Pienet yritykset kärsivät selvästi suuria enemmän Venäjän-viennin romahtamisesta

Suomalaisyritysten vienti Venäjälle romahti Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Valtion omistaman erityisrahoitusyhtiö Finnveran mukaan vienti laski vuoden 2021 runsaan kolmen miljardin vuositasosta vuoden 2024 noin 360 miljoonaan euroon.

Finnveran Rahoitus & kasvu -katsauksessa todetaan, että vientiyritysten kannalta pahimmat skenaariot eivät toteutuneet, vaikka mittaluokaltaan suuri vientimarkkina poistui kokonaan.

− Toki joillekin yrityksille vaikutukset ovat olleet kohtalokkaita. Pienet yritykset ovat kärsineet kokonaisliikevaihdon ja kokonaisviennin perusteella suhteellisesti selvästi enemmän kuin keskisuuret ja suuret yritykset, Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki toteaa katsauksessa.

Suuremmilla yrityksillä on Kotamäen mukaan todennäköisesti paremmat valmiudet toimia vaikeammissakin ympäristöissä niin vientireittien, maksuliikenteenkin kuin pakotesäädöstenkin osalta.

− Varsinkin pienemmät yritykset ovat siten joutuneet etsimään tuotteilleen kokonaan uusia markkinoita eikä se ole täysin onnistunut, kuten suurempia yrityksiä isompi lasku liikevaihdossa ja viennissä osoittaa.

Tullin tilastot osoittavat, että Venäjälle tavaroita vieneiden yritysten aktiviteetti lisääntyi vuonna 2022.

− On siis mahdollista, että Venäjälle vieneet yritykset kykenivät löytämään uusia ostajia tuotteilleen muilta maantieteellisiltä markkinoilta, koska vienti Venäjälle laski samaan aikaan merkittävästi. Myös muiden maiden kautta tapahtunut vienti on todennäköisesti vaikuttanut tähän kehitykseen.

Korvaavia markkinoita on löytynyt mahdollisesti muun muassa Keski-Aasian maista, joista moniin vienti Suomesta kasvoi selvästi Venäjän rajojen sulkeuduttua. Viennin määrä on Finnveran mukaan sittemmin tasaantunut, mutta esimerkiksi Armeniaan ja Georgiaan vienti on jäänyt pysyvästi korkeammalle tasolle kuin ennen sotaa. EU on osin onnistunut kauttaviennin patoamisessa, mutta ilmiön torjuminen on Finnveran mukaan erittäin vaikea tehtävä.

− Siinä missä muiden vientiyritysten jalostusarvo on kasvanut vuoden 2021 jälkeen, Venäjän-vientiä tehneiden yritysten jalostusarvo on laskenut, mikä voi johtua esimerkiksi kustannusrakenteen muutoksista tai tuotannon järjestelyistä, kuten kasvaneista logistiikkakuluista. Voi siis olla, että vientiä korvaaville markkinoille on jouduttu tekemään kannattavuuden kustannuksella, Kotamäki arvioi.

Viennin suuri Venäjä-riippuvuus oli yritykselle riski. Alueellisesti tarkasteltuna kuitenkaan vaikutukset Itä- tai Kaakkois-Suomen yritysten liikevaihtoon, jalostusarvoon tai viennin kehitykseen eivät juurikaan eroa muun Suomen yrityksistä.