Ohjataanko hoitojonojen purkua ulos maasta? – LPY: ”Suomalaiset voivat hakeutua yksityiselle ulkomailla, mutta eivät Suomessa”

– Haluammeko yhteisillä verovaroillamme kannustaa suomalaisia hakeutumaan hoitoon ulkomaille ja alan yrityksiä siirtämään toimintojaan sinne?

Näin kysyy Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Rajat ylittävästä terveydenhuollosta annettuun lakiin tuli vuoden 2023 alussa muutos. Sen myötä hyvinvointialueet korvaavat toisista EU-maista hankitun lääketieteellisen hoidon kustannukset Kelan kautta lähes kokonaan, LPY kertoo tiedotteessaan.

Asiakkaan maksettavaksi jää julkisen terveydenhuollon asiakasmaksua vastaava osuus sekä matkat. Asiakkaan hoidosta jälkikäteen saama korvaus voi olla enintään sen verran, mitä vastaava hoito olisi maksanut hänen oman hyvinvointialueensa järjestämänä.

– Suomalaiset voivat hakeutua yhteiskunnan korvaamaan hoitoon yksityiselle palveluntuottajalle ulkomailla, mutta eivät Suomessa. Verovaroin siis tuetaan hoitoon hakeutumista ulkomaille, Ismo Partanen hämmästelee tiedotteessa.

Palveluseteleitä hyödynnettävä

Erikoissairaanhoidon hoitojonoissa oli elokuun lopussa pelkästään kirurgista hoitoa yli hoitotakuuajan eli kuusi kuukautta odottaneita potilaita oli lähes 14 000. Määrä on ollut kasvussa kesän jälkeen.

– Hyvinvointialueet ja niiden edeltäjät olisivat halutessaan voineet parantaa hoitoon pääsyä hankkimalla terveyspalveluita kotimaassa toimivilta yksityisiltä yrityksiltä tai myöntämällä kansalaisille palveluseteleitä, Partanen muistuttaa.

Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija Katja Rajala on samoilla linjoilla.

– Maamme talouskasvun kannalta on kestämätöntä, että verovarojamme ohjautuu muualle sen sijaan, että kotimaisia sote-alan yrityksiä hyödynnettäisiin systemaattisemmin hoitojonojen purkamisessa ja uusien palveluprosessien kehittämisessä, Rajala sanoo.

– Samanaikaisesti palvelujen käytön siirtyessä muihin maihin esiin nousee yrittäjiltä huoli palvelusetelien vähentämisestä. Nyt tarvitaan palvelusetelien uutta esillä pitämistä toimivana työkaluna palvelujen hankintaan, Rajala jatkaa.

LPY:n Partanen näkee myös sellaisen mahdollisuuden, että suomalaisyritykset alkavat tarjota palveluja ulkomailla suomen kielellä.

– Sellainenkin mahdollisuus on, että suomalaiset toimijat perustavat yrityksiä toisiin EU-maihin voidakseen hoitaa Suomesta ulkomaille hakeutuvia potilaita ja tarjota palvelut potilaiden äidinkielellä.