Pikkuyrittäjyydellä yrittäjyystaitojen jäljille – ja muutama kolikko taskun pohjalle

Viidesluokkalaiset Aaro, Lassi ja Miika saivat koulussa tehtäväkseen yrityksen ideoimisen ja perustamisen. Muutamaa ideaa palloteltuaan pojat päättivät perustaa firman, joka valmistaa klapitelineitä polttopuilla täytettynä. Poikien Clever Klapit –firma myy edelleen tuotteita nettisivujensa kautta.

Toisaalla Pink Lemon –nimisen pikkuyrityksen viidesluokkalaiset Isra, Julia, Nea ja Sara valmistivat herkullisia smoothieita ja myivät näitä muiden luokkakavereiden kanssa kauppakeskuksessa järjestetyssä myyntitapahtumassa. Smoothiet oli nerokkaasti pakattu pilttipurkkeihin, joten kiertotalouskin tuli hienosti huomioitua. Miksi ihmeessä koululaiset perustavat koulupäivän aikana omia yrityksiä ja ovat vielä innosta täyteen pumpattuja projektiensa saadessa siivet selkään?

Opetussuunnitelmassa työelämätaidot ja yrittäjyys -kokonaisuudessa mainitaan (mm.) että “Oppilaiden on tärkeä saada kokemuksia, jotka auttavat oivaltamaan työn ja yritteliäisyyden merkityksen, yrittäjyyden mahdollisuudet sekä oman vastuun yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä.”

Yrittäjyystaitojen kehittymisessä tärkeää on oppia tekemällä ja omakohtaista kokemusta kartuttamalla. Epäonnistumista ei ole syytä pelätä. Taitojen harjoittelu vuorovaikutuksessa luokkakavereiden kanssa harjaannuttaa yhteistyö- ja neuvottelutaitoja – harjoitellaanpa samalla myös verkostoitumista.

Pikkuyrittäjät-ohjelma tekee yrittäjyyskasvatuksesta oppilaille innostavaa. Opettajalle ohjelma on oiva väline laaja-alaisen osaamisen taitojen ohjaamisessa. Kuten Pink Lemonin tytöt ja Clever Klapin pojat, jo yli 70 000 alakoulun oppilasta yli 700 koulussa on opiskellut yrittäjyystaitoja Pikkuyrittäjät-ohjelman avulla.

Ohjelmassa opetussuunnitelman vaatimat sisällöt otetaan haltuun innostavasti yhdessä tekemällä. Yrityksen perustamisen kaari käydään läpi ideointitasolta lähtien brändäämiseen, asiakaspalvelun harjoitteluun ja itse tuotteiden ja palveluiden myymiseen. Taitojen harjoittelu saakin voimakkaasti merkityksellisen kontekstin, kun oppilaat tietävät taitojen tulevan ihan oikeaan käyttöön oikeita asiakkaita palvellessa.

Nyt on myös saatu tutkimusnäyttöä Pikkuyrittäjät-ohjelman vaikuttavuudesta. Vuokko Salinin Pro gradu – tutkimuksen mukaan Pikkuyrittäjät-ohjelmaan osallistumisella oli yhteys parempiin yhteistyötaitoihin ja tietoihin yrittäjyydestä. Lisäksi ohjelma kehitti oppilaiden työelämätuntemusta, luovuutta sekä yritteliästä asennetta.

Lapsen yrittäjyyskokeilu vaikuttaa usein myös perheessä positiivisesti, mm. yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja harjoitellen. Kati Haikola-Mehtälän molemmat lapset ovat osallistuneet Pikkuyrittäjät-ohjelmaan, jonka ansiosta myös Kati itse sai viimeisen sysäyksen omaan yrittäjyyteensä.

“Pikkuyrittäjät-ohjelma oli ihana! Lapset olivat innoissaan ja oikeasti oppivat todellisia asioita yrityksen perustamisesta ja erityisesti rahasta. Pikkuyrittäjät-ohjelma toi koko perheellemme mielekästä yhteistä tekemistä, suunnittelut ja tekemisen riemua ja mikä parasta – ihania onnistumisen kokemuksia lapsille!”

Tämän päivän koululaiset ovat työelämässä vielä 2070-luvulla. On hyvin vaikeaa, ellei peräti mahdotonta ennustaa, minkälaisia työtehtäviä vuosikymmenten päästä kehittyy aivan uusina tai mistä luovutaan. Voidaan kuitenkin todeta, että tulevaisuudessakin tarvitaan yhteistyötaitoja, kykyä verkostoitua, innovoida ja ideoita – sekä taitoa yritteliäästi suunnata omia tavoitteitaan kohti. Näiden taitojen kehittymistä tukee yrittäjyyskasvatus, ja Pikkuyrittäjät-ohjelma tarjoaa taitojen oppimiselle erinomaisen kontekstin.

Joko pikkuyrittäjät laittavat tuulemaan teidän oppilaitoksessanne?

Artikkelin ovat kirjoittaneet ANTTI KARKIAINEN ja NOORA BERGROTH Nuori Yrittäjyys ry:stä. Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 16.11.2021