Opettaja kaipaa vierelleen yrittäjää
Yrittäjyyskasvatuksen toteutumista kouluissa tutkittaessa käy ilmi, että opettaja kaipaa yrittäjä- ja yrityskontakteja. Koulujen ja yritysten välillä tehdään kyllä yhteistyötä ja se on viime vuosina hienosti lisääntynyt, mutta valitettavasti se nojautuu yhä harvempien opettajien aktiivisuuteen. Näin kertoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston jatkuva tutkimus Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo. Yleensä nämä opettajat ovat niitä, joilla on jo valmiiksi verkostoja yrityselämän puolella.
Opettajat toivovatkin meiltä yrittäjyyskasvatuksen toimijoilta apua ja tukea eniten juuri yrityskontakteihin. Yli kymmenen vuotta sitten Pirkanmaalla kehitetty YES-kummimalli luotiin juuri tähän tarpeeseen, ja muistan, kuinka suosio silloin yllätti: vajaa 50 yrittäjää ja liike-elämän edustajaa tarttuivat tilaisuuteen työskennellä tärkeän asian kanssa. YES-kummimalli levisi sittemmin valtakunnalliseksi, tarve kontakteihin oli suuri. Yhteistyön aloitus ei silti välttämättä vaadi suurtakaan ponnistusta. Aina voi tarjoutua kumppaniksi vaikkapa lähikouluun.
Yhteistyö on perinteisimmin ollut yrittäjävierailu luokassa tai kutsu tulla vierailulle yritykseen, mutta yhteistyö voi myös olla vaikka mitä muuta. Se voi olla esimerkiksi opiskelijoiden harjoitusyrityksen sparrausta, tai yritys voi tarjota nuorelle (tai opettajalle) TET- tai harjoittelupaikan, tai antaa opiskelijoille tosielämän työcasen ratkaistavaksi.
Kaikenlainen yhteistyö on tärkeää, ja sitä voi jokainen yrittäjä tehdä omalla mukavuusalueellaan, isosti tai pienesti. Yhteistyöhön löytyy ideoita ja tukea esim. Nuori Yrittäjyys ry:n ohjelmista. Jokaiseen ohjelmaan on kirjoitettu sisälle yritysyhteistyön malli, ja liike-elämän edustaja voi vaikkapa toimia tuomarina tai toimeksiantajana oppilaitoksen innovaatioleirillä, kertoa oman uratarinansa, sparrailla työhaastatteluihin, tai pitää puheenvuoron omasta erityisosaamisalueestaan.
Koulu-yritysyhteistyön hienous ja mahdollisuudet piilevätkin juuri tässä, monimuotoisuudessa. Kokemukseni mukaan harva yrittäjä kokee omakseen luokan edessä pönöttämisen yrityksen faktoista kertoen. Kohtaamisiin kannattaakin panostaa. Hyvä valmistelu ennen vierailua, itse vierailun kulun joustavuus, ja jälkikäteen kohtaamisen reflektointi.
Vierailuissa saa myös reilusti näkyä oppilaiden oma kädenjälki. Annetaan aikaa sille, että omia kysymyksiä voi miettiä etukäteen, tai mitä jos oppilaat suunnittelisivatkin koko yhteistyön itse? Yhdessä on tärkeää pohtia jälkeenpäin mitä hyötyä vierailusta oli; mitä nuoret saivat kohtaamisesta, mikä asia alkoi kiinnostamaan, mikä jätti jälkeensä kysymyksiä, jne. Vierailu ei saisi olla pakollinen suoritus, vaan luonnollinen osa opetusta ja lasten kasvun polkua. Merkityksellinen kohtaaminen.
No miksi yritysyhteistyö ja oikeat yrityskontaktit ovat tärkeitä kouluissa? Kontaktien merkitys ja tarkoitus varmasti vaihtelee paljon. Itse olen saanut uralleni (joka on polveillut monen mutkan kautta nykyhetkeen) startin yrityksen korkeakouluuni antamasta toimeksiannosta. Yrittäjänä tein yliopiston kanssa yhteistyötä, joka antoi paljon niin minulle yrittäjänä, kuin myös opiskelijoille, jotka saivat kehittääkseen todellista yrityscasen.
Nykyään kun kuuntelen nuorten harjoitusyrittäjien pohdintaa oman yrityskokeilun onnistumisesta, korkeimmalle merkityksessä nousevat kurssilla luodut kontaktit ja verkostot. Jaksankin aina muistuttaa nuoria siitä, että harjoitusyrittäjänä heidän kannattaa verkottua ja pyytää apua kokeneemmilta yrittäjiltä ja yrityksiltä – aina löytyy heitä, jotka haluavat auttaa.
TEKSTIN KIRJOITTAJA ja YES-kummimallin kehittäjä Noora Bergroth on seurannut yrittäjyyskasvatuksen kehitystä kouluissa sekä yrittäjyyden suosion kasvua nuorten keskuudessa yli vuosikymmenen ajan. Hänen edustamansa Nuori Yrittäjyys ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka tarjoaa maksuttomia yrittäjyyskasvatuksen ohjelmia jokaiselle kouluasteelle.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 19.10.2021
