Palkittu yrittäjä keräsi pitkään kokemusta Keski-Euroopan suklaaparatiiseissa, mutta oli heittää osaamisensa hukkaan Suomessa – Kollegan sanat muuttivat mielen

Kaikki alkoi arpajaisvoitosta. Vuonna 2006 Kirsi Hyytiäinen asui Sveitsissä tehden toimittajan töitä. Paikallisilla suklaamessuilla hän osallistui arpajaisiin, jonka pääpalkinnon voittaja sai painonsa edestä suklaata. Hyytiäinen oli jo ehtinyt unohtaa osallistumisensa, kunnes sai puhelinsoiton muutaman viikon kuluttua arpajaisista.

– Siellä iloinen naisääni ilmoitti voitostani. Minut punnittiin, ja painoni jaettiin vuoden jokaiselle kuukaudelle. Se tarkoitti, että sain noutaa alueen suklaapuodeista neljästä kuuteen kiloa suklaata joka kuukausi.

Seuraavan vuoden aikana hän vieraili taajaan erilaisissa suklaaputiikeissa ympäri Sveitsiä.

– Suklaiden monimuotoisuus oli käsittämätöntä! Menin mihin peräkylään tahansa, siellä oli suunnilleen 1800-luvulta asti suklaita käsin valmistanut perheyritys, joka kertoi tekevänsä maailman parasta suklaata.

Arpajaisvoiton myötä Hyytiäinen pääsi ainutlaatuisella tavalla sisään Sveitsin suklaakulttuuriin. Hän tapasi yli 70 suklaan valmistajaa. Suklaayrittäjät avasivat auliisti salaisuuksiaan naiselle, jonka he arvelivat olevan vain viaton turisti. 

– Se muutti koko elämäni. Niillä matkoilla meni tuntikausia. Hurahdin suklaaseen ja jätin entisen ammattini. Muutaman vuoden kuluttua olin suorittamassa suklaamestarin tutkintoa.

Korona tuhosi yrityksen

Hyytiäinen valmistui suklaamestariksi vuonna 2010 Ranskassa Valrhonan suklaakoulusta.

Hän toimi Genevessä suklaayrittäjänä kymmenisen vuotta. Vuoden verran hän oli myös työntekijänä tunnetulla suklaayhtiöllä Lindtillä. Pesti oli ikimuistoinen, sillä Hyytiäinen valmisti suklaata Geneven lentokentän tax free -osastolla.

– Keskelle kauppaa minulle rakennettiin pieni suklaakeittiö, jossa tein näytösluontoisesti suklaita ja maistatin niitä asiakkailla. 

Geneve on tunnettu kansainvälisistä konferensseistaan, joten lentokentällä pyöri usein nimekkäitä vieraita. Hyytiäinen sai pakata suklaita muun muassa silloisen Nokian pääjohtajan Jorma Ollilan ja formulatähti Mika Häkkisen matkaan. 

– Olihan siinä huomio taattu, kun huutelin suomeksi kummallekin, että nyt olisi tarjolla paikan päällä valmistamiani konvehteja.

Lindt myös täydennyskoulutti Hyytiäistä tehtaallaan. 

– Se oli mieletön kokemus, josta opin paljon. 

Viimeisinä Geneven-vuosinaan Hyytiäinen alkoi järjestää matkailijoille suklaateemaisia kiertokävelyjä. Hän kierrätti turisteja kaupungin suklaapuodeissa ja kertoi niiden historiasta.

Kaikki loppui koronaan, joka levisi ensin Italiaan, sitten Sveitsiin.

– Oli järkyttävää, millainen vaikutus sillä oli turismista elävässä maassa. Asiakkaani hävisivät yhdessä yössä, ja sen myötä elinkeinoni.

Pakkomuutto Suomeen

Hyytiäinen odotteli muutaman kuukauden josko epidemia lientyisi, mutta niin ei käynyt. Edessä oli pakkomuutto Suomeen lähes 40 Keski-Euroopassa vietetyn vuoden jälkeen. 

