Oikeutta tartuntatautipäivärahaan halutaan jatkaa – Hallitus helpottaa yksityisen terveydenhuollon käyttöä
Hallitus esittää, että koronaan liittyviä sairausvakuutuslain mukaisia korvauksia jatketaan kuluvan vuoden loppuun.
Sairausvakuutuslain väliaikaiset muutokset ovat voimassa 30. kesäkuuta, mutta nyt hallitus esittää niiden jatkamista vuoden loppuun asti. Samalla jatkettaisiin oikeutta tartuntatautipäivärahaan ilman virallista eristämismääräystä.
Sairasvakuutetulla olisi oikeus tartuntatautipäivärahaan silloin, kun hänellä on luotettavasti todettu koronatartunta PCR- tai antigeenitestillä ja työskentely ei ole suositeltavaa leviämisriskin takia. Sama oikeus olisi alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla silloin, jos oppilaitokseen meneminen ei ole suositeltavaa tartunnan leviämisen takia ja huoltaja ei voi tämän seurauksena tehdä työtään.
– Ottaen huomioon vallitsevan koronatilanteen, pidämme erittäin perusteltuna, että määräaikaista sääntelyä tartuntatautipäivärahan osalta jatketaan vuoden loppuun saakka. Tämä on tärkeää sekä työntekijän toimeentulon että työpaikan turvallisuuden näkökulmasta. Samalla muistuttaisin kunnan lakisääteisestä velvollisuudesta järjestää koronatestaus, jos henkilö tarvitsee positiivista testitulosta tartuntatautipäivärahan saamiseksi, Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén kommentoi.
Hallitus esittää, että tartuntatautipäivärahan takautuva hakuaika olisi jatkossakin kuusi kuukautta. Voimassa olevat tartuntatautilain säännökset karanteenista ja eristämisestä säilyvät ennallaan ja myös niiden ajalta on edelleen oikeus tartuntatautipäivärahaan.
Koronarokote sairaanhoitokorvaukseen
Hallituksen esityksen mukaan sairausvakuutuslain väliaikaisia muutoksia jatkettaisiin siten, että koronarokotteen antaminen kuuluisi sairaanhoitokorvausten piiriin. Rokotuksiin tehtyjen matkojen kustannukset korvattaisiin sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa.
Väliaikaisten säännösten jatkamisella on tarkoitus helpottaa vakuutettujen mahdollisuuksia käyttää yksityisen terveydenhuollon palveluita julkisen terveydenhuollon sijaan. Samalla helpotetaan työnantajien mahdollisuuksia antaa rokottaminen työterveyshuollon tehtäväksi, jos kunta näin haluaa.
Kela voisi jatkossa korvata työterveyshuollossa annetut koronarokottamiset joko työterveyshuollon kustannuksina tai sairaanhoitokorvausten kautta. Koronarokottamisen sairaanhoitokorvaus voitaisiin maksaa suorakorvauksena yksityiselle työterveydenhuollon palveluntuottajalle. Tällöin työnantajan maksettavaksi jäisi rokottamistoimenpiteen omavastuuosuus.
