Pirkkalassa on onnistuttu työllistämisessä – Maaliskuun alussa voimaan astuneen, paluun tehneen kuntakokeilun uskotaan lisäävän onnistumisia entisestään

Pirkkalan kunnan työllisyyspalveluiden päällikkönä työskentelevä Kimmo Kivinen on seurannut työkseen kuntansa työllisyyden kehittymistä viimeiset kahdeksan vuotta. Eikä hän passiivisesti mihinkään vierestä katsomiseen tyydy, vaan pääsääntöisenä missiona on ollut työllisyystilanteen petraaminen. 

Kunnan nykyisellä pääkallopaikalla keskustaraitin kupeessa Pirkanmaan Yrittäjä -lehden vastaanottava Kimmo Kivinen korostaa useampaankin otteeseen paria asiaa. Sitä, että hänen työnsä on joukkuepeliä ja että heidän toiminnallaan on kaksi kohderyhmää.

– Joukkueemme ja minä autamme kiinnostuneita työnantajia erityisesti yrityspuolella löytämään itselleen innokasta työvoimaa ja toisaalta työnhakijoita löytämään tarjolla olevia työpaikkoja, mies selkeyttää. Kivinen on saanut pitkälti kehittää oman toimenkuvansa sisältöä, sillä hän on myös toimen ensimmäinen haltija.

Korona pumpsautti hetkeksi luvut kaakkoon

Pirkkalan kunnan virallinen työttömyysprosentti oli vuodenvaihteessa 10,3 prosenttia, mikä tarkoitti nuppilukuna 985 työtöntä työnhakijaa. Se on selvästi alle koko maan 13,6 prosentin keskiarvon ja jo sellainen, jota monessa kunnassa voidaan katsoa kateudella. Jos esimerkiksi Tampereella saataisiin aikaan yhtä alhainen työttömyysluku, tarkoittaisi se välittömästi useiden tuhansien ihmisten työllistymistä. Korona on luonnollisesti vaikuttanut lukuun voimakkaasti.

Viime keväänä, epidemian alkaessa vailla töitä olevien määrä kävi Pirkkalassa jopa yli 13 prosentissa, joskaan pitkään sellaisena tilanne ei jatkunut. Ripeän työttömyyden nousun saivat aikaan mm. lomautukset, joihin Pirkkalassa turvauduttiin jopa yllättävän hanakasti.

– Pirkkala oli itse asiassa koko maakunnan ykkösenä siinä, kuinka paljon meillä oli viime keväänä lomautettuja suhteessa kunnan työvoimaan. Se oli itsellenikin yllätys, Kivinen huomauttaa. Pirkkalan osalta asiaa selittää kunnan elinkeinorakenne, joka on pk-yritysvoittoinen. Tilapäiset lomautukset taas olivat pk-yritysten käyttämä keino kevään epävarmuudessa.

Pienuuden ekonomia

Työllisyyspalveluiden päällikkö on vakuuttunut Pirkkala-vuosiensa aikana siitä, että heidän kuntansa on kokonsa puolesta työllistämisen kannalta oikein hyvä, liki optimaalinen.

– Olemme siinä mielessä sopivan kokoinen, että pystymme toimimaan hyvin kevyellä hallinnolla ja keskittymään täten konkreettiseen tekemiseen paperinpyörittelyn sijaan, Kivinen kehuu ja käyttää termiä pienuuden ekonomia, jota hän tykkää viljellä muutenkin.

– Pirkkalassa se on mahdollistanut sen, että työllisyysasioiden hoitaminen on kasvollista työtä, mikä on sekä työnantajien että -hakijoidenkin etu. Yrittäjät ovat antaneet mukavaa palautetta tästä meidän Adidas-työstämme eli siitä, että olemme käyneet toistuvasti tutustumassa yrityksiin paikan päällä.

Työllisyyspolku vakuutti päättäjät

Työttömyys on ollut Suomen ykkösongelmia oikeastaan 90-luvun lamasta tähän päivään, mikä puhuu vahvasti sen puolesta, että aivan optimaalista julkinen palvelutarjonta ei sen osalta ole ollut. Kivinen on kritiikissään suora.

