Pankin yllättävä takinkääntö pakotti Yrjö Ronkaisen ajamaan yrityksensä konkurssiin: ”Pidin asiaa jo sovittuna”

Tilastokeskus kertoi tänään maanantaina tuoreita tietoja konkurssien määrästä. Syyskuussa laitettiin  vireille 289 konkurssia, mikä on 15 konkurssia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 1 074, mikä on 144 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuoden 2024 syyskuussa.

Yksi yritys karujen konkurssilukujen takana on lapinlahtelainen Varpuke Oy, jossa parhaillaan inventoidaan irtainta omaisuutta.

Kaksi viikkoa sitten käräjäoikeus antoi päätöksen yrityksen asettamisesta konkurssiin. Samalla päättyy vuonna 1978 perustetun perheyhtiön tarina.

Varpuke Oy:tä on vuodesta 2009 johtanut Yrjö Ronkainen, joka on jatkanut vuonna 2001 eläkkeelle jääneen äitinsä elämäntyötä.

– Kaikki tuotannon työt on saatu valmiiksi. Työntekijät saivat palkkaa viime viikon tiistaihin asti. Heillä oli kahden viikon irtisanomisaika, Ronkainen kertoo.

Hänen lisäkseen omistajiin on kuulunut sisko, joka ei ole ollut töissä yrityksessä.

Varpuke tunnetaan Suomessa valmistetuista työvaatteista ja suojapeitteistä. Se työllisti loppuvaiheessa yhdeksän ihmistä.

Yllättävä käänne pankista

Varpukkeen ongelmat pahenivat, kun pankki pyörsi päätöksensä lainanlyhennyksiin toivotuista muutoksista.

– Lainat olivat jo pidemmän aikaa ongelmamme. Lyhennysehdot olivat liian tiukat.

Viime keväänä Ronkainen kävi ehdoista keskustelun pankin pitkäaikaisen yhteyshenkilön kanssa. Tavoitteena oli puolittaa lyhennyksen määrä ja tuplata laina-aika. Mukana keskustelussa oli lainan taannut Finnvera, joka oli myöntyväinen yrityksen pyyntöön. Pankissa asia ei ollut yhtä selvä.

– Yrityksemme asioita hoitaneen pankkihenkilön työjärjestelyt muuttuivat, minkä vuoksi emme tehneet vielä uusia lainapapereita kesäkuussa. Hän myönsi meille kolmen kuukauden lyhennysvapaan ja sovimme, että palaamme asiaan elokuussa, Ronkainen kertoo.

Kun pankista ei elokuussa kuulunutkaan mitään, Ronkainen otti uudelleen yhteyttä ja tiedusteli, miten lainaehtojen muutos etenee.

– Siinä vaiheessa selvisi, että pankissa asiamme olivat siirtyneet uuden henkilön vastuulle. Kun soitin hänelle, selvisi, ettei hän ollut kuullutkaan laina-asiasta.

Pankissa luvattiin tutustua Varpukkeen pyyntöön. Seuraavana päivänä pankki otti yhteyttä ja kertoi yllättäen, ettei se suostu muuttamaan lainanmaksuaikaa. Ronkaiselle tämä tuli täysin puun takaa.

– Pidin asiaa jo sovittuna. Sen sijaan minulle kerrottiin, että pankki jatkaa lainaa vanhoilla ehdoilla.

Tässä vaiheessa Ronkainen tiesi, että yrityksen on jatkettava vanhalla lyhennysohjelmalla ja maksettava tuhansia euroja kuukaudessa, käyttöpääoma loppuu pian kesän jälkeen.

– Emme olisi pärjänneet jouluun asti. Siinä tilanteessa ainoa vaihtoehto oli ryhtyä valmistelemaan konkurssihakemusta.

”Ehkä pankille oli helppo jatkaa vanhoilla ehdoilla, koska lainalla oli Finnveran takaus.”

Yrjö Ronkainen

”Viivan alle olisi pitänyt jäädä enemmän”

Ronkaiselle ei koskaan kerrottu perusteluja siihen, miksi pankki oli muuttanut suhtautumistaan lainanmaksuehtojen muokkaamiseen.

– Ehkä pankille oli helppo jatkaa vanhoilla ehdoilla, koska lainalla oli Finnveran takaus. Heille ei siis tulisi luottotappiota, jos emme pystyisi maksamaan. Voi olla, että pankki tiedosti tilanteen ja halusi lainastamme eroon eikä katsonut itselleen parhaaksi pidentää laina-aikaa.

Syksyyn mennessä Varpuke oli maksanut lainastaan kolme vuotta. Kolme vuotta olisi ollut vielä edessä.

– Kaikki lyhennykset hoidimme aina, vaikka joskus piti hieman pidentää eräpäivää, yrittäjä kertoo.

Uutta rahoitusta Ronkainen ei halunnut hakea, koska kaikki mahdolliset vakuudet oli jo käytetty.

– Viivan alle olisi pitänyt jäädä enemmän rahaa. Siinä mielessä pitää muistaa myös yrityksen vastuu.

Konkurssit edelleen huippulukemissa

Tilastokeskuksen tietojen mukaan maa-, metsä ja kalatalous -toimialalla tehtiin 14 konkurssihakemusta vuoden 2025 syyskuussa. Ainoastaan saman vuoden tammikuussa alalta haettiin enemmän konkurssiin yrityksiä kuin nyt.

Määrä on ollut kasvussa myös pidemmällä aikavälillä. COVID-19 pandemian alun jälkeen maa-, metsä ja kalatalouden yrityksiä on haettu konkurssiin yli kaksinkertaisesti verrattuna 2000-luvun alkuun, mikä on suurin kasvu kaikista toimialoista. Samaan aikaan esimerkiksi rakennustoiminnan yritysten konkurssit ovat kasvaneet kolmanneksen, ja teollisuudessa hakemusten määrä on laskenut.

Tilastokeskus huomauttaa, että finanssi- ja eurokriisiin verrattuna konkurssien määrä on ollut suurempi maa-, metsä ja kalataloudessa sekä joillain palvelualoilla. Vastaavasti konkurssien määrä on pienempi kaupan alalla, rakennustoiminnassa ja teollisuudessa.