Pk-yritysbarometri: E-P:n suhdannenäkymä säilyi plussalla, henkilöstömäärien uskotaan kasvavan

Pk-yritykset lähtivät kuluvaan vuoteen poikkeuksellisessa tilanteessa, kun pandemia alkoi kiihtyä uudelleen. Tilanne heijastuu pienten ja keskisuurten yritysten arvioihin lähiajan suhdannekehityksestä.

Odotukset ovat laskeneet eri puolilla Suomea. Etelä-Pohjanmaan suhdannekehitystä kuvaava saldoluku pysyi niukasti plussan puolella. 82 % vastanneista pk-yrityksistä näki kuitenkin suhdanteiden pysyvän ennallaan tai jopa parantuvan viime syksyn barometriin verrattuna.

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Heikki Risikko sanoo, että yrityksissä tarvittaisiin nyt vakaampaa ja helpommin ennakoitavissa olevaa toimintaympäristöä. Hän kaipaa eri viranomaisilta nykyistä parempaa päätösten yhteensovittamista ja vaikuttavuusarviointia.

– Koronaan liittyvät rajoitukset ovat kiistatta olleet sekava ja huonosti koordinoitu kokonaisuus. Myös rajoitusten muutokset ovat olleet äkkinäisiä ja tiedotus ontuvaa. Tämä on aiheuttanut epävarmuutta ja ärtymystä. Se taas heikentää luonnollisesti uskoa huomiseen, Risikko sanoo.

Myös arviot liikevaihdon ja kannattavuuden osalta heikkenivät ja kannattavuuden saldoluku on jo kahden vuoden ajan ollut miinuksella.

Kasvuhakuisuuden vähäisyys on ongelma Etelä-Pohjanmaalla ja koko Suomessa

Kasvuhakuisuuden kuvaaja on kevään barometrin masentavinta antia, mutta ei mikään yllätys. Kyseinen käyrä on mennyt väärään suuntaan jo vuosikaudet koko Suomessa, mutta varsinkin Etelä-Pohjanmaalla.

– Tähän on viimeinkin pakko puuttua. Jotta suunta voidaan kääntää, tarvitaan todella tuntuvia rakenteellisia parannuksia yrittäjyyden kannustavuuteen, kannattavuuteen ja byrokratian vähentämiseen. Valtiovalta on avainasemassa, ilman sen päätöksiä tämä asia ei korjaannu, Risikko sanoo.

Investointien arvon ja innovaatioiden sekä tuotannon ja tuotteiden kehittämisen arviot eivät edelleenkään ole hyviä, mutta viime syksystä luvut ovat liikkuneet parempaan suuntaan. Innovaatioiden ja kehityksen saldoluku pomppasi peräti kahdeksan pykälää päätyi reilusti plussan puolelle.

– Tässä kohtaa sentään suunta on oikea. Naapurimaakunnissa luvut huononivat, meillä mentiin onneksi parempaan suuntaan.

Barometrin parasta antia on se, että odotukset henkilöstön määrän kehityksestä ovat pysyneet positiivisina ja jopa parantuneet.

– Tämä on hyvä tulos, varsinkin kun ottaa huomioon barometrin tiedonkeruuajan eli joulu- ja tammikuun monet epävarmuustekijät. Toisaalta taas työvoiman saatavuus on heikentynyt. Peräti 60 % vastaajista sanoo, että työvoiman saatavuus on joko merkittävä kasvun este tai rajoittaa kasvua ainakin jonkin verran, Risikko kertoo.

Rahoituksen saatavuus kiristyi lievästi, mutta säilyi hyvänä

Pk-yritysten tarve hankkia ulkopuolista rahoitusta on vähentynyt pandemian ajan huipusta. Rahoituksen saatavuus on pysynyt edelleen hyvänä, vaikka lievää kiristymistä on ollut havaittavissa pandemian jatkuessa. Myös rahoituksen ottoaikomukset seuraavan vuoden aikana ovat hieman laskeneet. Yritysten pahimmista maksuvaikeuksista on selvitty.

