Pk-yritysbarometri: Pk-yritysten odotukset pysyivät ennallaan Pohjois-Karjalassa – tekoälyn käyttö yleistyy

Pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotukset ovat pysyivät ennallaan Pohjois-Karjalassa viime syksyyn verrattuna ja ovat hieman koko maan keskimääräistä tasoa paremmat. Myös odotukset liikevaihdon, kannattavuuden ja innovaatioiden kehityksen osalta ylittävät koko maan tason.

Yritysten näkymiä synkentävät Yhdysvaltojen asettamat tullit, kiristyneet kansainväliset suhteet sekä Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen. Tilanne on erityisen vaikea rakentamisen ja kaupan aloilla.

Talouden kehitys riippuu pitkälti yksityisen kulutuksen elpymisestä sekä euroalueen kasvusta. Molempiin liittyy edelleen epävarmuutta ja etenemistä seurataan varovaisen toiveikkain mielin. 

Investointihalukkuus edelleen vaatimatonta, työvoimasta pidetään kiinni 

Pk-yritysten investointihalukkuus on pysynyt vaatimattomana. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointeja vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joilla investointien odotetaan lisääntyvän. 

Epävarmuudesta huolimatta pk-yritysten rekrytointiaikeet ovat hiukan vähentyneet Pohjois-Karjalassa syksyn barometriin verrattuna. Pk-yrityksistä 10 prosenttia aikoo lisätä henkilökuntansa määrää, kun 12 prosenttia ennakoi vähentävän sitä. Suurin joukko, 78 prosenttia pk-yrityksistä, aikoo säilyttää nykyisen henkilöstönsä.  

Pk-yritysten kasvuhaluissa näkyy käänne parempaan 

Pk-yritysten kasvuhakuisuus on laskenut pitkään, mutta laskutrendi näyttää nyt taittuneen ja kasvuhakuisuus on kääntynyt lievään nousuun. Lähes 40 prosenttia pohjoiskarjalaisista pk-yrityksistä on joko voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvuhakuisia. Lupaavasta kohenemisesta huolimatta kasvuhakuisuus on edelleen pitkän aikavälin tasoon verrattuna vaatimatonta. 

Myönteistä on, että nuorten, vuoden 2019 jälkeen perustettujen pk-yritysten tulevaisuuden näkymät ovat säilyneet vahvoina. Kasvuyrityksillä on keskeinen rooli taloudessa: ne kehittävät uusia innovaatioita, toimivat kasvun moottoreina ja kirittävät muita yrityksiä. Niiden joukosta nousee myös kaivattuja kansainvälisiä kärkiyrityksiä. 

Pk-yritysten tekoälyn sekä muiden digitaalisten palveluiden ja työkalujen käyttöönotto on kiihtynyt. Lähes puolet pk-yrityksistä kokee tekoälyn käytön yrityksen toiminnan kannalta aiheellisena nyt tai seuraavan vuoden aikana, kun viime vuonna samoin koki joka kolmas pk-yritys.  

Noin viidennes pohjoiskarjalaisista pk-yrityksistä kertoo käyttävänsä tekoälyä säännöllisesti ja yli kolmannes satunnaisesti. Barometrin tulosten perusteella tiedon tai osaamisen puute hidastaa tekoälyn käyttöönottoa pk-yrityksissä. 

• Pohjoiskarjalaisista yrityksistä 22 prosenttia suunnittelee omistajanvaihdosta seuraavan kahden vuoden aikana. On tärkeää, että omistajanvaihdoksia sekä sukupolvenvaihdoksia saadaan vietyä eteenpäin, että elinvoima alueellamme säilyy, sanoo Pohjois-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Merja Blomberg.

Maksuvaikeudet ja rahoituksen puute jarruttaa pk-yritysten kasvua 

Pohjois-Karjalassa 16 prosenttia yrityksistä on kokenut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana.

• Vaikka pk-yritysten suhdannepohja lienee takanapäin, rahoituksen saatavuudessa on edelleen selkeitä haasteita. Nyt 11 prosenttia rahoitusta tarvinneista yrityksistä kertoo, ettei ole saanut tai hakenut rahoitusta tarpeesta huolimatta. Tämä kehitys on huolestuttava, sillä jos yritykset eivät saa rahoitusta tai kokevat hakemisen liian vaikeaksi, rahoitusmarkkina ei kykene tukemaan Suomen talouden kasvua riittävällä tavalla. Finnvera helpottaa omalta osaltaan pienimpien ja aloittavien yritysten tilannetta Laina mikroyritysten kasvuun -lainatuotteellaan, toteaa Finnveran aluepäällikkö Johanna Reinikainen.

Finnveraa tarvitaan edelleen usein yritysten pankkilainojen takaajaksi. Barometrin mukaan 58 prosentilla voimakkaasti kasvuhakuisista pk-yrityksistä, pankkirahoituksen saaminen edellytti Finnveran takausta. 

Lisäksi joka toinen (50 %) pohjoiskarjalaisyritys kokee, että rahoittajien luottopolitiikka on kiristynyt paljon. Tämä näkyy erityisesti kiristyneissä vakuusvaatimuksissa sekä oman pääoman vaatimusten nousuna.

Ulkopuolista rahoitusta aikoo hakea viidennes (21 %) yrityksistä ja tarve kohdistuu pääasiassa kone, laite- tai rakennusinvestointeihin.

 – Yritysten kehittämisavustusta pk-yritysten kasvuun, kansainvälistymiseen, innovaatioihin ja uudistumiseen haetaan nyt vuoden alussa aloittaneesta Itä-Suomen elinvoimakeskuksesta. Virkamiehet ovat pääosin samoja, jotka palvelivat aiemmin ELY-keskuksessa, muistuttaa ylijohtaja Ari Niiranen aluehallinnon muutoksen vaikutuksista asiakkaisiin.

Pk-yritysbarometri kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Sen julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. 

Pk-yritysbarometrin kyselyyn vastasi tällä kertaa noin 4 390 yritystä. Vastausaika oli joulukuun 2025 puolivälistä tammikuun 2026 puoliväliin. 

Lisätiedot:

Aluepäällikkö Johanna Reinikainen Finnvera Oyj, p. 050 408 4009 johanna.reinikainen@finnvera.fi
Ylijohtaja Ari Niiranen, Itä-Suomen elinvoimakeskus, p. 0295 026 060, ari.niiranen@elinvoimakeskus.fi
Toimitusjohtaja Merja Blomberg, Pohjois-Karjalan Yrittäjät, p. 050 367 5194, merja.blomberg@yrittajat.fi