Pk-yritysbarometri: Venäjän hyökkäyssota näkyy kainuulaisyritysten odotuksissa

Kainuun suhdanneodotusten saldoluku on -12, kun koko maassa vastaava luku on -6.

”Kainuun pk-yrityskannan toimialarakenne vastaa hyvin läheisesti koko maan toimialarakennetta. On siis luonnollista, että alueen suhdannekehitys seuraa muun maan suhdanteita”, sanoo puheenjohtaja Miariikka Tervonen Kainuun Yrittäjistä.

Valtakunnallisesti pk-yritysten odotukset ovat parantuneet viime keväästä, joka oli poikkeuksellisen negatiivinen. Odotukset pysyvät silti negatiivisina. Talouden tilan odotetaan lievästi heikkenevän seuraavan vuoden aikana.

Pohjois-Suomessa ja itärajalla sijaitsevalle alueelle on myös odotettavaa, että heikot suhdanteet näkyvät hieman muuta maata voimakkaampina. Sama näyttää pätevän myös työllisyyden kohdalla.

”Liikevaihto ja kannattavuus liikkuvat Kainuussa samaan suuntaan muun maan kanssa, mutta niiden näkymät ovat Kainuussa selvästi muuta maata negatiivisemmat. Matkailuun voimakkaasti nojaavilla alueilla, kuten Kainuussa, näkymät voivat olla muuta maata synkemmät esimerkiksi kuluttajien heikentyneen ostovoiman takia”, sanoo ekonomisti Roope Ohlsbom Suomen Yrittäjistä.

”Investointien arvon odotukset ovat Kainuussa selvästi muuta maata positiivisemmat, vaikka ne ovatkin heikohkot. Tätä voi selittää esimerkiksi vahva teknologiateollisuus. Kainuussa kasvuhakuisia pk-yrityksiä on muuta maata vähemmän. Toisaalta positiivista on, että toimintansa lopettavia yrityksiä on vain kaksi prosenttia, kun koko Suomessa niitä on neljä prosenttia”, Roope Ohlsbom sanoo.

Pk-yritysbarometrin julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Tällä kertaa kyselyyn vastasi valtakunnallisesti lähes 4 600 yritystä.

Yhä useammalla kainuulaisyrityksellä vientiä ulkomaille

”Myönteistä on, että Kainuu ottaa nopeasti muuta maata kiinni niiden yritysten osuudessa, joilla on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Nyt syksyn barometrissa Kainuun osuus on noussut 17 prosenttiin, kun taas koko maassa osuus on laskenut 20 prosenttiin”, Tervonen sanoo.

”Kainuun pk-yritysten kansainväliset markkina-alueet ovat muuta maata useammin Pohjoismaiden ulkopuolisissa EU-maissa ja Yhdysvalloissa, mikä voi olla positiivinen asia vientitoiminnan kehityksen kannalta”, Ohlsbom sanoo.

Hieman koko maata harvempi alueen pk-yritys harjoittaa tai aikoo lisätä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Toisaalta Kainuussa selvästi muuta maata suurempi osuus, 22 prosenttia, pk-yrityksistä on ottanut käyttöön uusia teknologioita, pk-yritysbarometri osoittaa.

Työllistämisodotukset

Pitkään jatkunut poikkeusaika vaikuttaa kainuulaisten pk-yrittäjien seuraavan vuoden näkymiin. Kainuun yleinen suhdannenäkymä on koko maan keskiarvoa heikompi (Kainuu -12, koko maa -6) ja ELY-keskusalueista kolmanneksi matalin. Myönteistä on, että Kainuun suhdannenäkymät ovat parantuneet huomattavasti keväästä (-27) ja viime syksystä (-26). Seutukunnissa Kehys-Kainuun suhdannenäkymät (-29) ovat selvästi Kajaanin seutukuntaa (-6) huonommat.

Arvio henkilökunnan määrästä vuoden päästä on Kainuussa koko maata heikompi (Kainuu -6, koko maa +1) ja Kehys-Kainuun arvio selvästi Kajaanin seutukuntaa matalampi (Kehys-Kainuu -21, Kajaanin seutukunta -1). Kannattavuuden ennakoidaan keskimäärin laskevan vuoden kuluttua nykytilanteesta niin Kainuussa kuin koko maassa (Kainuu -12, koko maa -10). Kannattavuudenkin osalta Kehys-Kainuun tilanne on selkeästi Kajaanin seutukuntaa huonompi (Kehys-Kainuu -36, Kajaanin seutukunta -2).

– Viimeisen kolmen pk-yritysbarometrin haastavista näkymistä huolimatta Kainuun työttömyys ei ole kasvanut, työttömyysaste on koko maan neljänneksi matalin ja työllisyysaste ennätyksellisen korkealla. Myöskään esimerkiksi konkurssien määrässä ei ole ollut suurta kasvua. Pitkään jatkunut poikkeusaika näkyy monen yrityksen tilanteessa mutta merkittävää muutosta heikompaan ei ole odotettavissa vastaisuudessakaan, ennakoi työvoima-asiantuntija Atte Laitinen Kainuun ELY-keskuksesta.

