Petri Ovaska: Elinkeinopalvelut te-uudistuksen keskiöön
Vastuu työ- ja elinkeinopalveluista siirtyy kunnille tammikuussa 2025. Nyt puuhataan jo kovaa kyytiä uusia työllisyysalueita ja ennakkotietojen mukaan niitä on tulossa Uudellemaalle jopa yhdeksän kappaletta. Jo lokakuussa kuntien on ilmoitettava työ- ja elinkeinoministeriölle, miten palvelut organisoidaan jatkossa.
Jäitä hattuun
Tehdäänkö asioita taas niin kiireellä, että ei ehditä keskittymään. Malli on tuttu hyvinvointialueiden käynnistämisestä. Tällä hetkellä hyvinvointialueille vaaditaan miljardeja lisärahoitusta, vaikka asiat olisi voitu heti alusta lähtien tehdä yhdessä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa, ja huomattavasti järkevämmin.
Kukaan tuskin kiistää, että kaikki ei ole mennyt nykyisissä työllisyyspalveluissa aivan putkeen. Koko maassa on tällä hetkellä 246 000 työtöntä (+318 000 henkilöä kokonaan työvoiman ulkopuolella 25-59 -vuotiaista) ja samanaikaisesti avoimia työpaikkoja 170 000.
Asiantuntemuksen on oltava riittävän laajaa
Yrittäjät tarvitsevat elinkeinopalvelut ja kehittämispalvelut, joiden lähtökohtana on yrityksen oma tilanne. Sama koskee työnhakijoita ja työvoimapalveluja. Toimijoilta edellytetään riittäviä resursseja ja seutukunta- ja aluetuntemusta oman työllisalueen lisäksi. Kun yrityksissä haetaan osaajia, niitä haetaan jopa globaalisti, ei vain hallinnollisten alueiden sisältä.
Mahdollisuus uudenlaiseen yhteistyöhön
Mitä uutta sitten voidaan tehdä? Tavoitteena tulee olla selkeät ja helposti saavutettavat palvelut. Nyt on mahdollisuus aitoon yhteistyöhön yksityisen sektorin kanssa. Ei integroida uusille työllisyysalueille kaikkea mahdollista vaan tuotetaan osa palveluista yhdessä yksityisen sektorin kanssa ja olemassa olevien toimijoiden kanssa. Tarkastellaan, kuinka paljon palveluista hoidetaan jo digitaalisesti ja missä on hyvä olla kasvotusten yrittäjien ja työttömien kanssa.
Unohdetaan hallintohumppa
Fokus pitää olla tuloksissa ja hyvien käytäntöjen levittämisessä joka puolelle Suomea. Pääpainon pitää olla vahvalla tiedolla johtamisessa. Valtion keskushallintoa ei saa uudistuksessa päästää ideoiden rajoittajaksi ja kontrolloijaksi. Turha perinteinen hallinnollinen raportointi pitää unohtaa.
Kaikki tieto tehokkaasta ja vaikuttavasta työttömien ja avoimien työpaikkojen kohtaamisesta ei varmasti ole vain viranomaisten päässä. Elinvoiman takaavat työpaikat ovat nyt ja jatkossakin yrityksissä.
Kirjoittaja on Uudenmaan Yrittäjien aluejohtaja
10.1.24: Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa ja Länsi-Uusimaassa
