Pk-yritysbarometri Keski-Suomi: Suhdanneodotukset heikentyneet
Pk-yritysten suhdanneodotukset koko maassa ovat lähes viime syksyn tasolla. Yleisiä suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku on +35, kun se viime syksynä oli +38. Keski-Suomen alueella suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku +28 jää selvästi heikommaksi kuin syksyllä, saldoluku oli tuolloin +40. Liiketoimintansa ennallaan pysymistä ennakoi nyt entistä useampi ja paranemista harvempi kuin syksyllä.
– Saldoluvun hiipuminen ei johdu siitä, että aiempaa useampi ennakoisi näkymien heikkenevän, vaan siitä, että aiempaa useampi katsoo tilanteen pysyvän ennallaan oman yrityksensä liiketoiminnan kannalta. On tämä kuitenkin signaali, joka on syytä ottaa vakavasti, toteaa Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Hynninen.
Kilpailutilanne, resurssitekijät sekä kustannustaso nähdään pahimpina kehittämisen esteinä. Työn sivukulut, kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus ja työvoiman saatavuus ovat merkittävimmät työllistämisen esteiksi koetut tekijät. Koulutussopimus tai työkokeilu uuden työvoiman hankinnan keinona on Keski-Suomessa useammalla vaihtoehto kuin maassa keskimäärin: 41 % vastaajista harkitsee niitä Keski-Suomessa, kun koko maassa osuus on 34 %. Pohjoisessa Keski-Suomessa osuus on jopa 49 %.
Investointiodotukset hiipuneet
Arviot investointien lähiajan kehityksestä koko maassa ovat edelleen hyvin alhaiset (+4), lähes samalla tasolla kuin syksyllä ja vuosi sitten. Keski-Suomen kehitys poikkeaa koko maan tilanteesta. Investointiodotukset vahvistuivat viime syksynä tasolle +10, nyt ne ovat painuneet negatiivisiksi saldolukuun -2. Jyväskylän seudun odotukset ovat edelleen muuta maata korkeammalla tasolla +7. Kaikkien muiden maakunnan seutukuntien saldoluku on negatiivinen.
– Tilanne investointien suhteen pk-yrityksissä ei näytä lupaavalta. Rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä kasvun takaamiseksi, suhdannevetoisen nousun eväät on kohta syöty. Järjestämme vuoden aikana yhdessä kauppakamarin kanssa ajatushautomo-kiertueen, jolla nostetaan esiin pitkän aikavälin kasvun ja kehityksen esteitä sekä mahdollisuuksia viidellä seudulla maakunnassa. Kiertue tulee tarpeeseen, on aika katsoa noususuhdanteen yli ja varautua tulevaan, toteaa Sanna-Mari Hynninen.
Kasvuhakuisuus laskussa koko maassa, mutta nousussa Keski-Suomessa
Kasvavat, innovatiiviset yritykset ovat tärkeitä kansantalouden kasvulle ja työllisyydelle. Kasvuhakuisten yritysten osuus koko maassa on 47 %. Keski-Suomessa osuus on 48 %. Jyväskylän seudulla osuus on muuta maata korkeampi, mutta se on laskenut syksystä (57 % à 51 %).
Sote-palvelut ovat yksi mahdollinen pk-yritysten kasvuala tulevaisuudessa. Seppälääkärit Oy:n osakas Markku Seuri analysoi markkinan kehittymistä.
Sote-uudistus voidaan toteuttaa niin, että myös pienemmillä yrityksillä on mahdollista toimia palvelujen tuottajina asiakaslähtöisellä valikoimalla. Uudistus voi johtaa myös toiseen ääripäähän, isojen yritysten muodostamien siilojen kilpailuun.
Siiloutumisen välttämiseksi Seuri esittää maakunnalle yhteistä hankinta-alustaa, it-ratkaisua, joka sisältää laatu- ja raportointijärjestelmän, paloittelee kilpailutuksen riittävän pieniin osiin, tekee kilpailutukseen liittymisestä helpon ja integroi eri tuottajien palvelut. Tällöin palveluja voidaan hankkia myös pienemmissä osissa ilman, että integraatio asiakkaan näkökulmasta kärsii.
Pk-yritysten kannattavuudessa odotettavissa kohenemista edelleen
Keskisuomalaiset pk-yritykset odottavat kannattavuutensa paranevan seuraavan vuoden aikana, mikä on myönteinen uutinen tulevaisuuden elinvoimaisuuden kannalta. Pohjoista Keski-Suomea lukuun ottamatta luvut ovat parantuneet syksystä kaikilla seuduilla. Saldoluku Keski-Suomessa on +30 (koko maassa +26). Eteläisessä Keski-Suomessa muutos oli merkittävä jo keväästä 2017 syksyyn 2017 (-2 à +16), ja kehityskulku on jatkunut. Hyppy syksystä on todella selkeä saldoluvusta +16 tasolle +36. Jyväskylän seudun kannattavuusodotukset ovat samalla tasolla +36.
Lisätiedot:
Sanna-Mari Hynninen, toimitusjohtaja, Keski-Suomen Yrittäjät, sanna-mari.hynninen[at]yrittajat.fi, p. 050 563 7780
Kari Korhonen, rahoituspäällikkö, Finnvera Oyj, kari.korhonen[at]finnvera.fi, p. 040 555 3249
Jaakko Ryymin, rahoituspäällikkö, Keski-Suomen ELY-keskus, jaakko.ryymin[at]ely-keskus.fi, p. 040 593 5126
