YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Päijät-Hämeen kuntien elikeinopolitiikassa parannusta
Päijät-Hämeen alueen yrittäjille kuntien päätöksenteon yrityslähtöisyys on elinkeinopolitiikassa ylivoimaisesti tärkeintä. Parhaiten kunnat suoriutuvat infrastruktuurin ja yrityspalveluiden hoitamisesta, käy ilmi Suomen Yrittäjien teettämästä Yrittäjien kuntabarometrista. Kuntabarometrin yhteydessä palkittiin myös parhaat kunnat eri kokoluokissa. Tällä kertaa voittajiksi suoriutuivat Kärsämäki, Lieto ja Seinäjoki.
Iro Research kysyi yrittäjiltä Yrittäjien kuntabarometri -kyselyssä yrittäjien mielipiteitä yrityksen kotikunnan toiminnasta. Kysely tehtiin 16.2.–13.5. Siihen vastasi 10 404 yrittäjää eri puolilta Suomea. Päijät-Hämeestä kyselyyn vastasi reilu 350 yrittäjää. Yrittäjät kokevat kyselyn tärkeäksi kanavaksi sillä vas-taajien määrä kasvoi edellisestä vastaavasta kyselystä reilulla sadalla.
– Vastausmäärän reilu nousu kertoo kyselyn merkityksestä. Yrittäjät haluavat vaikuttaa asioihin ja olla mukana päätöksenteossa omassa kunnassa, toteaa Päijät-Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Heta Vihervirta-Vuontelo.
Tärkeintä yrittäjille olisi se, että kunnan päätökset tehtäisiin yrityslähtöisesti. Tämä ei kyselyn perusteella toteudu hyvin, sillä se hoituu hankintojen, koulutuksen ja osaamisen jälkeen kolmanneksi huonoiten.
– Päätöksiä tehtäessä on vaikutukset yrityksiin otettava huomioon. On kaikkien etu, että yritykset pärjäävät, jotta palveluita, työpaikkoja ja verotuloja säilyy kunnissa, Päijät-Hämeen Yrittäjien puheenjohtaja Tiina Wangel sanoo.
Pahin ongelma päätöksenteossa on yrittäjien mielestä tehottomuus ja avoimuuden puute. Sen sijaan yritysten kuuleminen jo valmisteluvaiheessa saa hieman paremman arvion.
Elinkeinopolitiikan asema Päijät-Hämeessä
Yrittäjien kuntabarometri -kyselystä käy ilmi, että Päijät-Hämeen kuntien elinkeinopolitiikkaan on tullut hieman parannusta sitten viime kyselyn. Työsarkaa silti riittää joka kunnassa.
Elinkeinopolitiikka koetaan kunnissa tärkeäksi, mutta yrittäjät toivovat kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden arvostavan yrittäjyyttä enemmän. Kyselystä käy myös ilmi, että Päijät-Hämettä ei koeta vetovoimaiseksi yritys- ja asuinpaikkana.
Kuntien kannattaa pitää paremmin yhteyttä yrittäjiin
Yrittäjien mielestä parhaiten kunnat hoitavat infrastruktuurin (esim. kulkuväylät, vesijohdot, tietoliikenneverkot), ja toiseksi parhaiten yrityspalvelut. Kolmanneksi parhaalla tolalla on elinkeinopolitiikan asema kunnassa.
Yrityspalveluista tarkemmin kysyttiin, mitkä palvelut yrittäjät kokevat tärkeimmiksi. Kärkeen nousivat aloittavan yrityksen palvelut, verkostoituminen ja investointineuvonta. Sen sijaan kansainvälistymis- ja mentorointipalveluita yrittäjät eivät nähneet yhtä merkittävänä, toki palveluina ne ovat tärkeitä ja edistävät kasvua.
Yrityspalveluissa tiedotus toimii parhaiten, yrittäjät kokevat tietävänsä niistä hyvin. Yhteydenpidossa olisi kunnilla parantamisen varaa.
– Valmisteluvaiheen avoimuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutteisuus parantaisivat kunnan ja yritysten välistä yhteyttä. Koronakriisistä saadut opit ja tiiviimpi yhteistyö kannattaa nyt ottaa uudeksi arjeksi, Päijät-Hämeen Yrittäjien puheenjohtaja Tiina Wangel sanoo.
Kolme kuntaa yli muiden
Kyselystä selviää myös, missä kunnissa on paras yrittää.
Suurten, yli 50 000 asukkaan kuntien ykkönen on Seinäjoki Etelä-Pohjanmaalta, keskikokoisten (10 000–50 000) Lieto Varsinais-Suomesta ja pienimpien, alle 10 000 asukkaan kuntien ykkönen Kärsämäki Pohjois-Pohjanmaalta.
Seinäjoki sai jo toistamiseen voiton suurten, yli 50 000 asukkaan kuntien sarjassa. Voiton taustalla on yrittäjämäinen ajattelu ja vuorovaikutuksen lisäys yrittäjien ja kunnan välillä, todetaan Seinäjoelta.
Päijät-Hämeestä Lahti kiilasi suurten, yli 50 000 asukkaan kuntien -sarjassa top 10 -listalle, sijoittuen sijalle yhdeksän.
– Olen hyvin iloinen, että Lahti paransi selvästi sijoitustaan ja nousi jo kymmenen kärkeen. Kaupunki haluaa yhä tiiviimmin toimia yhdessä yrittäjien kanssa, Lahden kaupungin kaupunginjohtaja Pekka Timonen toteaa.
