Pk-yritysbarometri: Pk-yritysten suhdannehuippu ohitettu myös Etelä-Karjalassa

– Pk-yrityskentän odotukset ovat edelleen varsin myönteiset. Näkymiä hyvänä pitäviä pk-yrityksiä on paljon enemmän kuin heikkenemistä odottavia yrityksiä. Myös koko Suomen talouskasvu on jatkunut erittäin vahvana. Lasi on selvästi enemmän kuin puoliksi täynnä, kuvailee elinkeinoministeri Mika Lintilä.

– Tuloksissa minua huolestuttaa voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrän kääntyminen laskuun. Nimenomaan kasvuyritykset ovat talouskasvun tekijöitä ja työllistäjiä. Rahoitusta investointeihin tulee helpottaa ja rahoituksen hakemisen menettelyjä yksinkertaistaa, elinkeinoministeri jatkaa.

– Sekä nykyisen että tulevan hallituksen on erilaisten politiikkatoimien avulla koetettava huolehtia siitä, että lasi olisi ainakin puoliksi täynnä myös jatkossa, Lintilä lisää.

Voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset myös investoivat muita enemmän. 59 prosenttia niistä suunnittelee kasvattavansa investointeja seuraavan vuoden aikana. Luku on kasvanut viime keväästä 3 prosenttia.

– Suhteessa alkuvuoteen ulkoisen rahoituksen käyttö on hiukan kasvanut. Yli puolet rahoitusta hakevista tarvitsee sitä kone-, laite- tai rakennusinvestointeihin. Joka kymmenes pk-yritys kertoi, että ei ole hakenut rahoitusta kuluneen vuoden aikana, vaikka sille olisi ollut tarvetta. Luku on suuri verrattuna siihen, että rahoitusta hakeneista yrityksistä alle kolme prosenttia kertoi saaneensa kielteisen rahoituspäätöksen, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.

Yritysrahoituksen rakenne muuttuu hitaasti ja pankkikeskeisyys on yleistä. Rahoituksen lähteet kuitenkin monipuolistuvat ja esimerkiksi EU:n strategisten investointien rahoitus (ESIR) on löydetty Suomessa hyvin.

Hieman suuremmat pk-yritykset ovat lähitulevaisuuden suhteen optimistisempia kuin mikroyritykset. Toimialoittain tarkasteltuna suurin negatiivinen muutos tapahtui rakentamisessa, kaupan alalla odotukset laskivat toiseksi eniten verrattuna kevään tuloksiin. Suhdanneodotukset ovat korkeimmat teollisuudessa; palvelujen ja rakentamisen odotukset ovat lähes yhtä hyvät.

Myös pk-yritysten odotukset liikevaihdon kehityksen sekä kannattavuuden suhteen laskivat verrattuna edelliseen barometriin. Liikevaihdon kehitysodotukset ovat silti edelleen selvästi positiiviset ja edelleen pk-yrityksissä kannattavuuden odotetaan paranevan. Aiempaa harvempi pk-yritys uskoo vakavaraisuuden paranevan, mutta odotukset vakavaraisuudesta ovat edelleen myönteiset. Valtaosa pk-yrityksistä uskoo henkilöstön määrän pysyvän ennallaan, 21 prosenttia vastanneista uskoo voivansa palkata lisää henkilöstöä.

– Pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotuksissa huippu on ohitettu, vaikka suhdannenäkymät säilyivät melko hyvinä, kommentoi Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen barometrin tuloksia.

– Edelleen pk-yrityksissä odotetaan vakavaraisuuden kehittyvän positiivisesti, mutta odotukset siitä, että kannattavuus paranisi nopeasti, ovat heikentyneet viimeisen puolen vuoden aikana, pääekonomisti Kuismanen tulkitsee.

