Pk-yritysbarometri: Päijät-Hämeessä pk-yritykset katsovat jo eteenpäin

Päijät-Hämeessä pienten ja keskisuurten yritysten yleiset suhdanneodotukset yltävät valtakunnallista tasoa paremmiksi, kertoo tuore Pk-yritysbarometri. Myös henkilökunnan määrän, kannattavuuden ja innovaatioiden kehityksen osalta Päijät-Hämeessä näkymät ovat koko maata positiivisemmat.

Pienten ja keskisuurten yritysten keskuudessa talousnäkymät ovat valtakunnallisesti edelleen epävarmat. Viime syksystä hieman heikentyneisiin suhdanneodotuksiin vaikuttavat Yhdysvaltojen asettamat tullit, kiristyneet kansainväliset suhteet sekä Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen. Päijät-Hämeessä sen sijaan suhdanneodotukset näyttävät koko maan tasoa positiivisempaa virettä.

Päijät-Hämeessä yritysten yleistä suhdannenäkymää kuvaava saldoluku on 2 eli sama kuin syksyllä, siinä missä koko maan vastaava luku on laskenut, päätyen syksyn luvusta 3 nyt lukuun 1. Myös työllisyysnäkymissä on eroa Päijät-Hämeen eduksi. Valtakunnallisesti arviot henkilökunnan määrästä vuoden päästä asettuvat saldolukuun 2, mutta Päijät-Hämeessä saldoluku on selvästi parempi eli 7, mikä on kolme yksikköä parempi arvio kuin syksyllä ja kaikkia lähimaakuntia positiivisempi.

Liikevaihdon odotuksista kertova saldoluku on Päijät-Hämeessä 12, lähellä valtakunnallista tasoa, joka saa luvun 14. Kannattavuus saa Päijät-Hämeessä saldoluvun 2, nousua syksystä kahden yksikön verran, samalla kun valtakunnallinen kannattavuuden saldoluku pysyttelee pakkasen puolella luvussa -3. Myös kannattavuusnäkymien kohdalla Päijät-Häme on kaikkia lähimaakuntia positiivisemmalla tasolla.

”Tuloksista näkyy päijäthämäläisten yritysten kyky katsoa eteenpäin! On erittäin myönteistä, että suhdanne- ja työllisyysodotukset ovat meillä vahvempia kuin Suomessa keskimäärin, ja yritykset pystyvät löytämään uusia tapoja kehittää toimintaansa. Myös innovaatioihin ja tuotannon kehittämiseen suhtaudutaan edelleen koko maata positiivisemmin. Ailahtelevassakin toimintaympäristössä yrittäjät haluavat rakentaa tulevaa”, kiteyttää Päijät-Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Heta Vihervirta-Vuontelo. ”Täällä löytyy tahtoa tarttua uusiin mahdollisuuksiin ja työkaluihin – tästä hyvänä esimerkkinä barometrissä näkyvä voimakas nousu yritysten tekoälyn käytössä viime vuoteen verrattuna. On ihan kohtalonkysymys kannustaa ja tukea seudun yrityksiä löytämään ne tekoälyn käyttötavat, joilla yritystoiminnan tehokkuus, kannattavuus ja kilpailukyky vahvistuvat.”

Innovaatioihin ja tuotannon kehitykseen suhtaudutaan koko maan tasoa positiivisemmin

Innovaatioita sekä tuotannon ja tuotteiden kehitystä päijäthämäläiset pk-yritykset arvioivat luvulla 4. Vaikka laskua syksystä on kolme yksikköä, on arvio silti pari yksikköä positiivisempi kuin valtakunnallinen vastaava saldoluku 2.

Pk-yritysten investointihalukkuus on koko maan tasolla edelleen vaatimatonta saldoluvulla -12. Päijät-Hämeessäkin arviot investointien arvosta noudattavat samaa linjaa saldoluvun ollessa -11.

Pk-yritysten kasvumahdollisuuksien tukeminen tärkeää

Pk-yritysten kasvuhakuisuus on laskenut pitkään. Valtakunnallinen tilanne näyttää nyt taittuneen ja kasvuhaluissa näkyy lievää nousua. Yli 40 prosenttia pk-yrityksistä on joko voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvuhakuisia.

Päijät-Hämeessä kasvuhakuisuuden nousu antaa vielä odottaa itseään: kasvuhakuisia on 33 prosenttia yrityksistä.

“Kaikki yrittäminen on arvokasta ja rakentaa tänne työtä ja verotuloja. Mutta Päijät-Hämeessä tarvitaan myös kasvuyrityksiä talouden ja seudun vetovoiman vetureiksi. Ne kirittävät myös muita yrityksiä vierellään”, muistuttaa Päijät-Hämeen Yrittäjien puheenjohtaja Mia Tommola.
“Paljon voidaan myös tehdä, jotta yritysten on helpompi ottaa kasvun vaatimaa riskiä. Yritysmyönteinen, ennakoitava päätöksenteko, sujuvat yrityspalvelut ja nopeat kaavoitus- ja lupaprosessit ovat juuri näitä tärkeitä tekoja”, sanoo Tommola.

Rahoituksen saatavuus puhututtaa – investointeihin tarvitaan vauhtia

Päijät-Hämeessä rahoituksen saatavuus on edelleen kohtuullisella tasolla. Yrityksistä 14 prosenttia ei ole saanut tai hakenut rahoitusta, vaikka olisi sitä tarvinnut. Osuus on sama kuin syksyllä 2025. Suurimmat syyt sille, että rahoitusta ei ole saatu tai haettu, ovat rahoituksen huono yleinen saatavuus sekä tiukat vakuusvaatimukset. Rahan korkea hinta koetaan alueella vähäisemmäksi ongelmaksi kuin maassa keskimäärin.

Tulevaisuudessa 14 prosenttia päijäthämäläisistä yrityksistä aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta, mikä on viisi prosenttiyksikköä vähemmän kuin koko maassa. Huolestuttavaa on, että rahoituksen tarve kone-, laite ja rakennusinvestointeihin on laskenut viime vuodesta ja jäänyt myös muuta maata selvästi alemmalle tasolle.

”Yritysten kasvu Päijät-Hämeessä ei saisi tyrehtyä rahoituksen puutteeseen, etenkin kun positiivista virettä on jo ilmassa. Investoinnit, uuden teknologian käyttöönotto ja kasvuhankkeet vaativat tyypillisesti ulkopuolista rahoitusta. Haluamme vastata erityisesti aloittavien ja pienten yritysten tarpeisiin mikroyrityslainalla, jonka haku avautui helmikuun alussa. Korkotaso ja inflaatio ovat vakiintuneet ja viennin tilauskirjat vahvistuneet, joten nyt on otollinen aika myös kasvuyrityksille investoida”, sanoo Finnveran aluepäällikkö Marjo Seppälä.

Pk-yritysbarometri kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Sen julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Pk-yritysbarometrin kyselyyn vastasi tällä kertaa noin 4 390 yritystä. Vastausaika oli joulukuun 2025 puolivälistä tammikuun 2026 puoliväliin.

Tutustu kevään 2026 Pk-yritysbarometriin tästä.

Lisätiedot:

Heta Vihervirta-Vuontelo, toimitusjohtaja, Päijät-Hämeen Yrittäjät, 040 085 4995
Mia Tommola, puheenjohtaja, Päijät-Hämeen Yrittäjät, 040 085 8596
Marjo Seppälä, aluepäällikkö, Finnvera, 050 593 210