Palkittu yrittäjyyskasvattaja Annika Rahtu: ”Haluan rohkaista nuoria kertomaan omat mielipiteensä ja ideansa”

Varsinais-Suomen Yrittäjien Luottamushenkilöristeilyllä on upea tunnelma. Punaisille laivoille on lähtenyt seilaamaan reilusti yli 100 alueen yrittäjien luottamushenkilöä oppimaan, verkostoitumaan ja suunnittelemaan tulevan vuoden tekemistä. Tunnelma nousee kattoon jo heti tilaisuuden ensi metreillä, kun yrittäjäjärjestö pääsee kiittämään toimijoitaan ja palkitsemaan erityisen ansioituneita yrittäjiä.

– Nyt on aika palkita henkilö, joka on toiminnallaan edistänyt yrittäjyyskasvatusta omassa toimintaympäristössään, toteaa Varsinais-Suomen Yrittäjien koulutus- ja osaamisasioiden päällikkö Johanna Vainio.

On vuorossa Vuoden 2023 YES-agentti palkinnon jako. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa tunnustuksen saajaksi on valikoitunut yksittäinen yrittäjä, joka toimii aktiivisesti yrittäjyyskasvatuksen päämäärien eteen niin omassa yritystoiminnassaan kuin myös paikallisyhdistystoiminnan kautta. Myönnettävä palkinto jaetaan tekijälle, jolla on myönteinen asenne yrittäjyyskasvatusta kohtaan ja kyky innostaa esimerkillään sekä asenteellaan muita mukaan.

– Vuoden 2023 YES-agentti on Amandis Oy:n yrittäjä ja Naantalin Yrittäjien puheenjohtaja Annika Rahtu.

Lavalle saapuu monelle järjestöaktiiville tuttu kasvo. Jo muutamia vuosia yrittäjäjärjestön aktiivisena luottamushenkilönä toiminut Rahtu ottaa ilolla vastaan myönnetyn palkinnon. Sen voi kuulla ja aistia lyhyestä kiitospuheesta, jonka tavoite on selkeästi kannustaa myös muita yrittäjiä mukaan yhteiseen työhön.

Yrittäjyyskasvatusta jo toisessa polvessa

Tuore YES-agentti Rahtu ei tosiaan ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, kun kyse on yrittäjyyskasvatuksesta. Naantalin vanhankaupungin rannassa toimivaa ravintolaa vetävä yrittäjä kertoo perineensä periaatteet jo aikanaan omalta äidiltään.

– Yrittäjyyskasvatus on yrityksemme sisään rakennettu toimintatapa ja osa arvojamme. Tässä asiassa olen jatkanut opettajataustaisen äitini jalanjäljillä. Aikanaan jo hänen johtaessaan yritystämme oli periaatteena, että ihmiselle, joka haluaa tehdä töitä, on tarjottava mahdollisuus, Rahtu muistelee.

Ravintola- ja matkailualalla toimiva yrittäjä löytää usein itsensä tilanteesta, jossa on tekemisissä nuorien ja työelämänsä alkutaipaleella olevien työntekijöiden kanssa. Rahtu näkee nuorten kanssa työskentelyssä paljon positiivisia asioita, vaikka myöntääkin välillä omaksuvansa väkisin äidin ja jopa terapeutin roolin työnantajuuden sijaan.

– Koko yrityksemme historian ajan meillä on ollut työntekijöinä nuoria sekä erityistukea tarvitsevia henkilöitä. Me haluamme omalla toiminnallamme kylvää yrittäjyyskasvatuksen siemeniä nuoriin tekijöihin.

Epäluulot karisevat

Palkintojen jaon jälkeen vetäydymme keskustelemaan yrittäjyyskasvatuksen tulevaisuudesta ja merkityksestä sekä sen tiellä olevista haasteista. Mukaan liittyy YES-verkoston aluepäällikkönäkin toimiva Vainio, joka toteaa heti alkuun ykskantaan, ettei yrittäjyyskasvatustyötä voida saada aikaiseksi ilman paikallisia yrittäjiä.

– Yrittäjyyskasvatus on vahvasti toiminnallista tekemistä. Se ei ole asia, jota voidaan vain opiskella oppikirjasta. Tarvitaan konkreettisia projekteja ja yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa, joissa oppijat pääsevät vahvistamaan omaa yrittäjämäistä tekemistään.

Kyse on siis ennen kaikkea asenteesta ja kyvystä löytää omat vahvuutensa sekä mielenkiinnon kohteensa.

– Asia ei ole niin, että vain jollain ihmisellä on tällainen yrittäjyysgeeni. On paljon esimerkkejä siitä, miten yrittäjyyskasvatuksen ja -pedagogiikan kautta nuori on löytänyt omia vahvuuksia, jotka eivät ole tulleet esille perinteisen kouluopetuksen kautta.

