Pk-yritysbarometri: Yritysten suhdanneodotuksissa vahva realismi, luottamus hieman noussut syksystä

Pk-yritykset lähtevät kuluvaan vuoteen hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa pandemian edelleen jatkuessa. Tästä huolimatta pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat osittain normalisoituneet viime vuoden jälkeen, kertoo tuore Pk-yritysbarometri. Päijät-Hämeessä asennoituminen on edelleen varovaista.

Koko maan osalta suhdannenäkymien saldoluku nousi syksystä 14 yksiköllä arvoon kolme; viime helmikuun Pk-yritysbarometriin verrattuna laskua on kuusi yksikköä. Päijät-Hämeessä saldoluku oli koko maan linjaa noudattaen kaksi. Valtakunnallisesti pk-yrityksistä 26 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 23 prosenttia arvioi niiden heikkenevän.

Odotukset liikevaihdon kehityksestä ovat nousseet yleisten suhdanneodotusten vahvistuessa. Koko maan saldoluku on nyt 13, nousua syksystä 15 yksikköä; Päijät-Hämeessä saldoluku oli 15. Kannattavuusodotuksissa näkyy edelleen epävarmuus tulevasta: vaikka saldoluku nousi syksystä yhdeksän yksikköä, arvona on nyt nolla, Päijät-Hämeessä -1.

Epävarmuuden kanssa eletään yrityksissä edelleen, kunnes nähdään selkeämmin, miten pandemiatilanne rokotusten myötä kehittyy ja alkaako esimerkiksi yksityinen kulutus selvästi kasvaa, Heta Vihervirta-Vuontelo Päijät-Hämeen Yrittäjistä toteaa.

Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä Pk-yritysbarometrista. Barometriin vastasi yli 5 500 pk-yritystä, Päijät-Hämeessä vastaajia oli 180.

Investoinnit vähenevät, työllisyyden odotukset heijastavat olosuhteita

Pk-yritykset arvioivat vähentävänsä investointeja merkittävästi lähiaikoina: investointien arvon muutosodotusten saldoluku koko maassa oli sama kuin viime syksynä eli -13, Päijät-Hämeessä luku oli -8. Investointiodotusten heikko kehitys kertoo, että talouskasvun nopeudesta ja toimintaympäristön muutoksesta on poikkeuksellisen suurta epävarmuutta.

Myönteistä on, että koko maassa suuri enemmistö eli 70 prosenttia vastanneista yrityksistä aikoo säilyttää nykyisen henkilöstömääränsä. Epävarmuus tulevasta näkyy kuitenkin – odotusten saldoluku on koko maassa kolme eli lievästi positiivinen, Päijät-Hämeessä vielä tätä hieman matalampi, -3. Odotukset henkilöstön määrän muutoksesta laskivat viime syksystä eniten juuri Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa. Sopeuttamistoimille koki Päijät-Hämeessä tarvetta 30% vastaajista; vuoden 2020 keväällä vastaava luku oli 15%.

Työllistämisen esteistä kysyttäessä Päijät-Hämeessä kolme keskeisintä syytä olivat, ettei ole tarvetta työllistää (37%), kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus (20%), ja työvoiman saatavuus (15%).

Matalissa työllistämisodotuksissa näkyy yritysten realismi lähitulevaisuuden suhteen. Kun elpyminen ja rekrytointitarpeet todella lähtevät nousuun, on tärkeää, ettei työvoiman saatavuus muodostu jarruksi. Tässä TE-palvelujen ja oppilaitosyhteistyön merkitys yrityksille korostuu, toteaa Päijät-Hämeen Yrittäjien puheenjohtaja Juha Tähkänen.

Kasvuhakuisuus ennallaan, rahoituksen saatavuus pysynyt hyvällä tasolla

Pk-yritysten kasvuhakuisuudessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia syksyn jälkeen. Päijät-Hämeessä voimakkaasti kasvuhakuisia on 7%, mahdollisuuksien mukaan kasvuhakuisia 35% ja asemansa säilyttämään pyrkiviä 33%. Päijät-Hämeessä 4% arvioi lopettavansa toimintansa, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin syksyllä.

Korona-kriisistä huolimatta rahoitusmarkkinat toimivat ja pk-yritysten rahoituksen saatavuus pysyi hyvällä tasolla. Päijät-Hämeen alueella ainoastaan 6% yrityksistä, jotka olivat hakeneet rahoitusta, eivät sitä saaneet. Yli puolet (54%) alueen yrityksistä eivät ole tarvinneet ulkopuolista rahoitusta.

Pk-yritysten rahoituksen kysynnässä oli selvä piikki viime vuonna maalis-huhtikuussa kun yritykset halusivat turvata riittävät kassavarat. Tämän jälkeen rahoituksen kysyntä normalisoitui aiempien vuosien tasolle. Tämä kertoo osittain yritysten hyvästä sopeutumiskyvystä, mutta myös toimivasta korona-avustusjärjestelmästä, kertoo Finnveran aluejohtaja Juha Ketola.

Ulkopuolista rahoitusta aikoo koko maassa hakea 22% vastaajista, mikä on prosenttiyksikön vähemmän kuin syksyllä; Päijät-Hämeessä osuus on hivenen suurempi eli 24%, nousua syksystä neljä prosenttiyksikköä. Päijät-Hämeessä 56% ilmoitti hakevansa rahoitusta kone-, laite- tai rakennusinvestointeihin, kun koko maassa vastaava osuus oli 44%. Kyselyn mukaan omistusjärjestelyihin kohdistuu 13% haettavasta rahoituksesta, kun vastaava luku oli viime vuonna ainoastaan 7%. Tämä ennakoi yrityskauppamäärien kasvua myös Päijät-Hämeen alueella.

Valtakunnallista korkeampi osuus yrityksistä, jotka aikovat hakea rahoitusta investointeihin on erittäin positiivinen havainto, kertoo Finnveran aluejohtaja Juha Ketola. Investoinnit ovat pitkään olleet alhaisella tasolla, mikä on osaltaan heikentänyt yritysten kilpailukykyä. Näyttäisi siis siltä, että usko tulevaisuuteen on palannut.

Koko aineisto saatavilla täältä ⟩

Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Heta Vihervirta-Vuontelo, Päijät-Hämeen Yrittäjät, p. 0400 854 995
Puheenjohtaja Juha Tähkänen, Päijät-Hämeen Yrittäjät, p. 0400 938 151
Aluejohtaja Juha Ketola, Finnvera Oyj Sisä-Suomi, p. 040 582 9280