Yrittäjä! Tule mukaan omiesi pariin. Liity Yrittäjiin.

Jäsen, oletko jo ladannut Yrittäjät -sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

Pekka Uusitalon perustamaan Puut-taimitarhaan kuuluu yhdeksän kasvihuonetta, joiden yhteispinta-ala on puoli hehtaaria. Kuva: Puut-taimitarha
30.8.2023 klo 06:53
Uutinen

Pekka Uusitalo muokkasi suvun sikatilasta taimitarhan, josta myydään vuosittain miljoonia puuntaimia

Kun sukupolvenvaihdos koitti, kiskolainen Pekka Uusitalo kasvatti sukutilalla jonkin aikaa rinnakkain sikoja ja taimia – kunnes luopui kokonaan sioista.

Saloon kuuluvassa Kiskossa sijaitsee sukutila, josta useampi sukupolvi peräjälkeen on muovannut mieleisensä ja hankkinut toimeentulon eri tavoin.

Kauan aikaa sitten paikalla sijaitsi ratsutila. Pekka Uusitalon isoisä piti aikoinaan sukutilalla lehmiä, ja Uusitalon isä puolestaan sikoja. Isällä oli sikalassa 250 emakkoa ja 1 000 lihasikaa.

Kun sukupolvenvaihdos jälleen koitti ja oli Pekka Uusitalon vuoro tarttua tilan ohjaksiin, hän halusi luopua sioista ja ryhtyä hankkimaan elannon taimitarhasta. Uusitalo laati laskelmia ja arvioi, ettei sikalan pitäminen enää kannata. Lisäksi taimitarhan luominen kiehtoi häntä enemmän kuin sikalan isännyys.

– Suvussamme jokainen sukupolvi on päättänyt, mitä itse haluaa tilalla tehdä, Uusitalo kertoo.

Sikalarakennukset uusiokäyttöön

Kertarysäyksellä Uusitalo ei muutosta tehnyt. Hän kasvatti muutaman vuoden rinnakkain lihasikoja ja puuntaimia, kunnes sai taimitarhan toiminnot kunnolla käyntiin.

– Minun piti huolehtia siitä, ettei kassavarasto putoa yhtäkkiä nollaan. Luovuin sioista 14 vuotta sitten ja keskityin sen jälkeen pelkästään taimiin, Uusitalo kertoo.

Hän ei purkanut vanhaa sikalaa, vaan otti sen uusiokäyttöön. Kaksi sikalarakennusta toimii nykyisin pakkasvarastona. Niissä taimia säilytetään talven yli muutaman asteen pakkasessa, kunnes ne sulatetaan keväällä. Kolmannessa entisen sikalan rakennuksessa säilytetään taimien kasvattamisessa tarvittavia koneita.

Yrittäjän piti kuitenkin rakennuttaa kasvihuoneet ja taimien ulkokasvatuskentät, mikä vaati investointeja. Taimet idätetään ensin hakkeella lämmitettävissä kasvihuoneissa, minkä jälkeen ne siirretään kasvamaan ulkokentälle.

Nykyisin Puut-taimitarha -yrityksessä työskentelee Uusitalon lisäksi ympärivuotisesti kolme työntekijää, ja taimia kasvaa yhteensä hehtaarin kokoisella alueella. Puolikas hehtaarista sijoittuu yhdeksään kasvihuoneeseen ja toinen puolikas ulkokentälle.

Taimilajikkeiden kirjo on laaja. Tarhassa kasvaa muun muassa kuusia, mäntyä, rauduskoivua, lehtikuusta ja tervaleppää.

Yksivuotias kuusi on suosituin

Tarhasta myydään puuntaimia joka vuosi useampi miljoona. Uusitalon mukaan ensi kevääksi on jo ennen kylvöä tehty kaupat noin 3,5 miljoonasta taimesta.

– Eniten myymme yksivuotiasta kuusta. Myös mäntyä menee aika paljon kaupaksi. Nykyisin asiakkaat kysyvät myös lehtikuusta, koivua ja tammea enemmän kuin ennen.

Erikoisuutena Puut-taimitarha kasvattaa myös mustaa tryffeliä tammella, kuusella ja männyllä sekä valkoista tryffeliä tammella ja männyllä. Monen himoitsema herkku eli tryffeli on sieni, joka ympätään kasvamaan symbioosissa puun juuriston kanssa.

Uusitalo arvioi, että Puut-taimitarha on Pohjoismaissa ensimmäinen tarha, joka onnistui kasvattamaan kuusella ja männyllä symbioosin tryffelin kanssa. 

Taimitarhan asiakkaat ovat eri puolilta Suomea, pohjoista myöten. Suurin osa ostajista asuu kuitenkin Kiskon lähiseudulla.

Suomessa myydään vuosittain noin 180 miljoonaa metsäpuun taimea. Niitä kasvattaa kolmisenkymmentä eri tarhaa. Puut-taimitarhan tuottamat 3,5 miljoonaa taimea kuulostaa valtavalta määrältä, mutta Uusitalo on vaatimaton.

– Olemme pieni tarha moneen muuhun verrattuna.

Uutuutena hunajamarja

Puuntaimien lisäksi Puut-taimitarha on kasvattanut myös pellolla joulukuusia, jotka myydään täysikasvuisina. Uusitalo on lopettelemassa joulukuusien kasvatusta ja ottamassa tilalle uutuuden, josta on jo tullut Suomessa hitti.

Hunajamarja eli haskap on ulkonäöltään kuin jättikokoinen mustikka. Siinä on runsaasti A-, B- ja C-vitamiinia.

– Innostuin hunajamarjasta, kun maistoin sitä. Se on hyvänmakuinen, Uusitalo sanoo.

Kärsivällisyyttä tosin vaaditaan sen kasvattamisessa.

– Menee neljästä viiteen vuotta ennen kuin siihen tulee yhtäkään marjaa.

Pekka Uusitalon Puut-taimitarhasta uutisoi ensin Salon Seudun Sanomat.

Vinkkaa meille juttuaihe!

  • Kerro siis meille, mitä yrittäjän elämässä tapahtuu.
Milla Rautiainen