13.2.2017 klo 10:00
Uutinen

Pk-yritysbarometri: Kannattavuus normalisoituu mutta investoimaan ei riehaannuta – Etelä-Karjalassa näkymät aavistuksen syksyä paremmat

Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat positiiviset, mutta kasvu jää hitaaksi. Myös Etelä-Karjalan alueella suhdannenäkymät ovat hieman parempia syksyyn 2016 verrattuna. – Kasvun vauhdittamiseksi tarvitaan määrätietoisia rakenteellisia uudistuksia Suomen talouteen, pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Suomen pienistä ja keskisuurista yrityksistä 44 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevat seuraavien 12 kuukauden aikana. Yhdeksän prosenttia pelkää niiden heikkenevän. Suhdannenäkymien saldoluku nousi kolmella yksiköllä, kertoo tänään julkaistu Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön tilaama Pk-yritysbarometri. Taloustutkimuksen tekemään barometriin saatiin vastaus 4800 yrityksestä.

Pk-yritysten kannattavuusodotukset ovat kohonneet samaan aikaan, kun talouskasvu on vähitellen kiihtynyt. Saldoluku nousi syksystä kaksi yksikköä ja on nyt 25. Odotukset kannattavuudesta alkavat normalisoitua ja lähestyä hyvien taloudellisten olojen tasoa.

Pk-yritysten arviot investointien lähiajan kehityksestä ovat hieman aiempaa positiivisemmat, mutta edelleen hyvin alhaiset. Investointien saldoluku nousi syksystä vain yhden yksikön, päätyen lukemaan neljä.

– Hieman yllättäen voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten investointiodotuksia peilaava saldoluku ei kohentunut suhteessa syksyn Pk-yritysbarometriin. Tämä saattaa kertoa kasvuodotusten laskemisesta. Lisäksi on huomattavaa, että näistä pk-yrityksistä hieman aiempaa useampi aikoo vähentää investointejaan, Mika Kuismanen sanoo.

Suhdanteet Etelä-Karjalassa maan tasoa alempana

– Mennyt vuosi on ollut positiivinen, sanoo Etelä-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Jami Holtari, mutta käyrät eivät ole nousseet yhtä paljon kuin Suomessa keskimäärin. Kokonaisuus toki näyttää edelleen hyvältä ja kehitystä on tapahtunut erityisesti yritysten vakavaraisuuden ja kapasiteetin käyttöasteen kohdalla. Myös työpaikkoja uskotaan syntyvän entistä paremmin.

– Edelleen on huomattavissa suuri ero Lappeenrannan ja Imatran seutukuntien välillä. Molempien kokonaisnäkymät ovat positiivisia, mutta Lappeenrannassa usko on joka tapauksessa kovaa tasoa. Imatran seudulla näkymät työllistämisen ja investointien suhteen ovat pakkasella, toteaa Holtari.

Vienti vetää vähän paremmin

Jo 23 prosentilla pk-yrityksistä on kansainvälistä liiketoimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa on noin 65 000 pientä ja keskisuurta yritystä, jotka vievät tavaroita tai palveluja tai harjoittavat muuten liiketoimintaa ulkomailla.

Voimakkaasti kasvuhaluiset yritykset erottuvat selkeästi joukosta, kun niistä yli 50 prosenttia hakee kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Kasvuhakuisten yritysten joukossa vastaava määrä on 27 prosenttia. Pk-yritysten kansainvälistymisen edistämisen voidaan näin ollen katsoa tukevan suoraan myös kasvua ja työllisyyttä.

– Perinteisesti vientiodotuksissa ja toteutuvan viennin määrässä muutokset ovat usein nopeita ja jyrkkiä. Tämän barometrin mukaan viennin määrän odotetaan kuitenkin nousevan seuraavan vuoden aikana vain maltillisesti, Kuismanen sanoo.

Etelä-Karjalassa joka seitsemännellä yrityksellä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Luku on pienentynyt Venäjän markkinoiden kehityksen myötä eikä tilanteen uskota paranevan kuluvan vuoden aikana.