Etelä-Karjalassa odotukset jakautuvat kahtia jälleen

Koko maakunnan osalta näkemykset ovat varovaisen optimistisia, mutta jaoteltuna Lappeenrannan ja Imatran seutukuntiin esiin nousevat isotkin erot näkemyksissä. Lappeenrantalaisyritysten suhdanneodotukset ovat lähellä koko Suomen keskiarvoa, mutta imatralaisten yrittäjien odotukset ovat hyvin varovaisia. Esimerkiksi työllisyyden uskotaan lappeenrantalaisyrityksissä vielä kasvavan, mutta Imatralla tilanne ei enää kohene. Investointien osalta odotukset ovat jopa negatiivisia koko Etelä-Karjalassa.

Etelä-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Jami Holtarin mukaan pienissä yrityksissä haasteena on osaavan työvoiman saatavuus.

– Kasvukauden jarruna on ollut työntekijöiden löytäminen. Nyt jäljellä alkaa olla enää vaikeimmin työllistyvät eli nousukauden jatkolle on vakavia haasteita, ellei heille voida tarjota tehokkaasti muuntokoulutusta yritysten tarpeisiin. Lisäksi työpaikkojen kasvun esteenä on se, ettei vääriin rekrytointeihin ole varaa, sillä pienyrittäjälle palkkaus on myös iso investointi, Holtari valittelee.

Investointiodotusten lasku vaimentaa tulevaa kasvupotentiaalia

Vahvasta talouskasvusta huolimatta voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrä on kääntynyt yllättäen laskuun.

– Tässä barometrissa voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten määrä on yhdeksän prosenttia, mikä on prosenttiyksikön vähemmän kuin keväällä. Myös kasvuhakuisten yritysten määrä on kääntynyt lievään laskuun, toteaa Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

Pk-yritysten arviot investointien lähiajan kehityksestä ovat niukasti positiiviset. Aiempaa pienempi joukko odottaa investointien kasvavan.

– Investointiodotusten kehitys kertoo, etteivät pk-yritykset odota kysynnän kasvavan tulevaisuudessa merkittävästi, sanoo Kuismanen.

Vain muutama prosentti yrityksistä hyödyntää korkean tason digitalisaatiota

– On ilahduttavaa, että 78 prosentilla pk-yrityksistä on yrityksen omat verkkosivut ja noin puolet hyödyntää sosiaalista mediaa ja pilvipalveluita, toteaa elinkeinoministeri Lintilä.

– Toisaalta: digitaalisia alustoja, tekoälysovelluksia, robotiikkaa, big dataa ja teollista internetiä hyödyntäviä pk-yrityksiä on vain muutama prosentti. Näillä on kuitenkin suora yhteys yrityksen tuottavuuteen, kannattavuuteen ja menestykseen jatkossa, ministeri muistuttaa.

Etelä-Karjalassa tapahtuu myös paljon positiivista

– Positiivisten suhdannenäkymien keskelläkin on syytä huolehtia kasvun edellytyksiä myös pidemmällä aikavälillä. Onkin ilo huomata, että Etelä-Karjalassa yrittäjät näkevät myyntiin ja markkinointiin panostamisen kärkikehityshankkeena. Me finnveralaiset voimme kantaa kortemme kekoon ja haluamme mallintaa yrityksille kaupanrahoitusmalleja. Rahoitusratkaisujen tarjoaminen kauppaneuvottelujen yhteydessä on yksi olennainen kilpailutekijä onnistuneelle kaupankäynnille, toteaa aluejohtaja Markus Laakkonen.

Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten taloudellista toimintaympäristöä. Syksyn 2018 Pk-yritysbarometri perustuu 4 600 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia ja kehitystä, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä sekä investointeja ja rahoitustilannetta.

Lisätiedot:

elinkeinoministerin erityisavustaja Jannika Ranta, p. 050 340 2250
neuvotteleva virkamies Johanna Alatalo, TEM, p. 029 504 8084
pääekonomisti Mika Kuismanen, Suomen Yrittäjät, p. 050 356 0705
ekonomisti Petri Malinen, Suomen Yrittäjät, p. 050 434 5952
toimitusjohtaja Jami Holtari, Etelä-Karjalan Yrittäjät, p. 0400 551 435
toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj, p. 029 460 2677
aluejohtaja Markus Laakkonen, Finnvera Oyj, p. 0400 843 816