Pienten koululaisten äidit: Yrittäjyys helpottaa lapsiperhearkea
Vanhakantaiset käsitykset, joiden mukaan yrittäjä-äidit tekevät liikaa töitä, istuvat yhä sitkeässä. Petra Silvennoinen ja Jenni Parpala eivät väitettä allekirjoita. Heille yrittäjyys on perheen kannalta paras tapa työskennellä
Monien yrittäjäperheiden arjen pyörittäminen helpottuu näinä päivinä, kun koululaisten syyslukukausi alkaa. Oulussa asuvan viestintäyrittäjä Petra Silvennoisen pojat aloittavat toisella ja kolmannella luokalla tämän viikon torstaina.
– Siitä, että minä olen yksinyrittäjä, on monella tavalla hyötyä lapsiperhearjessa, Silvennoinen sanoo.
Koska hän työskentelee kotikonttorissa, hän pystyy pitämään silmällä, että Viljami ja Helmeri tekevät läksyt ja syövät välipalaa ennen kuin poikien jalkapallo- ja salibandytreenit alkavat.
Monissa muissa junnuperheissä voi olla hankala yhdistää työaikoja ja sitä, että välillä lasten matsit ja treenit saattavat alkaa jo neljältä tai puoli viideltä.
Silvennoinen sanoo, että yrittäjyys on hänelle paras tapa työn ja perhe-elämän yhdistämiseen. Hänellä itsellään ei ole kokemusta palkkatyön ja lapsiperhearjen yhdistämisestä, sillä äitiys- ja vanhempainvapaan jälkeen Silvennoinen siirtyi opiskelemaan. Oman yrityksensä Punkton hän perusti vuonna 2016 pian opintojensa päätyttyä.
Lapsilla enemmän yöunta
Silvennoinen muistuttaa, että toki yrittäjyys voi olla myös perheeltä pois. Hänen mielestään stereotypia aina töissä olevista yrittäjä-äideistä ja -isistä on kuitenkin vanhentunut.
– Olen jutellut aiheesta useiden senioriyrittäjien kanssa, ja he ovat kanssani samaa mieltä. Toki yrittäjän pitää olla edelleenkin hyvin saatavilla, mutta enää ei koeta, että firmassa olisi istuttava aamusta yöhön, jotta homma toimii, Silvennoinen vertaa.
Hänen poikansa voivat kiittää yrittäjä-äitiään siitä, että pojat saavat nukkua aamuisin monia luokkatovereitaan pitempään.
– Pojat ovat sellaisissa ryhmissä, joiden koulu alkaa myöhemmin kuin aikaisin töihin menevien lapsille suunnatut ryhmät, Silvennoinen kertoo.
Oppia sukupolvelta toiselle
Vaasalaisyrittäjä Jenni Parpalan perheessä kouluarki on vasta alkamaisillaan.
– Esikoiseni Lilli menee ekaluokalle ensi maanantaina.
Äiti ja tytär ovat sopineet, että silloinkin, kun äiti on tyttären koulusta kotiin tullessa töissä, Lilli saa äidin kiinni videopuhelun kautta.
– Lisäksi minun työni on sellainen, että pääsen kotiin vaikka viidessä minuutissa, jos on hätä. Olen ollut sitä mieltä, että yrittäjyys on minulle perheenkin kannalta paras työmuoto siitä saakka, kun Lilli oli ihan pieni.
Parpala tuntee myös toisenlaiset yrittäjävanhempiin liittyvät käsitykset.
– Naisyrittäjät törmäävät yhä syyllistäviin asenteisiin. Tosiasiassa haemme lapsemme päiväkodista samaan aikaan kuin muutkin vanhemmat, ei meille ole erikoisaikatauluja.
Jenni Parpala tottui yrittäjyyteen lapsuudessaan.
Hänelle naisyrittäjiin liittyvät oletukset tulivat tutuiksi jo lapsuudessa.
– En koe millään tavalla traumatisoituneeni, vaikka yrittäjääitini lähti aikaisin töihin ja minä tein oman aamupalani jo ekaluokkalaisena.
Pitopalveluyrityksessä äidin apuna häärimisestä Parpalalle on jäänyt mieleen jännittäviäkin muistoja.
– Sain tarjoilla Suomen herroille ruokia pienestä pitäen. Samalla opin, että raha ei puissa kasva ja että töihin mennään silmät tuikkien.
Myös Parpalan oma ekaluokkainen on saanut esimakua yrittäjyydestä.
– Hän ei mennyt hoitoon, kun eskari päättyi, vaan oli paljon mukanani töissä. Maksoin hänelle pientä palkkaakin, sillä toimistolla Lilli keitti kahvia ja siivoili varastoa.
Leila Itkonen
