Petri Ovaska: Uudenmaam elinvoima syntyy koko maakunnassa

Uusimaa mielletään usein Helsingin ja muiden suurten kaupunkien kautta. Julkinen keskustelu, investoinnit ja kehittämistoimet painottuvat yhä vahvasti maakunnan ytimeen. Yritystoiminnan arki ja tilastot kertovat kuitenkin monipuolisemman tarinan, tällä hetkellä yrittäjyyden kasvu ja tekemisen meininki ovat monin paikoin voimakkainta Kehä III:n ulkopuolella.

Keski-Uudenmaan kunnat, kuten Nurmijärvi ja Tuusula, ovat nousseet merkittäviksi kasvumoottoreiksi. Yritysten nettokasvu on näillä alueilla ollut paikoin jopa nopeampaa kuin suurissa kaupungeissa. Tämä osoittaa, että elinvoima syntyy siellä, missä yrityksille tarjotaan toimivat edellytykset kasvaa, investoida ja työllistää.

Potentiaali kuuluu koko maakunnalle

Uudenmaan maakuntaohjelma 2026–2029 tunnistaa ansiokkaasti tämän kehityksen. Ohjelman vahvuus on siinä, että se näkee koko maakunnan potentiaalin, myös kehyskunnat ja maaseutualueet. Luonnonläheisyys, kohtuuhintainen asuminen ja tila kasvaa ovat monille yrityksille todellisia kilpailutekijöitä. Samalla ohjelman tavoite viedä innovaatio- ja TKI-toimintaa laajemmin maakuntaan on oikeansuuntainen ja välttämätön.

Jotta myönteinen kehitys tavoittaa myös Länsi- ja Itä-Uudenmaan, tarvitaan tavoitteellisia toimia alueellisen eriytymisen ehkäisemiseksi. Alueiden elinvoima varmistetaan tukemalla yritysten uudistumiskykyä, vahvistamalla paikallisia verkostoja ja luomalla selkeitä polkuja kasvuun.

Verkostot ja kasvu keskiöön

Koko maakunnan elinvoima edellyttää, että myös pienemmät kunnat ja reuna-alueet kytketään aidosti osaksi osaamis-, innovaatio- ja rahoitusverkostoja. Tavoitteena tulee olla, että yritystoiminnan laajentaminen ja työllistäminen on houkutteleva ja realistinen vaihtoehto kaikkialla Uudellamaalla.

Uusimaa markkinoi itseään Ratkaisujen Uusimaana. Tämä lupaus toteutuu vain, jos kuntien, oppilaitosten ja yritysten yhteistyö muuttuu juhlapuheista konkreettisiksi teoiksi. Digitalisaatio ja vihreä siirtymä tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia, mutta ne hyödyttävät koko maakuntaa vain, jos osaamiseen ja saavutettavuuteen investoidaan tasapainoisesti. Se on yhteinen etu ja vastuu, Hangosta Loviisaan ja kaikkialla niiden välillä.

Kirjoitus on julkaistu myös Helsingin Uutisissa ja Länsiväylässä