– Jos koronaa ei olisi tullut, en tiedä, olisinko vieläkään palannut Suomeen. 

Vuonna 2021 Hyytiäinen muutti synnyinkaupunkiinsa Hämeenlinnaan. Hän koki, että muuton myötä myös suklaamestarin ura jäi taakse. 

– Hain ihan muita töitä. Tarjouduin vaikka mihin, mutta luultavasti ikäni takia en saanut töitä. 

Hyytiäinen oli hakenut töihin muun muassa eräälle marjatilalle, jonka yrittäjä ei palkannut häntä. Sen sijaan yrittäjä kysyi, miksi ihmeessä Hyytiäinen ei jatkaisi suklaan valmistamista Suomessa.

– Sanoin, että ei, se oli Sveitsissä, ja nyt unohdan suklaat. Sitten nukuin sen yhden kuuluisan yön, ja seuraavana päivänä olin perustamassa suklaayritystä.

Hyytiäinen oli heittämäisillään pois kaiken sen ammattitaidon, jonka hän oli ulkomaanvuosinaan kerännyt.

– Jonkun muun piti nähdä se tilanne ulkopuolelta ja kertoa se minulle.

Mausteinen maaperä

Niinpä Hyytiäinen perusti Kirsin Suklaat -nimisen yrityksen. Äitienpäivänä 2021 hän avasi työtilan ja myyntipisteen Hämeenlinnan Willa Vaskiin, historialliseen puutaloon kaupungin keskustassa.

Hyytiäinen hyödynsi laajaa verkostoaan ja tietotaitoaan sekä hankki maahantuontioikeuksia harvinaisiin, ainutlaatuisiin suklaisiin. 

– Tiesin, mitä raaka-aineita maailmalta on saatavilla, joten aloin tuoda maahan laatuja, joita ei saa muualta Suomesta.

– Minulle on hyvin tärkeää tietää, mistä maasta, alueelta ja viljelijältä kaakao tulee.

Kaakaon kasvuympäristö vaikuttaa olennaisesti suklaan makuun. Sama lajike voi maistua täysin erilaiselta riippuen siitä, missä se on kasvanut.

– Aivan loistavaa suklaata tulee Madagaskarin maustesaarilta. Maaperä todellakin antaa mausteisen makunsa myös kaakaoihin.

Hyytiäinen suhtautuu intohimoisesti eri suklaalaatuihin, ja hänen pitää jarrutella itseään, ettei ottaisi niitä valikoimiinsa jatkuvasti lisää.

Tutut viljelijät

Hyytiäinen ei yleensä tee suklaata alusta asti itse kaakaopavuista, vaan tilaa tehtailta valmiin suklaamassan, josta tekee omat makunsa. Hän tuntee hyvin käyttämänsä valmistajat.

– Suklaani tulevat muun muassa Venezuelasta, joka on nyt otsikoissa poliittisen tilanteensa takia, mutta josta on saatu maailman parhaita suklaita maailman sivu. 

Lisäksi hän tilaa suklaata esimerkiksi ghanalaiselta tilalta, joka luomuviljelee kaakaota.

Harvinaisuutena Hyytiäinen mainitsee Bolivian sademetsissä kasvavasta villistä kaakaosta valmistetun suklaan. 

– Se on kuin suomalaista metsämustikkaa vietäisiin ulkomaille. Siinä suklaassa on ainutlaatuinen, pehmeä, sademetsäinen maku. 

Hyytiäinen on uransa aikana vieraillut esimerkiksi Belgian, Ranskan ja Sveitsin suklaatehtailla sekä seuraamassa kaakaon viljelyä Ecuadorissa ja Kolumbiassa.