Kun mainitaan sana yrittäjyyskasvatus, on luonnollista, että osa ihmisistä liittää termin virheellisesti tavoitteeseen luoda kaikista nuorista yrittäjiä. Vielä jonkin verran koulumaailmassa näkyvä epäluulo asiaa kohtaan on johtanut siihen, etteivät vielä aivan kaikki opetushenkilökunnasta suhtaudu suopeasti yrittäjyyskasvatuksen tuomiseen osaksi opintoja.

– Yleensä tällaiset epäluulot karisevat sillä, kun pääsemme keskustelemaan asiasta opettajien ja muiden kasvattajien kanssa. Nuoret itse yhdistävät sanan yrittäjyys asioihin kuten vastuullisuus, luovuus, rohkeus, vuorovaikutustaidot, tekeminen ja ideat. Tällaisia ominaisuuksia tarvitsee jokainen ihminen työelämässä, ei vain yrittäjänä, Vainio pohtii.

Molemmat naiset jakavat käsityksen siitä, että yrittäjyyskasvatuksessa ja yleisessä suhtautumisessa yrittäjyyttä kohtaan on tapahtunut iso muutos sukupolvien välillä.

– Valitettavasti erityisesti vanhemmassa sukupolvessa asuu vielä ummehtuneita ajatusmalleja, kuten että yrittäjä on aina rikas riistäjä. Jos yrittäjä sattuu olemaan rikas, on hän sitä todennäköisesti siksi, että on tehnyt todella paljon töitä ja ottanut isoja riskejä, jotka voivat realisoitua, sanoo Rahtu.

Nuoren omat kyvyt esiin

Annika Rahtun yrityksessä yrittäjyyskasvatus lähtee liikkeelle jo siitä, että nuori hakee itse haluamaansa työpaikkaa.

– Jopa enenevissä määrin esiintyy toimintatapaa, jossa vanhemmat soittavat lapsensa puolesta ja tiedustelevat kesätöitä. Mielestäni nuoren pitää olla itse sen verran työstä kiinnostunut, että itse hakee töihin.

Kun nuori on saanut paikan Rahtun yrityksestä, panostetaan ryhmäytymiseen ja omien vahvuuksien löytämiseen.

– Vaikka ihmisellä ei ole välttämättä ammattitaitoa tai aiempaa kokemusta itse työstä, voi hänellä olla muuta ennalta kehittynyttä osaamista. Nuorella voi olla vaikka toimiva Tiktok-tili, jonka tuomasta osaamisesta voi olla työssä hyötyä. Joskus homma voi lähteä liikkeelle niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin, että nuori on luonnostaan pitkä ja ylettyy hienosti korkealla oleviin tavaroihin.

Rahtu kannustaa siis työntekijöitään löytämään omat vahvuutensa ja hyödyntämään niitä työssään. Työpaikan ilmapiiri on myös avoin uusille ideoille, ja kehitysideat otetaankin ilomielin vastaan.

– Haluan rohkaista nuoria kertomaan omat mielipiteensä ja ideansa. Yrityksellemme on poikinut paljon myönteistä siitä, kun nuori on saanut viedä omat kehitysideansa käytäntöön ja nähdä, miten ne vaikuttavat yrityksen toimintaan suotuisasti. Haluamme aina myös palkita tällaisesta toiminnasta.

Yrittäjyyskasvatukseen panostaminen ei ole palvelus vain työntekijälle, vaan myös yrittäjälle itselleen.

– Se, että työntekijä ja työnantaja löytävät yhteisen päämäärän luo myös sitoutumista yritystä kohtaan. Yrittäjämäisellä asenteella varustetut työntekijät ovat myös tehokkaita ja luovat ympärilleen hyvää koko tiimissä. Se vaikuttaa kaikkien jaksamiseen, eikä vähiten yrittäjän omaan. Viime kädessä tällainen kulttuuri tuo myös totta kai myös euroja sisään.

Yrittäjyyskasvatuksessa on siis kyse työelämätaidoista ja kannustuksesta, uskosta itseensä sekä omiin intohimon kohteisiin. Rahtun mukaan tämä kasvatustyö on koko yhteiskunnalle ensiarvoisen tärkeää, ellei jopa välttämätöntä.

– Olen huolissani suomalaisista nuorista. Jos he eivät pärjää ja voi hyvin, olemme kaikki lopulta ongelmissa. Ilman heitä, tulevia työntekijöitä, emme me yritykset pärjää. Ja ilman yrittäjyyttä ei yhteiskunta pyöri enää.