Pk-yritysbarometri: Yritysten odotuksissa myönteisiä palautumisen merkkejä

Pk-yritysten odotukset ovat parantuneet viime keväästä. Energiakriisin ja Ukrainan sodan vaikutusten tasaantuminen ovat palauttaneet odotukset lähelle vuoden takaista tasoaan poikkeuksellisen negatiivisen kevään jälkeen, osoittaa pk-yritysbarometri. Odotukset pysyvät silti negatiivisina. Talouden tilan odotetaan lievästi heikkenevän seuraavan vuoden aikana. Pk-yritykset arvioivat vähentävänsä investointejaan merkittävästi.

Poikkeukselliset kuluneet vuodet ja talouden nykytilanteen epävarmuus vaikuttavat suoraan yrittäjien näkymiin lähiajan suhdannekehityksessä. Silti syksyn pk-yritysbarometrissa yritysten suhdanneodotuksia ja investointiaikeita kuvaavat saldoluvut palautuivat hieman keväästä, jolloin ne olivat voimakkaan negatiiviset. Hieman yli puolet pk-yrityksistä arvio suhdanteiden pysyvän samana kuin keväällä.

– Pohjois-Karjalan pk-yrittäjien suhdannenäkymät ovat hieman koko maan keskiarvoa positiivisemmat, toteaa toimitusjohtaja Merja Blomberg Pohjois-Karjalan Yrittäjistä.

Pk-yritysbarometrin eli pk-barometrin julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Tällä kertaa kyselyyn vastasi noin 4 570 yritystä. Vastausaika oli kesäkuun 2023 puolivälistä heinäkuun 2023 puoliväliin.

Epävarmuus heikentää haluja investoida, työvoimasta pidetään kiinni

Pk-yritykset arvioivat vähentävänsä investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit lisääntyvät. Toisaalta esimerkiksi odotukset liikevaihdosta ja vakavaraisuudesta ovat parantuneet.

– Pohjois-Karjalan pk-yrittäjien arviot myös työllisyyden, liikevaihdon, investointien arvon ja innovaatioiden kehityksestä ovat keskimääräistä positiivisemmat. Myönteistä on myös, että pk-yritykset pyrkivät pitämään nykyisestä henkilöstöstään kiinni, kertoo ylijohtaja Ari Niiranen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta.

– Taloustunnelmat pk-yrityksissä ovat yhä vaisut. On silti tärkeää huomata varovainen käänne parempaan, koska Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin vaikutukset selvästi näkyvät vielä Pohjois-Karjalassa. Peräti 55 % maakunnan yrityksistä kokee Venäjän hyökkäyssodan vaikuttavan kielteisesti yrityksen liiketoimintaan.”, Blomberg sanoo.

16 prosenttia pohjoiskarjalaisista pk-yrityksistä aikoo lisätä henkilökunnan määrää. Sen sijaan yli kymmenes yrityksistä odottaa henkilöstönsä määrän vähentyvän. Suurin joukko, 71 prosenttia pk-yrityksistä, aikoo kuitenkin säilyttää nykyisen henkilöstömääränsä.

Kasvuhakuisuuden lasku pysähtyi

Positiivista on myös pitkään kestäneen pk-yritysten kasvuhakuisuuden laskun ainakin hetkellinen pysähtyminen. Kasvuhakuisten yritysten osuus kasvoi selkeästi vuoden takaiseen barometriin verrattuna. Valtakunnan tasolla heikkenevä kehitys on nähtävissä sekä mahdollisuuksien mukaan kasvavien että voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrissä.

Tuotantokustannusten, kuten raaka-aineiden hintojen, nousuodotukset ovat yrityksissä vähentyneet viime vuoden syksyn huipustaan. Samalla pk-yritysten myyntituotteiden ja -palvelujen hinnoitteluvaran kasvu on hieman hidastunut.

Yritysten omassa tuotannossaan käyttämien välituotteiden, kuten osien ja raaka-aineiden, hintojen odotetaan nousevan lähes puolitoista kertaa nopeammin kuin lopputuotehintojen. Ero tuotantokustannusten ja yritysten myymien lopputuotteiden hintojen välillä on silti kaventumassa.

Hintojen nousunopeuden taittuminen näkyy kuluttajahintojen lisäksi myös pk-yritysten kustannuksissa. Pahin inflaatio vaikuttaa siis olevan rauhoittumassa, mikä on positiivinen uutinen niin kuluttajille kuin pk-yrityksille.

