Pk-yritysbarometri Keski-Suomi: rajua heikennystä suhdanneodotuksissa

Yleisiä suhdanneodotuksia vuosi eteenpäin kuvaava saldoluku on -10, kun se viime keväänä oli +9. Keski-Suomen alueella suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on -15, kun lukema keväällä oli +5. Seuduittain suhdanneodotuksissa on vaihtelua: Eteläisen Keski-Suomen saldoluku on -27, Jyväskylän seudulla -16 ja Pohjoisessa Keski-Suomessa -5.

Liikevaihdon kehityksen suhteen saldoluku Keski-Suomessa on pudonnut tasolle -7 kevään tilanteesta +24, ja se on Keski-Suomessa viisi yksikköä matalampi kuin maan keskimääräinen luku -2. Pohjoisessa Keski-Suomessa liikevaihdon kasvuodotukset ovat poikkeuksellisesti kohonneet kevään tasosta +4 tasolle +7. Eteläisessä Keski-Suomessa on pudottu tasolta +14 tasolle -16. Jyväskylän seudun liikevaihdon kasvuodotuksissa on roima pudotus tasolta +36 tasolle -11.

– Pohjoisen Keski-Suomen positiiviset liikevaihdon kasvuodotukset ovat erittäin hyvä uutinen ja valopilkku. Muutoin lukemat ovat karuja, ja ne täytyy ottaa tosissaan. Pk-yritystemme tulevasta vuodesta on tulossa erittäin hankala. Yksityisen sektorin toimintaedellytysten parantamisen pitää nyt olla päätöksenteon ytimessä läpileikkaavasti, kommentoi Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski.

Työ- ja edustusvaatteiden sekä liikelahjojen parissa toimivan Suomen Brodeerauksen toimitusjohtaja Janne Perälä kannustaa yrittäjiä positiiviseen ajatteluun:

– Näkisin, että nyt on kaikkein tärkeintä se, että ei jäädä tuleen makaamaan. Yritetään löytää edes pieniä positiivisia ajatuksia, joista rakentaa tulevaa. Vaikka tämä hetki tuntuukin nyt monella raskaalta ja pahalta, kannattaa katsoa oman yrityksen historiaa, jos on ennenkin pärjätty, kyllä tästäkin vielä noustaan. Olemme kaikki samassa sopassa yhdessä. Puhutaan toisillemme ja katsotaan avoimin mielin tulevaan, Perälä kommentoi.

Henkilökunta vähenee

Henkilökunnan määrän suhteen saldoluku on koko maassa -2, kun keväällä oltiin tilanteessa +9. Keski-Suomen saldoluku on nyt koko maata heikompi -7, kun keväällä oltiin vielä tasoissa +9. Jyväskylän seudulla rekrytointiodotukset ovat laskeneet tasolle -9 kevään tilanteesta +14. Eteläisessä Keski-Suomessa odotukset ovat heikentyneet kevään tasosta +8 tasolle -8. Pohjoisen Keski-Suomen saldoluku on -4, siinä on vain lievää heikennystä kevään tilanteesta -2. 45 % keskisuomalaisista pk-yrityksistä kokee, että työaikajoustojen laajentaminen helpottaisi työllistämistä.

– Tilanne työllistämisodotusten suhteen on pk-yrityksissä koronan myötä muuttunut rajusti. Menemme kohti osaamisen kehittämisen ja uudelleen suuntaamiseen aikaa, jossa pyritään estämään työttömyysjaksojen pitkittyminen ja yrityksissä luomaan uutta ja uudenlaista liiketoimintaa. Samalla paikoin koetaan edelleen työvoimapulaa. Työmarkkinoilla tarvitaan nyt joustoa. Työaikajoustojen laajennus koetaan barometrin mukaan kaikkein tärkeimmäksi, toteaa Jyräkoski.

Investointiodotukset matalalla

Investointiodotukset ovat jo pitkään olleet matalalla, ja ne ovat heikentyneet edelleen. Koko maan saldoluku on tasolla -13, kevään lukema oli -4. Keski-Suomessa saldoluku on -25, keväällä oltiin tasolla -9. Eteläinen Keski-Suomi on tilanteessa -34, keväällä saldoluku oli vielä -4. Pohjoisen Keski-Suomen saldoluku on -24, keväällä tilanne oli -17. Myös Jyväskylän seudun tilanne on maan keskiarvoa heikompi, -23. Keväällä lukema oli -7.

Ulkoista rahoitusta tarvitaan

Kevään Pk-yritysbarometrin jälkeen entistä useammalla yrityksellä on ollut tarvetta hankkia ulkoista rahoitusta. Lähes puolet vastanneista pk-yrityksistä uskoi tarvitsevansa ulkoista rahoitusta, kun keväällä niitä oli noin kolmannes vastanneista.

