Pienen kainuulaisen kunnan keskustassa seisoo päät kääntävä rakennus – ”Surullista, jos ensimmäinen asiakas tulee yhdeltä iltapäivällä”

Suurin osa Lappiin suuntaavista turisteista paahtaa kainuulaisen Paltamon kunnan ohi. Se harmittaa Kainuun Kirja- ja Paperikaupan yksinyrittäjää Päivi Leinosta, 54, jonka asiakaskunta hupenee kovaa vauhtia.

– Viitostietä mainostetaan oikotienä Lappiin, mutta harva eksyy kirkonraitille.

Kainuussa sijaitsevan Paltamon asukasluku oli vuoden 2024 lopussa 2 989 ja sen odotetaan laskevan edelleen asukkaiden ikääntyessä. Kunnassa syntyy kymmenkunta vuodessa.

Leinosella ei ole ulkopuolisia työntekijöitä, mutta pitkään liikettä vetänyt isä on edelleen apuna paperihommissa ja välillä asiakaspalvelussa. Matti Leinosella on ikää 86 vuotta.

Kainuun Kirja- ja Paperikaupan historiallinen ja sympaattisen näköinen rakennus herättää helposti ohi kulkevan mielenkiinnon. Talossa on toiminut kirjakauppa vuodesta 1927 lähtien. Alun perin talo oli radanvarsityömaaruokalan käytössä. Kun rata valmistui, se ostettiin kirjakaupaksi. Tuohon aikaan valtiolta piti hakea lupa kirjakaupan perustamiseen. 

– Kyllä rakennus pysäyttää. Ihmiset käyvät etenkin kesällä muistelemassa omaa lapsuuttaan ja käyntejään tässä talossa. Viimeksi tänään täällä kävi turisteja katsomassa taloa. Sosiaalisessa mediassa talosta on lukuisia kuvia, yrittäjä kertoo.

Juuri siksi yrittäjällä ei ole minkäänlaisia aikeita muuttaa talosta, vaikka lämmityskulut nousevat korkeiksi talvikausina.

– Jos muuttaisimme, yritys olisi hajuton ja mauton jossain marketin nurkassa. Rakennus tekee kaupan sielun.

”Äänikirjapalvelu on rokottanut osansa. Onhan se edullisempaa maksaa digitaalisesta palvelusta 30 euroa kuin 30 euroa yhdestä fyysisestä kirjasta.”

Päivi Leinonen, yksinyrittäjä

Kirjamyynti ei enää elätä

Päivi Leinonen on kasvanut yrittäjyyteen, sillä kirjakauppa on ollut hänen lapsuutensa maisema. Yrittäjänä hän on toiminut runsaat 10 vuotta, mutta alun perin hän ehti kouluttautua muille aloille kuten kartanpiirtäjäksi. Sen jälkeen Leinonen on suorittanut kaupan alan ammattitutkintoja työn ohessa.

– Jotenkin sitä työtä kuitenkin löytyi isän kirjakaupasta. Kasvoin hiljalleen yrittäjyyteen. Tässä on ollut oma vapaus tehdä sitä, mitä haluaa, hän perustelee.

Yrittäjä kertoo olevansa huolissaan alan tulevaisuudesta, johon on ilmestynyt yhä enemmän tummia pilviä. Paltamolainen pieni kauppa ei ole enää vähään aikaan elänyt kirjamyynnillä. Trendi on tuttu myös muissa kirjakaupoissa.

– Pitää olla paljon muuta rinnalla. Toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden myötä menetimme oppikirjamyynnin. Sen myötä meni vihkojen myynti, sekin vaikuttaa pienessä liikkeessä. Äänikirjapalvelu on rokottanut osansa. Onhan se edullisempaa maksaa digitaalisesta palvelusta 30 euroa kuin 30 euroa yhdestä fyysisestä kirjasta, Leinonen sanoo.

Perheet ovat olleet pieni pelastus, sillä lapsille luetaan edelleen fyysisiä kirjoja. Kesäaikaan mökkiläiset käyvät ostamassa pokkareita ja tarjouskirjoja, etenkin jos sää on sateinen.

Korvaavia tuotteita kirjoille ovat olleet myynnillisesti etenkin lelut ja pelit. Palapelien suosio on Leinosen mukaan säilynyt koronavuosien jälkeen.

”Helpompaa painaa nappia puhelimesta”

Pian paltamolaisliikkeessä koittaa vuoden hiljaisin aika. Se alkaa loppusyksystä ja jatkuu lopputalveen poikkeuksena joulusesonki, jolloin asiakkaat tulevat hankkimaan lahjoja pukinkonttiin. Kun lahjat on ostettu, kukkaronnyörit ovat tiukalla.

– Yrittäjän kannalta on välillä suorastaan surullista, jos päivän ensimmäinen asiakas tulee yhden aikaan iltapäivällä. Siinä joskus ajattelee, että miten pitkään tätä kannattaa tehdä. Sitten on hyviä päiviä, ja kesä on vilkas. Turistit piristävät kummasti, Leinonen kertoo.

Helmikuun kovilla pakkasilla ”kukaan ei kulje missään”, kuten yrittäjä asian ilmaisee.

– Käytännössä silloin pyöritellään peukaloita, vaikka ainahan liikkeessä jotain tekemistä on.

Ikimuistoisia hetkiä yrittäjälle ovat muun muassa ne kerrat, kun asiakas löytää liikkeestä jotain sellaista, mitä on etsinyt kissojen ja koirien kanssa marketeista. Yksi tällainen artikkeli on kalkkeeripaperi, jota käytettiin takavuosina muun muassa kauppakirjojen jäljentämiseen.

Marketeista pienen kirjakaupan erottaa myös asia, joka nousee myyntivaltiksi kerta toisensa jälkeen.

– Henkilökohtainen palvelu on pitkälti se, mikä meidät erottaa marketeista. Täällä asiakas otetaan vastaan henkilökohtaisesti, eikä myyjää tarvitse etsiä. Pienessä liikkeessä asiakkaalle ei tule samanlaista kiireen tuntua kuin marketissa, jossa ihmiset paahtavat ohi.

Mutta miltä pienen kainuulaisen kirjakaupan tulevaisuus näyttää? Leinonen myöntää, ettei osaa sanoa.

– Pienelle yrittäjälle on heitelty kapuloita rattaisiin monesta suunnasta. Moni kirjakauppa on lopettamisuhan alla. Ei tämä oikein hyvältä näytä. Tavoitteena tietysti on, että liike olisi toiminnassa vielä kymmenen vuoden päästä. Paljon on kiinni siitä, että paikalliset asukkaat käyttävät oman kylän palveluita. Haasteena on, että nuoremmat sukupolvet eivät välttämättä ole oppineet käymään kaupassa. Se on huolestuttavaa. On niin paljon helpompaa oppia painamaan nappia puhelimesta.