Pk-yrityksiin syntyy uutta työtä

Taloudellisten olojen paraneminen ei näy välittömästi yhtä suurena muutoksena pk-yritysten henkilöstöodotuksissa, koska yritykset ovat sinnitelleet heikon taloustilanteen yli pitämällä kiinni henkilöstöstään. Työllistämisodotusten saldoluku nousi syksystä kolme yksikköä.

– Pk-yritysten lähiajan positiivisten suhdanneodotusten perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että yrityksiin alkaa syntyä uusia työpaikkoja, Kuismanen sanoo.

Suurin työllistämisen este on epävakaa taloudellinen tilanne ja huono kysyntä. Myös työn sivukulujen suuruus ja työvoiman heikko saatavuus estävät yrityksiä palkkaamasta lisää henkilökuntaa. Tämä ongelma korostuu erityisesti kasvuhaluisten yritysten kohdalla.

Lähes puolella yrityksistä osaavan työvoiman puute rajoittaa kasvua. Joka kymmenes yritys ilmoittaa osaavan työvoiman saatavuuden olevan yrityksen kasvun merkittävin este ja noin 40 prosentilla yrityksistä kyseinen tekijä rajoittaa jossain määrin kasvua.

Etelä-Karjalassa 20 prosenttia pk-yritysten edustajista arvioi henkilökunnan määrän olevan vuoden kuluttua tämän hetkistä suurempi ja 11 prosenttia arvioi henkilökunnan määrän olevan pienempi. Luvut ovat syksyn 2016 tasolla. Imatran työllistämisodotukset painavat koko maakunnan lukua reilusti alaspäin.

Kiinnostus yrityskauppoihin näkyy rahoitustarpeena

Valtakunnallisesti ja myös Etelä-Karjalassa joka viides pk-yritys näkee yrityskaupat mahdollisena kasvun kiihdyttäjänä. Toisaalta noin puolet vastanneista yrityksistä ei ole suunnitellut omistajavaihdoksen toteuttamista lainkaan.

– Koska valtakunnallisesti noin 40 prosenttia yrityksistä ilmoittaa luopuvansa yritystoiminnasta tulevien kymmenen vuoden aikana, haluamme olla vaikuttamassa siihen, että myyjät valmistautuvat myyntiin ajoissa ja että kasvuhakuisilla ostajilla kauppa ei jää rahoituksesta kiinni, tilannetta avaa Finnveran aluejohtaja Mirjam Sarkki.

Yrityskauppoihin tarvitaan ulkopuolista rahoitusta, sillä ostamisesta kiinnostuneista noin 80 prosenttia kertoi mahdollisen laajentumisen edellyttävän rahoitusta.

Rahoituksen saatavuus hyvällä tasolla

Etelä-Karjalassa 68 prosenttia yrityksistä oli saanut ulkopuolista rahoitusta pankeista, mikä vastaa valtakunnallista tasoa. Pk-yritykset aikovat hakea rahoitusta pääasiassa erilaisiin kone- ja laiteinvestointeihin. Toisaalta odotusten hienoisesta epävarmuudesta kertoo se, että rahoitusta käyttöpääomaksi aikoo hakea hieman aiempaa suurempi osa yrityksistä.

Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön Pk-yritysbarometri julkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Siinä kysytään pienten ja keskisuurten yritysten odotuksia tulevalle 12 kuukaudelle.

Lisätietoja:

Pk-yritysbarometri, kevät 2017: https://www.yrittajat.fi/pk-yritysbarometri-12017-549090

pääekonomisti Mika Kuismanen, Suomen Yrittäjät, p. 050 356 0705, mika.kuismanen@yrittajat.fi

ekonomisti Petri Malinen, Suomen Yrittäjät, p. 0504345952

toimitusjohtaja Jami Holtari, Etelä-Karjalan Yrittäjät, p. 0400 551 435, jami.holtari@yrittajat.fi

aluejohtaja Mirjam Sarkki, Finnvera Oyj, Kaakkois-Suomen alue, p. 050 339 0957, mirjam.sarkki@finnvera.fi