– Julkisten työvoimapalveluiden organisoinnista johtuen palvelut ja niiden toiminta on ollut sekä työnantajien että työnhakijoiden kannalta paitsi sekavaa myös aivan liian jäykkää, hän taustoittaa. Pirkkalassa jumeja alettiin tietoisesti venytellä parempaan kuntoon 2013.

Kivinen kiittelee edelleen tuolloista kunnanhallitusta päätöksestä, jonka mukaan hän sai alkaa toteuttaa esittelemäänsä ideaa tulevaisuuden työllistämisestä. Se tarkoitti käytännössä sitä, että käytössä aikaisemmin ollut palvelumalli räjäytettiin täysin auki ja muotoiltiin uuteen uskoon. Tältä pohjalta syntynyt työllisyyspolku oli tuolloin ajatuksena upouusi, mutta löysi kannatusta.

– Aiheesta käytiin rikas keskustelu, jonka seurauksena tätä työllistämistä on sitten suunnitelmallisesti ja eri toimijoiden kannalta rakennettu eteenpäin ja lähdetty toteuttamaan.

Nimi omista kokemuksista

Eikä tuki ole sittemmin ainakaan vähentynyt.

– Sekä eletty elämä että empiiriset tutkimukset kertovat meidän onnistuneen sen verran hyvin, että tällä hetkellä ei Pirkkalasta oikein löydy tahoa, joka kyseenalaistaisi toimintamme hyödyt. Työnantajien mielestä muotoilu on onnistunut, ja osa vapaasta työvoimastakin sen on hoksannut, mies kertoo. Pirkkalassa työllistämistoiminnalle on annettu nimikin. Siitä puhutaan Vänkäri-palveluna. Nimi on Kivisen luoma.

– Nimen kehittelyyn ammensin ajatusta omasta nuoruudestani, kun sain olla nyt jo edesmenneen isäni kautta töissä mahtavan rikkaassa talonrakennustyömaaympäristössä vänkärinä – siis sellaisena apumiehenä, hän selkeyttää.

JALKATYÖ ON näytellyt oleellista osaa Kimmo Kivisen työssä. Se on myös yksi Pirkkalan työllistämisen menetyksen avaimista.

Nämä asiat muutettiin

Mutta mitä sitten muutettiin entiseen verrattuna? Kivinen korostaa, että rakettitieteestä ei ollut kyse.

– Pikemminkin idea oli simppelisti se, että katse käännettiin sinne, mistä ne potentiaaliset työpaikat löytyvät, eli yrityksiin. Aloimme haravoida systemaattisesti läpi yrityskenttäämme ja tiedustella aktiivisesti tarpeita, joita sitten myös löydettiin, hän kertoo.

Oleellista kaikessa oli se, että työllistämisammattilaiset todella tutustuivat yritykseen, sen henkilöstöön ja työympäristöön, jotta heille muodostui oikeampi kuva yrityksen todellisista tarpeista. Ja kun syvemmälle tutustumisessa mentiin myös työnhakijoiden parissa, lonkalta ampumisen sijaan tämä tarkoitti ampumista vasta tähtäyksen jälkeen.

– Emme siis lähetä tuosta vain työttömiä yrityksiin, joissa sattuu olemaan auki paikka, vaan katsomme, että tarpeet ovat yhtenäiset. Menemme sinne rinta rinnan ja teemme koko prosessin kaikille turvalliseksi ja joustavaksi.

Reilu peli

Vänkärissä molemmilla osapuolilla on aikaa katsoa, miten hommat lähtevät luistamaan.

– Palkkauspäätöstä ei tarvitse tehdä sokkona. Tässä olemme mielestäni parhain päin pyrkineet yhdistämään ja modifioimaan julkisen työllisyyshoidon välineitä, hän aloittaa. Työttömän työnhakijan kannalta merkittävää on se, että Vänkäri-jakson aikana työttömän taloudellinen tilanne ei oleellisesti heikkene.