Osaamisen kehittäminen

Osaamisen kehittäminen on tärkeää kainuulaisissa pk-yrityksissä, sillä henkilöstöään on kouluttanut vajaa puolet (44 %) kyselyyn vastanneista samoin kuin organisoinut työtä uudella tavalla (45 %) ja ottanut käyttöön uusia teknologioita (22 %). Henkilöstön kehittäminen ja koulutus nähdään pk-yrityksissä yhtenä tärkeimmistä yritystoiminnan kehittämisen tarpeista markkinoinnin ja myynnin ohella. Innovaatiotoiminnan kannalta kehittämistarpeita on erityisesti yhteistyö- ja verkosto-osaamisessa, luovan työn osaamisessa ja digitalisaation ja datan hyödyntämisessä. Kainuulaiset pk-yrittäjät pitävät digitalisoitumista merkityksellisenä ja esim. tekoälysovelluksia ja ohjelmistorobotiikkaa hyödyntää useampi yritys kuin maassa keskimäärin (Kainuu 15 %, koko maa 11 %).

– Uudet teknologiat, digitalisaatio ja innovaatiot edellyttävät uudenlaista osaamista niin pk-yritysten johdolta kuin henkilöstöltäkin. On ilahduttavaa havaita, että osaamistarpeita tunnistetaan ja osaamista kehitetään kainuulaisissa pk-yrityksissä, toteaa yksikön päällikkö Anne Ristioja Kainuun ELY-keskuksesta.

Kasvu ja kansainvälistyminen ja TKI-toiminta

Valtaosalla Kainuun pk-yrityksistä T&K-menot suhteessa liikevaihtoon ovat 1-3 % eli hieman pienemmät kuin keskimäärin. Kuitenkin yli puolet vastanneista yrityksistä on hakenut T&K-toimintaansa julkista tukea, jota on myös saatu enemmän kuin maassa keskimäärin. Myös tulevana vuonna moni pk-yritys aikoo hakea tukea T&K-toimintaansa, ja Kainuussa keskimääräistä useampi nimenomaan paikallis- tai alueviranomaisilta, kuten ELY-keskukselta. Myös kansainvälistymiseen liittyviä palveluita on käytetty ja niitä tarvitaan jatkossakin keskimääräistä enemmän.

– Kainuulaiset pk-yritykset ovat kuluneen vuoden aikana käyttäneet monia kansainvälistymiseen liittyviä Team Finland –verkoston neuvonta- ja rahoituspalveluja enemmän kuin maassa keskimäärin, mikä ehkä kertoo siitä, että olemme onnistuneet maakunnallisesti tuomaan palvelujamme hyvin esille, Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Mari Möttönen ELY-keskukselta iloitsee.

– On myös mukava kuulla, että T&K-toimintaan tullaan hakemaan tukea paikallisilta alueviranomaisilta, rahaa on tällä uudella ohjelmakaudella yritysten kehittämishankkeisiin hyvin tarjolla, Möttönen jatkaa.

Rahoitus

Ulkopuolisen rahoituksen tarve on kasvanut selvästi Kainuussa. 30 %:illa kainuulaisista yrityksistä on ollut tarve ulkopuoliselle rahoitukselle viimeisen 12 kk:n aikana. Rahoitusta on ensisijaisesti haettu kone- ja laiteinvestointeihin, mutta selvästi aikaisempaa enemmän kireästä taloudellista tilanteesta johtuviin käyttöpääomatarpeisiin. Maksuvaikeuksista kertovien yritysten määrä on kuitenkin Kainuussa valtakunnallisesti edelleen matalalla tasolla.

– Rahoituksen saatavuudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, suurin osa rahoitusta tarvinneista yrityksistä on tarvitsemansa rahoituksen saanut. Niiden yritysten osalta, jotka eivät ole hakeneet tai saaneet hakemaansa rahoitusta, ovat jääneet ilman rahoitus ennen kaikkea yrityksen heikon taloudellisen tilanteen vuoksi. Kainuussa, toisin kuin muualla maassa, rahan hinta ei ole noussut ongelmaksi, vaikka korot ovat nousseet selvästi viimeisen vuoden aikana, kertoo Pasi Vartiainen Finnverasta.

Yrittäjien odotukset tulevista rahoitusta tarpeesta kertovat, että rahoituksen tarve näyttää nousevan selvästi. 24 %:ia yrityksistä aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta kone- ja laiteinvestointeihin, yrityksen kehittämiseen sekä kasvuun ja kansainvälistymiseen. Toisin kuin muualla maassa, kainuulaiset yritykset eivät näytä tarvitsevan käyttöpääomaa kireästä taloustilanteesta johtuen.

Pk-yritysbarometrin vastausaika oli kesäkuun 2023 puolivälistä heinäkuun 2023 puoliväliin.

Tutustu syksyn 2023 pk-yritysbarometriin tästä.

Lisätietoja:

Miariikka Tervonen, Kainuun Yrittäjien puheenjohtaja, m.tervonen@kajana.fi
Roope Ohlsbom, Suomen Yrittäjien ekonomisti, roope.ohlsbom@yrittajat.fi

Tiedotetta korjattu 15.9.2023.