Pk-yritysbarometri: Keski-Suomen pk-yritykset kirivät kasvuun

Yleinen suhdannenäkymä Keski-Suomen pk-yrityksissä on parantunut selkeästi vuoden takaisesta ja viime keväästä. Vaikka lähiajan kehitys ei viittaa vielä merkittävään noususuhdanteeseen, näkymät ovat lievästi positiiviset ja antavat aihetta odottaa kasvun käynnistymistä. Liikevaihdot kasvavat maan keskivertoa kovemmin, ja myös TKI-työtä tehdään Keski-Suomen pk-yrityksissä.

Keski-Suomessa pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat parantuneet vuoden takaisesta ja viime keväästä. Saldoluku* oli vuosi sitten -4, keväällä se notkahti tasolle -6, kun tämän syksyn arvio on +1. Jäämme yleisissä suhdanneodotuksissa hiukan maan keskiarvosta +3, mutta liikevaihto-odotusten saldoluku on Keski-Suomessa +17 koko maan saldoluvun ollessa +14. Keskisuomalaisyritysten liikevaihto-odotukset ovatkin parantuneet roimasti, 12 yksiköllä, viime keväästä.

Seuduittain katsottuna Jyväskylän seudulla näkymä on kirkastunut, mutta eteläisen ja pohjoisen Keski-Suomen pk-yritysten suhdannenäkymät ovat vaisut. Yleisten suhdannenäkymien saldoluku Jyväskylän seudulla on +10, eteläisessä Keski-Suomessa -13 ja pohjoisessa -18. Liikevaihdon kehityksen saldoluku on Jyväskylän seudulla +24, eteläisessä Keski-Suomessa heikosta yleisestä näkymästä huolimatta +16 ja pohjoisessa -2. Sekä eteläisen Keski-Suomen että Jyväskylän seudun yritysten odotukset omasta kasvustaan ovat muuta maata korkeammalla tasolla.

Henkilökunnan määrän odotusten saldoluku on Keski-Suomessa +2, koko maassa +3. Jyväskylän seudulla +5, eteläisessä Keski-Suomessa +2 ja pohjoisessa -8.

Pk-yritysbarometrin käyrät näyttävät meillä ylöspäin, kevään notkahduksesta on päästy parempiin näkymiin kovalla tekemisellä yrityksissä. Panostukset puolustusteollisuuteen myös näkyvät erityisesti Jyväskylän seudun odotuksissa. Kaikki esteet yritysten vastuullisen kasvun tieltä kannattaa nyt raivata joka tasolla. Pohjoinen Keski-Suomi tarvitsee erityistä huomiota, jotta se pääsee nousuun mukaan. – Toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski, Keski-Suomen Yrittäjät

TKI-työtä tehdään lähes kolmasosassa Keski-Suomen pk-yrityksiä, koko maassa neljäsosassa. Eteläisessä Keski-Suomessa jopa 40 prosenttia pk-yrityksistä on ryhtynyt tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön. Kehittämiseen käytetään sekä oman henkilöstön resurssia että ostopalveluita. Enemmistö TKI-toimintaan ryhtyneistä on hakenut siihen jotakin julkista rahoitusta, ja hakuprosessit ovat myös onnistuneet.

Ilahduttavaa, että näinkin moni yrityksistämme on löytänyt tutkimisen, kehittämisen sekä innovoinnin. Kun kerran lähtee TKI-työhön, niin hyvin suurella todennäköisyydellä siitä ei enää luovuta, vaan jatketaan aina vaativampiin projekteihin. On tärkeää kannustaa pieniä yrityksiä ottamaan ensimmäisiä askeleita ja löytämään yhteistyökumppaneiksi toisia yrityksiä sekä tutkimus- ja oppilaitoksia. Tähän pitää löytyä myös rahoitusta. – Sanna-Mari Jyräkoski

Talouden kasvunäkymät vahvistumassa – yrityksille suotuisa hetki investoinneille

Suomen taloudessa on nähtävissä orastavia kasvun merkkejä. Vaikka lähiajan kehitys ei viittaa vielä merkittävään noususuhdanteeseen, näkymät ovat lievästi positiiviset ja antavat aihetta odottaa kasvun käynnistymistä jo lähitulevaisuudessa. Myös muut ajankohtaiset talousindikaattorit tukevat tätä arviota.

