Pankki ei ensin uskonut Tapio Pernun lupaavaa liikeideaa – Taistelu lainarahasta kannatti: ”Ehkä ensimmäisellä henkilöllä oli pahaa kahvia”

Tapio Pernu, 42, kuuluu siihen alati kasvavaan tutkijoiden ryhmään, jotka haluavat perustaa oman yrityksen.

Pernu työskenteli tutkijana kahdeksan vuoden ajan Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä. Viime viikon perjantaina hän väitteli virtausantureista. Pernun tutkimus koski mikroelektroniikkaa, tarkemmin superherkkiä paine- ja virtausantureita.

Mutta miksi mies halusi pois tutkijan töistä?

– Aika aikaansa kutakin. Olin kyllästynyt siihen, että tutkimus jatkuu maailman tappiin, mutta koskaan ei välttämättä synny yhtäkään valmista tuotetta. Halusin nähdä, miten tutkimus johtaa konkreettiseen kaupalliseen tuotteeseen. Tutkijan pöytälaatikossa innovaatiot eivät hyödytä ketään.

Pernu on ainoa omistaja vuonna 2024 toimintansa aloittaneessa Nordic Sensing Oy:ssä, jonka aputoiminimi on Snowbyte. Yritys tarjoaa tuotekehityspalveluita ja kehittää uudenlaisia antureita ilmastoinnin virtausilman mittaamiseen. Parin vuoden aikana yritykseen on palkattu kuusi työntekijää.

Sinnikkyys kannatti

Yrityksen alkutaivalta vaikeutti pankkien nihkeys myöntää lainaa. Olemme kertoneet ilmiöstä aiemmin muun muassa täällä.

Pernu kyseli puolen vuoden ajan rahoitusta useista eri pankeista, tuloksetta. Rahaa tarvittiin liiketoiminnan käynnistämiseen.

– Pankit odottavat tyypillisesti, että yrityksellä on heti maksuvalmius. Vasta perustetulla yrityksellä harvoin on. Yritykselläni oli hyvä liikeidea ja liiketoimintasuunnitelma. Ennusteet näyttivät, että rahaa on tulossa, mutta se ei riittänyt pankeille. Se ihmetytti, koska samaan aikaan Suomeen halutaan taloudellista kasvua. Silti pankeilla ei ole halua ottaa riskiä, vaikka Finnvera olisi takaamassa 80 prosenttia ja yrittäjä loput.

Pernu kertoi mielipiteensä avoimesti joillekin pankeille. Hän kertoi, ettei pankilla ole käytännössä minkäänlaista riskiä.

– Käytännössä pankit halusivat, että yrtiykselläni olisi tilauksia tai asiakkuuksia heti kun yritystoiminta käynnistyy. Siinä on muna-kanailmiö. Yrittäjä haluaa rahaa, jotta voi kehittää tuotteen, mutta pankki haluaa tuloja tuotteen myynnistä.

Yrittäjää korvensi myös joidenkin pankkien hitaus lainaneuvotteluissa.

– Erään pankin palvelulupaus oli kolme päivää, mutta vastaukseen meni kolme viikkoa. Kun pankki pyysi lisätietoja, käsittelyyn kului pari viikkoa. Suomi ei pysy pystyssä sillä, että aikatauluja venytetään loputtomiin.

Lopulta rahoitus onnistui pankista, joka oli aiemmin kieltäytynyt. Kun Pernu aloitti prosessin pankin kanssa uudelleen, lainaneuvottelija vaihtui.

– Päivitin liiketoimintasuunnitelman ja siellä oli eri henkilö päättämässä asiasta. Ehkä ensimmäisellä henkilöllä oli pahaa kahvia.

Pernu neuvoo yrittäjiä yrittämään sinnikkäästi myös pankeista, joista on jo kysytty lainaa.

Yrittäminen kiinnostaa tutkijoita

Pernu on tunnistanut yrittäjämyönteisyyden nousun tutkijapiireissä. Hänen mukaansa esimerkiksi kvanttitietokoneiden parissa työskennelleitä tutkijoita on lähtenyt yrittäjiksi.

– Muun muassa Business Finlandilla on rahoitusohjelmia, joiden kautta lähdetään kaupallistamaan ensin omaa tutkimusta ja sitten spinnataan ulos omaan yritykseen.

Yritämiseen ovat kannustaneet myös yrityshautomot. Sellaisia on muun muassa VTT:llä ja Aalto-yliopistolla auttamassa organisaationsa tutkimuksen kaupallistamisessa.

– On selvää, että kaikki eivät menesty. On silti tärkeää kannustaa tutkijoita lähtemään yrittäjiksi. On yhteiskunnallinen etu, että saamme uusia innovaatioita.

Pernun yrityksen piti keskittyä oman tuotteen kaupallistamiseen, mutta tällä hetkellä suurin osa liikevaihdosta tulee muiden yritysten konsultoinnista. Kassavirtaa alkoi tulla ensimmäisestä toimintakuukaudesta lähtien.

– Aika nopeasti muutuimme suunnittelutoimistoksi. Sitä kautta saimme asiakkuuksia ja lähdimme tekemään muille yrityksille tuotteita. Siinä sivussa kehitämme omaa tuotetta. Jatkossa suunnittelutoimisto on tarkoitus eriyttää omaksi yritykseksi.