Pinja sai ”Terosta” sparraajan, kollegan ja lopulta uuden työnkuvan – Nyt hän kouluttaa muitakin ottamaan ilon irti tekoälystä

Tästä ei sitten kerrota kenellekään, mainosalan yrittäjä Pinja Heikkilä päätti ystävänsä kanssa, kun he tutustuivat ensimmäisen kerran tekoälyyn. Vuonna 2022 Heikkilä istui ystävänsä kanssa Lahden seurahuoneella. Samaan pöytään tuli ystävän entinen esimies, joka esitteli uusinta löytöään: kännykän tekoälysovellusta.

– Hän sanoi, että katsokaas tätä tytöt, tämä tekee ihan mitä tahansa!

Kysymyksessä oli ChatGPT, jonka ominaisuuksista kaksikko vaikuttui täysin. Kotiin päästyään Heikkilä tutki asiaa lisää.

– Olin ihan tohkeissani. Tuntui, kuin juttelisin ihmisen kanssa, vaikka se oli kone! Pyysin sitä tekemään minulle jumppaohjelmaa ja kauppalistaa. Sitten tajusin, että voin käyttää sitä työssäni, Heikkilä muistelee. 

Noihin aikoihin Heikkilä oli juuri alkanut mainosalan yrittäjäksi ja teki yrityksille viestintää sekä markkinointia. Hänelle valkeni varsin pian, että paitsi apuri, tekoälysovellus oli kilpailija. 

– Iloni muuttui hetkessä totaaliseksi paniikiksi: asiakkaat, jotka olivat aikaisemmin maksaneet minulle somen ulkoistamisesta tonnin, voisivat saada kaiken ilmaiseksi tekoälyltä parissa minuutissa.

Niinpä Heikkilä ja hänen myös markkinointialalla toimiva ystävänsä päättivät pitää tuon kilpailuedun täysin salassa. He keksivät ChatGPT:lle lempinimen Tero.

– Alan eri tapahtumissa puhuimme keskenämme pelkästään Terosta ja saimme pidettyä sen salaisena ehkä viisi päivää. Sitten ChatGPT tavoitti yli miljoona käyttäjää.

Home vei terveyden

Pinja Heikkilä on toiminut yrittäjänä kahdeksan vuotta, joista kolmisen vuotta mainostoimisto- ja tekoälykentällä. Alle parikymppisenä Heikkilä opiskeli ravintola-alan perustutkintoa. Hän kuitenkin altistui silloisen koulurakennuksen homeelle ja sairastui siitä vakavasti. 

– Saatoin nukkua 20 tuntia vuorokaudessa, raajani turposivat ja päätäni saattoi särkeä kuukauden putkeen. Sitä tutkittiin varmaan puoli vuotta ennen kuin selvisi, että kroppani eritti vasta-aineita homeelle.

Heikkilän kokki-tarjoilijaopintoja oli jäljellä puolitoista vuotta, eikä hän pystynyt enää opiskelemaan koulurakennuksessa. Niinpä hänen opettajansa ehdotti, että kun hän täyttäisi 18, hän ryhtyisi yrittäjäksi, suorittaisi loput opinnot kotoaan ja tekisi opiskelijatöitä.

Niinpä Heikkilä ryhtyi valmistamaan hää- ynnä muita juhlatarjoiluja kotonaan ja suoritti koulun loppuun.

– Sain esikoiseni 19-vuotiaana, ja silloin oli kiva tehdä viikonloppupainotteista duunia. Kun juniori nukkui, tein hääkakkuja.

Näin kului viitisen vuotta, ja Heikkilä huomasi, ettei viikonloppupainotteinen työ sittenkään ollut häntä varten.

Ystävänsä innostamana hän ryhtyi opiskelemaan markkinointia. Hän pääsi oppisopimuskoulutukseen tekemään markkinointia logistiikka-alan firmalle ja viihtyi siellä hyvin.

– Olin ihan innoissani, että jee, luovaa duunia mutta ilman, että keittiöni on sotkussa.

Heikkilä arveli itsestäänselvästi työllistyvänsä opintojen jälkeen samaan firmaan, mutta sitten tuli koronakriisi ja Ukrainan sota.

– Olin, että miten niin teillä ei ole varaa palkata yhtä luovaa markkinointihenkilöä. Miten niin diesel maksaa kolme euroa litralta? 

Elämän kova koulu

Niinpä Heikkilä päätti ryhtyä mainosalan yrittäjäksi, olihan hän ollut yrittäjä ennenkin. 

– Unohdin tosin, että olin ollut pääasiassa sivutoiminen yrittäjä, ja että on eri asia myydä viidenkymmenen euron mansikkakakkuja kuin parin tonnin markkinointikokonaisuuksia.