– Pandemian jälkeiset kasvun mahdollisuudet näyttäisivät kuitenkin olevan vielä sumun peitossa. Riskinä on myös inflaatio-odotusten kasvu, josta seurauksena voi olla kannattavuuden ja kilpailuedellytysten heikkeneminen, toteaa aluepäällikkö Kari Hytönen Finnverasta.

Investoinnit, tuottavuuskehityksen keskeinen moottori, on käynyt vajaateholla finanssikriisistä lähtien. Seuraavan vuoden aikana näyttäisivät kone-, laite- ja rakennusinvestoinnit viriävän ja yritykset tarvitsevat pääomia myös kasvuun. Erityisesti kasvuhakuisten yritysten rahoituksesta on pidettävä huolta.

– Finnveran rahoituksen ja takausten rooli korostuu kasvuhakuisissa yrityksissä pk-yritysbarometrin vastausten mukaan. Olemme tähän varautuneet rahoituspolitiikassamme ja toivomme, että maakunnan yritykset hyödyntävät täysmääräisesti mahdollisuutemme, Hytönen kannustaa alueen yrityksiä.

Osaavan työvoiman saatavuus on edelleen kriittinen tekijä

Yritykset ovat edelleen rekrytoimassa uutta työvoimaa, mutta työvoiman tarpeen kasvu on kuitenkin maltillisempaa. Osaavan työvoiman saatavuus on edelleen kriittinen tekijä yritysten kasvun mahdollistamisessa.

– Työnantajat ovat aktiivisesti olleet rakentamassa TE-hallinnon kanssa useita erilaisia yhteishankintakoulutuksia, etenkin RekryKoulutuksia, jotka ovatkin olleet erittäin vaikuttavia palveluja sekä työnantajien että opiskelijoiden näkökulmasta tarkastellen. Kiinnostus kansainväliseen rekrytointiin on kasvanut kahden viimeisen kvartaalin aikana, toteaa kehittämispäällikkö Marjut Leppänen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Pk-yritysten kasvuhalukkuus pysyttelee Etelä-Pohjanmaalla muuta maata alhaisempana, joskin nousua viime vuosien tapaan syksyisiin arvioihin. Kyselyssä kysyttiin yrityksiltä ilmastotoimien vaikutusta yritystoimintaan ja yritysten aktiivisuutta tällä saralla. Vastausten mukaan ilmastotoimet eivät näyttele vielä kovin suurta osaa yritysten strategiassa ja toiminnassa.

– Yrityspalvelukeskus aktivoi ja kannustaa yrityksiä kehittämiseen, uudistumiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä tarjoaa näihin asiantuntijapalveluita ja rahoitusta. Yhtenä tärkeänä painopisteenä rahoituksissa onkin ilmastopäästöjen vähentäminen ja uuden liiketoiminnan synnyttäminen sen edistämiseksi. Tänä vuonna yritysrahoitusta onkin lähes 10M€ Etelä-Pohjanmaan yrityksille hyödynnettäväksi, jonka lisäksi JTF-rahoitus on tulossa syksyllä, kertoo yrityspalvelupäällikkö Johanna Olsson Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Lisätiedot:
Heikki Risikko                     050 3175 145
Kari Hytönen                      040 1833 013
Johanna Olsson                 029 502 7540
Marjut Leppänen                0295 027 585                    

Kaksi kertaa vuodessa julkaistava Pk-yritysbarometri kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Barometrin teettävät Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Juuri julkaistun kevään barometrin tuloksista päästään käsitykseen, millaisin odotuksin koko maan osalta 5201 pk-yrittäjää suhtautuu tulevaan. Etelä-Pohjanmaan alueella barometriin vastasi 326 yrittäjää. Tarkemmat tulokset julkaistaan Suomen Yrittäjät/Tutkimukset -sivulla https://www.yrittajat.fi/tutkimukset