– On ollut tärkeää tavata viljelijät ja puhua heidän kanssaan. Minun täytyy pysyä kartalla siitä, missä mennään. Tiedän myös, että tehtaat tekevät paljon työtä sen eteen, ettei esimerkiksi lapsityövoimaa käytettäisi.

Hyytiäinen kertoo, että tehtaiden sisäänostajat valvovat viljelyä ja kehittävät tuotantoa.

– On myös tärkeää, että kaakaotilalliset saavat asianmukaisen palkan raskaasta työstään.

Kokeilunhaluiset suomalaiset

Asiakkaat ovat löytäneet Kirsin Suklaan messuilta ja tapahtumista, joissa Hyytiäinen on kiertänyt ahkerasti. Lisäksi myyntipiste Iittalan lasitehtaan kupeessa yhteisömyymälä Finnish Design Collectivessa tuo paljon asiakkaita.

– Näin pienenä tekijänä minulla ei ole mainosbudjettia. Salaisuus on ahkera kiertäminen ja Facebook.

Hyytiäinen on huomannut, että suomalaiset paitsi arvostavat tietoa suklaan alkuperästä, ovat myös yllättävän kokeilunhaluista kansaa. Moni hänen kehittämänsä erikoinenkin suklaamaku löytää faneja, ja uusia makuja ehdotetaan hänelle jatkuvasti. Hän kertoo, ettei itse ole rasvattoman ja sokerittoman suklaan ystävä, mutta lanseerasi sellaisen äsken asiakkaiden toivomuksesta.

Raaka-aineet luonnosta

Hyytiäisen myydyin suklaa on karamellisoitu valkosuklaa. Se on kehitetty Ranskassa ja lempinimeltään blondi. Se syntyy, kun valkosuklaata keitetään niin kauan, että se karamellisoituu.

Hyytiäisen kehittämä hittisuklaa on Mehiläissuklaa, jolle hän rekisteröi tuotemerkin. Suklaa kehitettiin alun perin kansainväliseen suklaakilpailuun yhteistyössä Mäntylän hunaja -mehiläistilan kanssa.

– Kun laatusuklaaseen yhdistetään mehiläisen keräämiä siitepölyjä, syntyy valtaisa vitamiinien, ravinteiden, proteiinien ja omega3-rasvahappojen lähde. 

Hyytäisen omaan makuun sopii suklaa, joka ei ole liian makea. 

– Etsin aika usein mausteista tai yrttistä makua.

Toinen kantava idea Hyytiäisen suklaissa on ollut aina suomalainen luonto raaka-aineineen.

– Meillä on valtava valikoima luonnontuotteita, marjoja ja yrttejä. Pitää vain löytää hyvät yhdistelmät.

Kilpailu on hyppyri

Hyytiäisen kehittämä tyrnillä ja korianterilla maustettu karamellisoitu valkosuklaa voitti äskettäin pronssimitalin vuoden 2025 Academy of Chocolate -järjestön kansainvälisessä kilpailussa. 

Hyytiäinen kertoo, että kyseessä on suklaa-alan arvostetuin kilpailu, jota voi verrata ravintoloiden Michelin-tähtiin. Tänä vuonna siihen osallistui 1400 suklaantekijää.

– Kilpailu on yritystoiminnan kannalta kaikin tavoin hyppyri. Siitä on valtavasti apua, vetoa ja voimaa bisnekselle.

Kilpailusijoituksen myötä suklaantekijä pääsee myös osaksi yhteisöä, joka on ammatillisen kehittymisen kannalta hyvin tärkeä.

– Siinä avautuu valtava suklaantekijöiden yhteisö ja huipputason konferenssit, jonne täältä Suomen perukoilta ei muuten pääsisi millään.

Suklaiden valmistaminen ja maistelutapahtumien järjestäminen pitävät Hyytiäisen nyt hyvin työllistettynä.

– Tässä riittää minulle työtä, että pystyn pitämään voittajatuotteen markkinoilla ja tekemään versioita siitä muillakin suklaalaaduilla.