Pk-yritykset mukana tutkimus- ja kehittämistoiminnassa

Pk-yrityksistä korkea osuus, lähes kolmannes, raportoi harjoittavansa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Toisaalta aktiivisuuden ennakoitavuus vaihtelee paljon. Lähes kolmannes pk-yrityksistä ei osannut sanoa, tuleeko yrityksen tutkimus- ja kehitystoiminta lisääntymään vuonna 2023 edellisvuodesta.

23 prosenttia aikoo varmasti lisätä tutkimus- ja kehitystoimia, kun taas yli puolet vastanneista ei aio lisätä toimia vuonna 2023. Yleisin julkinen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituslähde ovat paikallis- ja alueviranomaiset.

Epävarmuus on vähentänyt ulkoisen rahoituksen käyttöä

Rahoituksen kokonaiskysynnässä tai rahoituksen käyttötarkoituksissa ei ole tapahtunut vuoden takaiseen merkittäviä muutoksia. Valtakunnan tasolla 45 % rahoituksesta haetaan kone- ja laiteinvestointeihin ja 31% kireän taloustilanteen aiheuttamiin käyttöpääomantarpeisiin.

Tiukka pankkitoiminnan sääntely ja yritysten heikentynyt luottokelpoisuus näkyvät pk-yritysten ulkoisen rahoituksen käytössä. Finnvera on säilynyt merkittävänä rahoitustoimijana ja sen rooli pankkilainojen vaihtoehtona sekä täydentäjänä on hieman kasvanut. Finnveran takauksella on keskeinen merkitys rahoituksen saannissa. Huomionarvoista on se, että erityisesti kasvuhakuiset yritykset ovat kiinnostuneita Finnverasta rahoittajana. 28 % Pohjois-Karjalaisista yrityksistä kertoo pankkilainan saannin edellyttäneen Finnveran takausta.

Valtakunnallisesti yrityksien kehittämisen pahimpina ulkopuolisina esteinä nähdään yleinen taloustilanne, työvoiman saatavuus ja kustannustaso. Kuitenkin vain 7 % yrityksistä näkee rahoituksen olevan yrityksen kehittämisen esteenä.

– Investoinnit on käännettävä kasvuun ja maakunnassamme on paljon yrityksiä, jotka tarvitsevat uuden omistajan. Olemme Finnverassa valmiita turvaamaan kaikkien rahoituskelpoisten yritysten investointien ja yrityskauppojen rahoituksen, vakuuttaa Finnveran rahoituspäällikkö Laura Kotipohja.

– Finnveran uusimmat tuotteet, EIP:n takaamat digitalisaatio- ja innovaatiolaina sekä ilmasto- ja ympäristölaina, tarjoavat edullisen ja vakuudettoman rahoitusratkaisun suomalaisten pk-yritysten investointien rahoituksiin. Finnvera on myös uudistanut yrittäjälainan ehdot ja mahdollistaa aiempaa suuremmat yrittäjälainat omistajanvaihdosten rahoituksen turvaamiseksi”, toteaa Kotipohja.

Pohjois-Karjalaisista yrityksistä 42 % kertoo olevansa kasvuhakuisia. Suoraa vientikauppaa harjoittaa 11 %. 45 % alueemme vientiyrityksistä kertoo käyvänsä vientikauppaa laskua vastaan ilman luottovakuutusta. Team Finland verkoston kansainvälistymiseen liittyvien palveluiden käyttö maakunnassamme on ollut alhaista. – Haluaisin rohkaista kääntymään vientikauppaan liittyvissä asioissa Team Finland -verkoston tarjoamien asiantuntijapalveluiden puoleen. Meillä on esimerkiksi Finnverassa mahdollisuus järjestää yrityksille vientikaupan rahoituspaja, jossa pureudumme laajasti mm. vientikaupan riskeihin, rahoitukseen ja kauppatapoihin, kertoo Kotipohja

Tutustu syksyn 2023 pk-yritysbarometriin tästä.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Merja Blomberg, Pohjois-Karjalan Yrittäjät, p. 050 367 5194
Rahoituspäällikkö Laura Kotipohja, Finnvera Oyj, p. 050 430 0334
Ylijohtaja Ari Niiranen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, p. 0295 026 060