voimassa palkkiota haettaessa. Työllistämispalkkio voidaan myöntää ja maksaa, jos toistaiseksi voimassa oleva työsuhde on alkanut kesäkuun 2019 loppuun mennessä ja muut myöntämisen edellytykset täyttyvät.

Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelma:

Suunnattu peruskoulun yläluokkalaisille, kymppiluokkalaisille ja lukiolaisille. Tavoitteena edistää nuorten mahdollisuuksia tutustua työelämään ja yrityksiin. Harjoitteluaika on kaksi viikkoa, mutta toimialat ovat voineet sopia pitemmästä jaksosta. Ohjelman toteuttaminen edellyttää jäsenliittojen tekemiä sopimuksia palkansaajajärjestöjen kanssa. Ennen kuin yrityksissä aletaan toteuttaa ohjelmaa, on syytä tarkistaa oman alan liitolta, onko sopimus palkansaajajärjestöjen kanssa olemassa. Harjoitteluohjelmaan perustuvat työsuhteet eivät ole ristiriidassa työsopimuslain ja voimassa olevien sopimusten työvoiman vähentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevien määräysten kanssa. Tutustu työelämään ja tienaa -mallin ei ole tarkoitus korvata normaalia kesätyötä. Yritysten toivotaan tarjoavan nuorille myös kesätyöpaikkoja esimerkiksi harjoitteluohjelman jälkeen.

VMP Pikaduuni, Rovaniemi:
VMP Pikaduunin kautta Rovaniemellä työllistyy vuosittain yli 200 kesätyöseteliläistä. Tulevalle kesällä kesätyönhakijoita on listoilla noin 200. Työnantajien ilmoittamia kesätyöpaikkoja noin 100. Kesätyöpaikkoja ja kesätyöhakemuksia vastaanotetaan kesään saakka.