Pankit ovat edelleen pk-yritysten yleisin ulkoinen rahoittaja, mutta koronapandemian aikana varsinkin Business Finlandin osuus rahoituksen tarjoajana on noussut. Nyt 27 % kyselyyn vastanneista pk-yrityksistä oli saanut rahoitusta Business Finlandista (keväällä 4 %). Tämä näkynee myös siinä, että investoinneissa kehittämishankkeiden osuus on kasvanut kevään kyselystä. Finnveran rahoitus (lainat ja takaukset) pk-yrityksille kasvoi alku vuonna myös voimakkaasti, mutta osuus rahoituksen tarjoajana säilyi kuta kuinkin ennallaan.

Kevään tavoin noin neljällä viidestä pk-yrityksestä rahoituksen saanti tai sen ehdot eivät ole vaikeuttaneet hankkeiden toteutumista ja vain noin joka kahdeskymmenes kertoo hankkeen jääneen kokonaan toteutumatta rahoituksen saamattomuuden vuoksi. Hieman yllättävästi rahoituksen saannin esteistä vakuuksien merkitys on kevään kyselystä vähentynyt ja rahoituksen saannin haasteet näyttäisivätkin liittyvän enempi oman pääoman rahoitukseen (omarahoitusosuuksiin) eikä niinkään velkarahoitukseen. Erityisesti kasvuhakuiset ja kansainvälistyvät pk-yritykset näyttäisivät vakuuspulastaan huolimatta hakeneen ja saaneen hyvin tarvitsemiaan rahoituksia kilpailukykyä parantaviin kehittämishankkeisiinsa.

Rahoituspäällikkö Kari Korhosen mukaan pk-barometrin tulokset vastaavat melko hyvin käytännön kokemuksia rahoitukseen liittyen.

– On todennäköistä ja toivottavaa, että erityisesti voimakkaasti kasvuhakuisissa ja kansainvälistyvissä yrityksissä rahoitustarve, niin vieraan kuin oman pääomankin, on jatkossakin merkittävää.

Korhosen mukaan erityisesti pk-yritysten kasvavat käyttöpääomatarpeet ja rahoituksen saannin turvaaminen koronapandemian jatkuessa tulee olemaan yksi rahoitusjärjestelmän ratkaistavista haasteista alkaneen syksyn aikana.

– Finnvera on varautunut turvaamaan elinkelpoisten yritysten lainarahoituksen saatavuuden kriisin kaikissa vaiheissa ja talouden jälleenrakentamisessa. Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita loppuvuonna myös omilla lainatuotteillaan, Korhonen kertoo.

Kehittämisrahoituksessa kaksijakoinen vuosi

Yritysten kehittämisrahoituksessa vuosi näyttäytyy kaksijakoisena. Normaaliajan kehittämisrahoitus on ollut lähes pysähdyksissä ja toisaalta Koronaepidemian vaikutuksiin liittyvä poikkeusrahoitus on ollut volyymiltään todella suurta.

Korona aiheuttamat muutokset liiketoimintaympäristössä ovat olleet mittavia ja vaikutukset eri toimialoilla on poikenneet merkittävästi toisistaan. Etenkin kuluttajapalveluihin kytkeytyvillä aloilla on eri rajoitustoimien seuraukset olleet isoja. Toisaalta esim. matkailun keskittyminen kotimaahan on tuonut piristystä ja lisäkysyntää etenkin mökkivuokraukseen. Etätyö on Koronakriisin aikana ottanut ison harppauksen eteenpäin ja on tullut jäädäkseen. Osaaminen ja digitaalisten välineiden hyödyntäminen entistä tehokkaammin ja monipuolisemmin tarjoaa varmasti myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

– Barometrin kyselyssä 73 % yrityksistä ei vielä osaa sanoa miten aikoo hyödyntää digitaalisia palveluita. Määrä kuulostaa suurelta etenkin, kun asiakkaat odottavat tänä päivänä toimivia ja tietoturvallisia verkkopalveluita fyysisen asiointimahdollisuuden rinnalla. Arvioissa digitaalisten palveluiden merkityksestä liiketoiminnalle vastaajat näkevät kuitenkin isoja mahdollisuuksia mistä kehitystyötä on hyvä lähteä tekemään, toteaa Jaakko Ryymin ELY- keskuksesta.

Lue koko raportti täältä: https://www.yrittajat.fi/tutkimukset

Lisätiedot:

Sanna-Mari Jyräkoski, toimitusjohtaja, Keski-Suomen Yrittäjät, sanna-mari.jyrakoski@yrittajat.fi, p. 050 563 7780
Kari Korhonen, rahoituspäällikkö, Finnvera Oyj, kari.korhonen@finnvera.fi, p. 040 555 3249
Jaakko Ryymin, yksikön päällikkö, Keski-Suomen ELY-keskus, jaakko.ryymin@ely-keskus.fi, p. +358 295 024 594