Yritysten investointien kannalta oikea hetki toimia oli jo eilen – mutta vielä on erinomainen aika lähteä mukaan. Kasvua voidaan rakentaa nyt, kun talouden olosuhteet alkavat jälleen tukea kehitystä. – Finnveran aluepäällikkö Markus Raaska

Pk-yritysbarometrin mukaan yritysten taseet ovat viime vuosina vahvistuneet. Monet pk-yritykset ovat kasvattaneet puskureitansa ja toimivat nykyisin jopa velattomina. Tämä tarjoaa vakaan perustan uusille investoinneille ja strategisille kasvupanostuksille.

Lisäksi yritysten kasvuhakuisuus on palautunut samalle tasolle, jossa se oli ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa. Tämä kertoo sekä yritysten luottamuksen vahvistumisesta että valmiudesta hyödyntää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kasvuhakuisia yrityksiä on 40 prosenttia vastaajista.

Vientiyritysten määrä on hieman kasvanut Keski-Suomessa ja 25 prosenttia vastaajista tekee vientiä jollain tasolla. Pohjoismaat ja EU-maat ovat alueen suurimmat vientikohteet.

Huomionarvoista on, että 90 prosenttia ei ole käyttänyt mitään kansainvälistymiseen liittyviä palveluja. Finnveran luku on kuitenkin noussut kolmesta viiteen prosenttiin. Tähän Finnvera haluaa yhdessä muiden Team Finland -toimijoiden kanssa panostaa ja auttaa yrityksiä kansainvälistymisessä ja vientikauppojen mahdollistamisessa. Koko maassa luku on 93 prosenttia. – Markus Raaska

Fyysisen kasvun oheen lisäpanostuksia

Pk-yritysbarometrin vastauksissa erottuu selkeästi tärkein ulkopuolisen rahoituksen käyttökohde, joka on investoinnit koneisiin ja laitteisiin sekä tuotantotiloihin. Myös tärkeimmissä kehittämiskohteissa on myynti ja markkinointi ollut pitkään kolmen kärjessä.

Pelkkä fyysinen kasvu ei aina välttämättä riitä varmistamaan yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä. Lisäpanostaminen mm. tuotekehitykseen ja innovaatioihin voisi tuoda mukanaan uusia strategisia kilpailuetuja toimialasta riippuen. Globaalit markkinat ovat olleet viime aikoina vaikeasti ennustettavat mm. tullitariffien muodossa. Kansainvälistymispalveluita käyttäneiden vähäinen osuus kertonee paljon tilanteen haasteellisuudesta. – Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoitusyksikön päällikkö Jaakko Ryymin

Toimintaympäristön haasteellisesta tilanteesta huolimatta ELY-eskuksen kehittämisrahoituksen kysyntä on pysynyt hyvällä tasolla. Panostukset uusiin tuotteisiin ja innovaatioihin voivat avata ovia uusille markkinoille ja asiakassegmenteille, myös kansainvälisesti. Yrityksen toimintaan kokonaisvaltaisesti vaikuttavat ympäristö- ja kestävyysvaatimukset, ja niiden haltuunotto parantaa merkittävästi kilpailukykyä.

ELY-keskuksen keittämisrahoituksessa on käynnissä vuoden 2025 viimeinen hakujakso, joka päättyy tänä vuonna poikkeuksellisesti jo 15.11. tietojärjestelmämuutoksista johtuen. Vuoden 2026 alusta käynnistyvät uudet Elinvoimakeskukset sekä alkuvuodesta haettavaksi myös uudet rahoitushaut. – Jaakko Ryymin.

Lisätiedot:

• Sanna-Mari Jyräkoski, toimitusjohtaja, Keski-Suomen Yrittäjät, sanna-mari.jyrakoski@yrittajat.fi, p. 050 563 7780
• Markus Raaska, aluepäällikkö, Itä-Suomi/Jyväskylä, Finnvera Oyj, markus.raaska@finnvera.fi, p. 044 033 4132
• Jaakko Ryymin, rahoitusyksikön päällikkö, Keski-Suomen ELY-keskus, jaakko.ryymin@ely-keskus.fi, p. 0295 024 594

* Saldoluku kuvaa barometrissa aina tietyn kysymyksen kohdalla erotusta, joka on laskettu positiivisten ja negatiivisten vastauksien prosenttiluvuista.

Pk-yritysbarometrin toteuttavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Barometri kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Se julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Raportit löytyvät täältä.