– Lähtötilanne on varsin usein se, että työtön työnhakija saa työttömyyskorvausta. Se on asiana hyvä, mutta valitettavasti siinä piilee myös selvä kannustinloukku, joskus kun työtehtävän vastaanottaminen tarkoittaa jo saatavan korvauksen loppumista, Kivinen kertoo.

Hänen mukaansa Vänkäri-palvelun kautta työntekijät ovat olleet yrityksissä keskimäärin puolen vuoden kokeilujakson, josta puolelta ajalta heille maksetaan täysi työttömyyskorvaus sekä yhdeksän euron veroton kulukorvaus per työpäivä. Loppupuolella jaksoa työntekijälle maksetaankin jo normaalia palkkaa korvausten sijaan.

– Ei tässä välttämättä päästä ihan heti omaa toivetta vastaavaan ansiotasoon, mutta tiedossa on siis taattu perustulo sekä useamman kuukauden kestävä turvallinen näyttöpaikka yritykseen, jolla on oikea tarve työllistää.

Jatko arvioidaan kolmen kuukauden jälkeen

Käytännössä alun työkokeilu kestää noin kolme kuukautta, jonka jälkeen siitä tehdä yhteisarviointi. Se tehdään Kimmo Kivistä lainaten ”kolmikannassa”.

– Eli siis mukana ovat yritys, työllistetty sekä joku meiltä täältä työllisyyspalveluista. Me arvioimme yhdessä, miten jakso on mennyt, ja mitkä edellytykset siinä olisi jatkolle, Kivinen aloittaa. Vielä tässäkin vaiheessa kynnystä voidaan madaltaa ja ottaa käyttöön niin sanottu palkkatuen edelleen sijoittaminen. Se puolestaan tarkoittaa, että yrityksessä kokeilussa ollut työntekijä palkataan ensin työsuhteeseen Pirkkalan kuntaan, joka puolestaan sijoittaa hänet sitten kunnasta työpaikkaan. Kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen.

– Yritys ja työkokeilija saavat jatkaa opettamista ja tutustumista, mutta niin, että palkansaajalla alkaa jo juosta aivan oikea palkka. Kunta on työnantajana vastuussa myös muista työnantajan velvoitteista, kuten vakuutuksesta ja työterveyshuollosta, Kivinen kertoo. Läheskään aina näin pitkää arviointiaikaa ei tarvita.

– Joskus yritys varmistuu jo muutamassa kuukaudessa, että tässä on heidän tekijänsä, ja itse asiassa tämä on ollut varsin yleistä. Yrityksen vastuulla on opastaa ja perehdyttää uusi tulija työtehtäviin.

Ja yritys siis vastaa aina työnjohdosta sekä työturvallisuudesta.

Tulkkiakin on tarvittu

Kivisen kahdeksan vuoden aikana ei ole ilmaantunut yhtäkään yritystä, joka olisi pyrkinyt käyttämään ilmaisia palveluita jotenkin hyödykseen, ilman tarkoitustakaan missään vaiheessa itse palkkaamiseen.

– Mielestäni Vänkärin elinvoima ja mahti piilee juuri siinä, että olemme pystyneet tässä muotoilussa murtamaan sen avoimen rekrytoinnin kynnyksen. Yrityksellä ei ole riskiä palkata heti outoa tyyppiä, vaan hakijaan saadaan tutustua rauhassa, Kivinen kertoo. Hän huomauttaa, että malli on myös työnhakijan etu ja suosii esimerkiksi niitä hakijoita, joiden CV ei välttämättä ole se kaikista vahvin.

– Tämän tutustumisjakson aikana yritys pystyy hokaamaan, että tämähän on meisselimies, hän hymyilee. Kivisen mukaan kiitosta työllisyyspalvelut ovat saaneet myös omasta roolistaan byrokratiatulkkeina.

– Olemme haastaneet itsemme niin, että byrokratia jää meidän vaivaksemme, ja me olemme yrittäjälle sekä työnhakijalle rinnalla kulkija. Se on varsin luonnollinen rooli meille, koska yksi koko palvelun olemassaolon syistä on juuri sekavuuden ja jäykkyyden poistaminen.