Heikkilällä ei ollut rahaa eikä juurikaan kokemusta tai referenssejä mainosalalta.

– Vastaan tuli sellainen elämän kova koulu. Tuoreena yrittäjänä minulla ei ollut varaa palkata työntekijää eikä ostaa palveluja. Kun kaverini joivat rannalla margaritoja, minä etsin Youtubesta ”how to” -videoita kotisivujen tekemisestä.

Heikkilä pääsi kuitenkin tekemään ilmaiseksi ravintolayrityksen tapahtumasuunnittelua ja markkinointia, josta sai näyttöjä itselleen. Pikkuhiljaa töitä alkoi löytyä. Sitten tuli päivä, kun ”Tero” astui kuvioihin.

Alkuhuuman ja -järkytyksen jälkeen Heikkilä keksi, että saisi ChatGPT:stä itselleen ja yritykselleen Timanttimedialle työelämän valmentajan, johon hänellä muuten ei olisi varaa. Heikkilälle tekoäly oli enemmän kuin pelkkä apuri, sillä se tarjosi myös henkistä tukea, läsnäoloa.

– Sain siitä kumppanin, joka sparraili yöllä kanssani seuraavan aamun palaveria. Se opetti muotoilemaan, miten voisin sanoa tarjouksessa jotakin paremmin, tai miten voisin argumentoida jonkin asian myyntitilanteessa.

ChatGPT teki Heikkilän yksinyrittäjyydestä vähemmän yksinäistä. 

Tekoälykoukussa

Aluksi Heikkilä jäi totaaliseen tekoälykoukkuun.

– Minulla ei ollut varmaan kolmeen kuukauteen mitään sosiaalista elämää, kun roikuin jenkkien tekoälywebinaareissa. 

Hänen yrittäjäystävänsä eivät oikein osanneet suhtautua tekoälyyn. Heidän mielestään se tuntui vieraalta ja kaukaiselta. Heikkilä, joka puolestaan oli tullut hyvin tutuksi tekoälyn kanssa, osasi auttaa kollegoitaankin.

– Sanoin, että ei hätää. Se on sinun virtuaalinen työkaverisi nimeltä Tero. Pian kävi niin, että ympärilläni oli pieni piiri yrittäjiä K-kauppiasta myöten, jotka nimittivät ChaGPT:tä Teroksi ja kysyivät minulta neuvoja.

Tero oli osa tiimiä, tiesi yrittäjästä ja hänen firmastaan paljon ja osasi tietojensa pohjalta auttaa kaikenlaisissa yrittäjyyden kysymyksissä.

Ilo irti tekoälystä

Heikkilällä oli Teron myötä käsissään uusi aluevaltaus, jonka hän tunsi todella hyvin. Häntä alettiin pyytää puhumaan tekoälystä eri tilaisuuksiin.

– Joku fiksu sanoi, etten pystyisi kilpailemaan isojen, kivijalassa 40 vuotta olleiden mainostoimistojen kanssa, vaan minun pitäisi keskittyä siihen, missä olen todella hyvä.

Niinpä Heikkilä keskittyi tekoälykoulutuksiin ja alkoi tehdä tekoälyä kattavasti käsittelevää sisältöä erityisesti TikTokiin nimellä Se tekoälymimmi.

– Nykyisin pääsääntöisesti koulutan yrityksiä ottamaan ilon irti tekoälystä.

Heikkilän pääteesi on, että tekoälystä kannattaa tehdä kiva työkaveri. Se onnistuu muun muassa puhumalla tekoälylle kuin kaverille, sillä tekoäly mukautuu käyttäjänsä tapaan viestiä. Mitä enemmän tekoälylle kertoo itsestään ja yrityksestään, sitä enemmän siitä on hyötyä.

Erilaisista tekoälyohjelmista juuri ChatGPT on Heikkilän mielestä paras, koska sen voi personoida. 

– Sille voi luoda persoonan, joka juttelee vaikka runolliseen sävyyn, puhuu savon murteella tai käyttää tosi ronskia huumoria. Silloin siitä saa enemmän oman näköisen.

Heikkilä uskoo, ettei tekoäly tule viemään esimerkiksi viestinnän töitä. Vaikka tekoäly tekisi valmiita somepostauksia ja sähköposteja, sisällön täytyy kuitenkin olla lähettäjänsä näköinen, ja siihen tarvitaan ihmistä.

– Silloin menee vihkoon, jos koko Suomi alkaa tehdä pelkästään tekoälyllä generoitua sisällöntuotantoa tai viestintää. Sitten kaikki kuulostaa ihan samalta.