Pk-yritysbarometri: kannattavuus ja kasvu haasteena

Pk-yritysten odotukset ovat parantuneet viime keväästä. Energiakriisin ja Ukrainan sodan vaikutusten tasaantuminen ovat palauttaneet odotukset lähelle vuoden takaista tasoaan, osoittaa pk-yritysbarometri. Odotukset pysyvät silti negatiivisina, Päijät-Hämeessä koko maata jonkin verran alhaisempina.

Talouden nykytilanteen epävarmuus vaikuttaa suoraan yrittäjien näkymiin lähiajan suhdannekehityksestä. Silti syksyn pk-yritysbarometrissa yritysten suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku palautui hieman keväästä, jolloin se oli voimakkaan negatiivinen. Päijät-Hämeessä suhdanneodotusten saldoluku nousi keväästä 9 yksikköä ja on nyt -12, mikä on silti jonkin verran matalampi kuin koko maan luku -6, jossa nousua tuli 12 yksikköä. Investointien arvoa päijäthämäläiset vastaajat arvioivat luvulla -23, mikä on yhden yksikön matalampi kuin keväällä.

– Meidän tulokset mukailevat aika pitkälle maan tasoa, nyt on kriittistä varmistaa yritysten kasvua ja kehitystä tukevat toimet alueella. Esimeriksi TE24 uudistus tulee hoitaa yritysten elinkeinopalvelut keskiössä ilman ylimääräistä uutta hallintotaakkaa. TKI-toimissa on alueellamme valtava potentiaali ja tähän olemme järjestössä jo panostaneet, kommentoi Päijät-Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Heta Vihervirta-Vuontelo.

Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä Pk-yritysbarometrista. Barometriin vastasi 4573 pk-yritystä, Päijät-Hämeessä vastaajia oli 156. Vastausaika oli kesäkuun 2023 puolivälistä heinäkuun 2023 puoliväliin.

Kannattavuus kaikkien haasteena

Liikevaihdon kehitys sai Päijät-Hämeessä vielä negatiivisen saldoluvun -2, nousua keväästä yksi yksikkö. Koko maassa nousua oli kahdeksan yksikköä, saldolukuun 9. Kannattavuus-odotukset ovat negatiiviset koko maassa kaikenkokoisissa pk-yrityksissä, Päijät-Hämeessä ne saivat arvon -16.

– Nyt on kynsin ja hampain haluttu pitää kiinni niistä töistä mitä on. Myydään enemmän halvemmalla, saadaan liikevaihtoa, mutta ei katetta kannattavuuden nostamiseksi, kommentoi lahtelainen yrittäjä Saida Blomberg, Saidan Verhoomo & Vintage Ky:stä.
– Meidän alalla toiminta on myös kovin vaihtelevaa. Tämä vuosi on mennyt hyvin muutaman ison asiakkaan vuoksi. Vuosittaiset vaihtelut voivat olla kiinni yksittäisistä isoista sopimuksista tai kaupoista, toteaa Blomberg.

Työllisyysodotukset ja investointihalut kulkevat käsi kädessä

Koko maassa vain 14 prosenttia pk-yrityksistä aikoo lisätä henkilökunnan määrää seuraavan vuoden aikana, 12 prosenttia odottaa henkilöstömäärän vähentyvän. Suuri enemmistö, 74 prosenttia, aikoo silti säilyttää nykyisen henkilöstömääränsä. Päijät-Hämeessä arvio henkilökunnan määrästä vuoden päästä sai saldoluvun -7, mikä on viisi yksikköä heikompi kuin keväällä ja selvästi matalampi kuin koko maan luku 1.
Verhoomoyrittäjä Saida Blomberg näkee kuitenkin toimialansa luonteessa myönteistä potentiaalia:

– Uskon että meidän yrityksessämme tilanne on vuoden päästä sama tai parempi työllisyysnäkymien suhteen. Toimimme kiertotalouden ytimessä ja sille on yhä enemmän kysyntää tulevaisuudessa.
Yritysten henkilöstön määrän muutokset ovat myös yhteydessä investointihalukkuuteen: osaajien saatavuus on edellytys investoinneille. Toisaalta investointihalukkuus on myös yksi henkilöstömäärän kasvattamisen taustasyistä. Barometrin mukaan kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit lisääntyvät.

– Tämä vuosi on selkeästi näyttänyt uudisrakentamisen hiljenemisen. Osa aloittavista kohteista on siirtynyt 1-3kk eteenpäin osittain varovaisuuden ja osittain rahoittajien tarkemman tarkastelun vuoksi. Myös luottotappioriski on mielestäni kohonnut, mikä tietysti pitää vähän varpaillaan yrittäjiä. Toivotaan, että julkinen sektori aloittaisi työmaita, vaikka sielläkin on talous tiukoilla, toteaa louhinta- ja piharakennusalalla toimiva Päijät-Hämeen Yrittäjien puheenjohtaja Juha Tähkänen.

Kasvuhakuisuuden lasku huolena

Tiukka pankkitoiminnan sääntely ja yritysten heikentynyt luottokelpoisuus näkyvät pk-yritysten ulkoisen rahoituksen käytössä. Päijät-Hämeen pk-yrityksistä 17 % aikoo hakea ulkoista rahoitusta, nousua keväästä muutaman prosenttiyksikön. Rahoitusta haetaan ensisijaisesti suhdannetilanteesta johtuviin käyttöpääomatarpeisiin.

– Kokonaisuutena rahoituksen saatavuus on Päijät-Hämeessä kohtuullisen hyvällä tasolla. Erityisen tärkeää on huolehtia rahoituksen saatavuudesta yritysten kasvuun ja tuottavuuden parantamiseen tähtääviin investointeihin sekä hankkeisiin, jotka vastaavat meneillään oleviin isoihin muutoksiin, kuten vihreään siirtymään sekä liiketoiminnan digitalisoitumiseen. Tässä olemme valmiita toimimaan monipuolisesti takauksin ja lainoin, sanoo Finnveran aluejohtaja Juha Ketola.

Huolestuttavaa Päijät-Hämeessä on pitkään kestäneen pk-yritysten kasvuhakuisuuden laskun jatkuminen. Vain 33 % vastanneista pyrkii kasvamaan voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan. Pidemmän tarkastelujakson aikana kasvuhakuisten yritysten määrä on lähes puolittunut.

– Kasvua tavoittelevat yritykset panostavat enemmän investointeihin, joten toivottavasti kasvuhalukkuuden lasku pysähtyisi ja kääntyisi kasvuun. Kasvuyritykset toimivat lisäksi kasvun moottoreina ja kirittäjinä muille yrityksille. Siksi kasvuhalukkuudella on selvä yhteys investointihalukkuuteen, Ketola sanoo.

Tutustu syksyn 2023 Pk-yritysbarometriin tästä

Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Heta Vihervirta-Vuontelo, Päijät-Hämeen Yrittäjät, p. 0400 854 995
Puheenjohtaja Juha Tähkänen, Päijät-Hämeen Yrittäjät, p. 0400 938 151
Aluejohtaja Juha Ketola, Finnvera Oyj Sisä-Suomi, p. 040 582 9280
Yrittäjä Saida Blomberg, Saidan Verhoomo & Vintage Ky, p. 0504777783