Omenasato määrittää tahtia – Mäntsälän Mehustamossa eletään kiireisintä sesonkia

Ensin omenat murskataan ja niistä puristetaan mehut irti painepuristimella. Sen jälkeen mehu pastöroidaan ja lopuksi se pakataan hanapussiin. Koko prosessi on nopea: sadasta kilosta omenoita saadaan valmista mehua vain puolessa tunnissa.

Mäntsälän Mehustamossa eletään parhaillaan vuoden kiireisimpiä viikkoja. Elokuusta lokakuulle kestävän omenasesongin aikaan yrittäjät Taru Osma ja Timo Ylisirniö mehustavat jopa 50 000–100 000 kiloa omenoita. Tänä vuonna omenasadosta on tulossa viime vuotta maltillisempi.

– Viime syksynä omenaa oli aivan jäätävät määrät. Sellaista omenasesonkia emme olleet koskaan aiemmin kohdanneet 20 toimintavuotemme aikana. Vuosi oli aivan poikkeuksellinen, Taru Osma muistelee vuodentakaisia tunnelmia.

Omenamehun valmistuksella on Mäntsälässä pitkät perinteet, sillä omenapuristamo on toiminut paikkakunnalla jo 1970-luvun alusta lähtien. Toimintaa pyörittivät Maatalousnaiset usean vuosikymmenen ajan, kunnes 2000-luvulla jatkajaksi tuli yksityinen elinkeinonharjoittaja.

– Syksyllä 2006 silloinen yrittäjä kysyi kiinnostustamme jatkaa mehustamon toimintaa. Mietimme Timon kanssa asiaa hetken ja päätimme kokeilla. Perusasiat yrittäjyydestä olivat meille jo tuttuja, sillä pyöritimme 1990-luvulla Järvenpäässä muutaman vuoden pientä karkkikauppaa, Osma kertoo.

Toiminta on ympärivuotista

Nykyisiin tiloihinsa Linnalan yritysalueelle Mäntsälän Mehustamo muutti pari vuotta sitten. Samalla uusittiin pullotuslinja ja omenan puristukseen tarkoitettu hihnapuristin. Osman mukaan tuotantokalusto on nyt viimeisen päälle hiottu.

– Nykyinen tila ja kalusto soveltuvat toimintaamme erittäin hyvin.

Mäntsälän Mehustamo toimii ympärivuotisesti. Omenoiden lisäksi mehustettavaksi otetaan päärynää, raparperia, mansikkaa, vadelmaa, metsä- ja puutarhamarjoja, viinirypäleitä ja aroniaa.

Vuotuinen sesonki käynnistyy toukokuussa raparperista, jatkuu kesä-heinäkuussa mansikoilla ja puutarhamarjoilla ja huipentuu elo-lokakuussa omenoihin ja aroniaan. Ennen joulua keskitytään vielä marjaglögien valmistukseen.

– Sen jälkeen hiljenee ja alkaa talvikausi, jolloin mehustamme pakastemarjoja. Tammi- ja helmikuu ovat vuoden hiljaisimmat kuukaudet.

Talvikaudessa on potentiaalia

Mehustamon asiakkaita ovat yksityishenkilöiden lisäksi yritykset ja marjanviljelijät. Yritysasiakkaat ovat kiinnostuneita mehun jatkojalostamisesta esimerkiksi kuohujuomaksi tai limonadeiksi. Marjatilat myyvät mehuja omassa tilamyynnissään, ja monet viljelijät toimittavat niitä myyntiin myös kauppoihin.

– Haluamme lisäksi panostaa marjatukkureihin, sillä siitä voisi löytyä talviajalle lisää potentiaalia. Olemme kiinnostuneita kasvattamaan talvikauden tuotantoa. On tärkeää saada lisättyä tietoisuutta siitä, että toimimme ympäri vuoden emmekä ainoastaan satokaudella.

Vuosien varrella Osma ja Ylisirniö ovat kokeilleet myös mehustamon toiminnan monipuolistamista, kuten hillojen ja limonadien valmistusta, mehujen jälleenmyyntiä sekä mustikkamehun vientiä Kiinaan. Kiinan markkinoille ovia avasi paikallinen yhteistyökumppani, jonka kanssa yhteistyö jatkui muutaman vuoden ajan.

– Harkitsimme viennin laajentamista myös joihinkin muihin maihin, mutta huomasimme pian, että ne polut ovat aika kimurantteja ja vaatisivat paljon panostusta. Uusien kokeilujen jälkeen olemmekin aina palanneet takaisin perustekemiseen eli mehustamiseen. Mielestämme on parempi keskittyä yhteen asiaan ja tehdä se sitten täysillä.

Sauna lämpiää joka ilta

Yrittäjyydessä Osmaa ja Ylisirniötä kiehtoo ennen kaikkea vapaus, mutta myös tietynlainen ennalta-arvaamattomuus. Kun aamulla tulee töihin, ei koskaan ihan tarkalleen tiedä, mitä kaikkea päivä tuo tullessaan.

– Se tekee tästä mielenkiintoista. Joskus vastaan tulee positiivisia yllätyksiä ja toisinaan tietenkin tapahtuu asioita, jotka eivät niin kovasti miellytä. Mutta kaikesta pitää yrittää ottaa opikseen, Osma toteaa.

Tuore marja ei säily poimimisen jälkeen kovin pitkään hyvänä, vaan se täytyy päivässä, parissa saada mehustettua. Sama pätee omenaan: parasta mehua syntyy juuri kypsyneestä omenasta. Yrittäjille se tietää sesonkiaikaan pitkiksi venyviä työpäiviä.

– Satokaudella meille ei jää juurikaan vapaa-aikaa, mutta emme koe sitä raskaana. Ei meillä ole illoiksi yleensä sen kummempia suunnitelmia. Kunhan saunan ehtii joka ilta lämmittää, se riittää.

Teksti ja kuva: Krista Korpela-Kosonen